Alussa äidin vasta-aineilla
Vauva on nyt niin valmis kuin voi olla. Hänellä on riittävästi ravintoa ja vasta-aineita, jotta elämä ilman istukkaa kohdun ulkopuolella pääsee alkuun. Toisin kuin usein sanotaan, vastasyntyneellä ei ole huono vastustuskyky, vaan hän pystyy kehittämään vastustuskykyä useimmille infektioille. Sen sijaan hänen pieni elimistönsä ei ole koskaan kohdannut taudinaiheuttajia, joita tarvitaan, jotta immuunijärjestelmä voisi kehittää vastustuskyvyn. Siksi vauvoilla on elämänsä alussa äidin vasta-aineita, minkä jälkeen heidän oma vastustuskykynsä kehittyy sitä mukaa, kun he saavat erilaisia infektioita. Aivan pientä vauvaa on kuitenkin järkevää suojata nuhakuumeilta ja muilta sairauksilta. Anna hänen ensin tutustua vanhempiinsa jonkin aikaa, ennen kuin viet hänet kaupungille tai kahvilaan. Myös sairauksien näkökulmasta on siis hyvä pysytellä alkuun perheen kesken vauvakuplassa ja totutella rauhassa tilanteeseen. Läheiset, jotka haluavat toivottaa pienokaisen tervetulleeksi, voivat luonnollisesti tulla käymään, kunhan he ovat terveitä. Ei ole mikään pakko antaa kaikkien pidellä uutta tulokasta. Jos se ei sinusta vanhempana tunnu hyvältä, voit olla varma, että pelkästään vauvan katselu ja ihailu riittää pitkälle. Kesävauvan vanhempien ei tyypillisesti tarvitse murehtia viruksia aivan yhtä paljon kuin vaikkapa tammi-helmikuussa synnyttävien.
Miten synnytys alkaa?
Jos synnytät suunnitellulla sektiolla, tiedät sekä päivän että kellonajan, jolloin pääset tapaamaan lapsesi. Tätä tunnetta on vaikea tajuta, kun on kuukausia kantanut lasta sisällään. Mutta jos suunnittelet alatiesynnytystä (useimpien muiden tapaan), mistä tietää, kun hetki on koittanut? Jos olet ensisynnyttäjä, sinulla ei ole edes mitään vertailukohtaa. Moni ajattelee, että synnytys käynnistyy, kun lapsivesi menee. Tosiasiassa lapsivedenmeno toimii lähtölaukauksena vain 10–15 prosentissa synnytyksistä eli on yleisempää, että se tapahtuu vasta synnytyksen aikana. Ei myöskään kannata odottaa isoa Hollywood-tyylistä loiskahdusta. Toki lapsivesi voi mennä samalla tavalla kuin elokuvissa – lapsi tosin tulee hyvin harvoin ulos heti lapsiveden perään – mutta tyypillisemmin se valuu hitaasti tai tihkuu vähitellen ulos. Ota kuitenkin aina yhteys synnytyssairaalaan, jos tiedät tai epäilet lapsivetesi menneen, jotta saat tietää, miten toimia. Ei siis kannata istua odottamassa, että lapsivesi menee. Tarkkaile sen sijaan supistuksia. Jos ne tulevat säännöllisesti (noin viiden minuutin välein) ja kestävät noin minuutin, on viimeistään aika ottaa yhteys sairaalaan. Jos et ole varma, soita mieluummin turhaan: kukaan sairaalassa ei ajattele, että soittelet liian usein. Jos olet huolissasi tai et tiedä, kuinka tulkita kehosi viestejä, on parempi olla yhteydessä terveydenhuoltoon liikaa kuin liian vähän. Lisäksi on tietysti äärimmäisen tärkeää ottaa yhteys sairaalaan, jos jokin tuntuu erilaiselta kuin aiemmin (esimerkiksi sikiön liikkeet vähenevät) tai jos valkovuodossasi on verta.
Baby blues
Enää ei kestä kauaa, kunnes saatte vauvanne syliin. Se on melko vaikeasti hahmotettava tunne, jota on mahdoton ymmärtää ennen kuin sen kokee itse. Toivottavasti teillä on mahdollisuus viettää paljon aikaa sekä toistenne että vauvan kanssa aivan alussa. Niin kuluneelta kuin se kuulostaakin, lapsi on pieni vain hetken. Siksi kannattaa hyödyntää tilaisuus ihastella pientä ihmettä, jonka toitte maailmaan. Monille vauva-ajan alku on valtavan tunteellista aikaa, ja useimmat tuoreet äidit huomaavat olevansa alussa hieman alakuloisia. Tämä synnytyksen jälkeinen herkistyminen, niin kutsuttu baby blues, on täysin normaalia. Sen syitä ovat synnytyksen jälkeinen uupumus, hormonien myllerrys ja tietysti myös valtava elämänmuutos, jonka uudesta tulokkaasta huolehtiminen tuo mukanaan. Alakulo ei kuitenkaan ilmene pelkästään itkeskelynä, vaan usein se on tunteiden vuoristorataa: maailman suurinta onnea voi seurata hillitsemätön itku, ja välinpitämättömyys ja yleinen voimattomuus voivat vaihtua äkkiä onnen huumaan. Vaikka et itse ole kantanut lasta, myös puolison alakuloisuus on yleistä. Eikä ihme, sillä yhden vointi vaikuttaa toiseen. Jos alakulo ei millään tahdo helpottaa ja näet puolisosi voivan huonosti, voi olla kyse synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, joka ei mene ohi ilman apua. Lastenneuvolassa ollaan yleensä taitavia seuraamaan tuoreiden vanhempien vointia – siis myös sinun – mutta voitte ottaa itsekin yhteyttä terveydenhuoltoon tai neuvolaan, jos jompikumpi teistä tarvitsee apua.
