< Viikko 25
close
<

Viikko 25

Lapsesi

Hieman tasaisempi vuorokausirytmi

Olet ehkä huomannut, että vauva nukkuu ja on hereillä omia aikojaan. Tässä vaiheessa hänen oma vuorokausirytminsä alkaa nimittäin tulla esiin. Lapsen valveillaolon tunnistaa liikkeistä, jotka äiti tuntee nyt joka päivä, useimmiten illalla ja yöllä levätessään. Moni oppii tunnistamaan lapsen liikemallin. On kuitenkin yksilöllistä, kuinka paljon vauva liikkuu. Toiset ovat hurjan aktiivisia, toiset hieman rauhallisempia. Lapsen kädet ovat tästä lähtien täysin toimintakykyiset, ja sormenkynnet ovat paikoillaan. Luusto kovettuu edelleen. Lapsi on nyt 33–34 cm pitkä ja painaa noin 750 g. Jos lapsi syntyisi nyt, hänellä olisi hyvät mahdollisuudet selvitä. Tämä on todella ihana ja kenties myös rauhoittava ajatus.

Äiti

Jatkuva tarve päästä vessaan?

Joudutko ramppaamaan jatkuvasti WC:ssä? Raskauden alussa jatkuvan pissahädän taustalla olivat hormonit, mutta nyt syypäitä ovat kasvava vatsa ja virtsarakkoa painava kohtu. Lisäksi elimistöösi kertyy päivän aikana entistä enemmän nestettä, joka kulkeutuu yön aikana virtsarakkoon, joten öiset WC-reissut voivat tulla tutuiksi. Osalla odottavista äideistä virtsaamistarve toistuu niin tiehään, että pelko WC:n löytämisestä vaikeuttaa kotoa lähtemistä. Vaikka jatkuva pissalle juokseminen voi tuntua uuvuttavalta, älä missään nimessä lakkaa juomasta, sillä elimistösi tarvitsee raskauden aikana runsaasti vettä ja nesteitä. Sen sijaan ahkera lantionpohjan lihasten harjoittelu voi auttaa. Jos et ole vielä ryhtynyt vahvistamaan lantionpohjaasi, tee se nyt ja jatka myös lapsen syntymän jälkeen. Tarkkaile vointiasi siltä varalta, että tunnet yllättäviä supistuksia, vatsakipua tai kirvelyä virtsatessa. Nämä oireet voivat viitata virtsatietulehdukseen, joka iskee helpommin raskauden aikana. Ota tässä tapauksessa yhteys neuvolaan – on tärkeää, että virtsatietulehdus hoidetaan ajoissa. Vatsasi mitataan neuvolassa suunnilleen tässä vaiheessa raskautta. Terveydenhoitaja mittaa mittanauhalla häpyliitoksen (symfyysi) ja kohdunpohjan korkeimman kohdan (fundus) välisen etäisyyden eli SF-mitan ja merkitsee sen keskiarvokäyrälle. Keskeistä ei ole, miten nykyinen SF-mittasi sijoittuu käyrään nähden, vaan että omat tulevat mittauksesi muodostavat johdonmukaisen käyrän, jossa ei ole suuria heittoja ylös- tai alaspäin. Ei kannata miettiä, mikä on normaalia: kuten aina keskiarvokäyriä käytettäessä, tärkeintä ei ole, että arvot osuvat ”normaalikäyrälle” vaan että ne noudattavat omaa käyrääsi. Sama koskee lapsen kasvukäyrää, jota käytetään syntymän jälkeen lastenneuvolan tarkastuksissa.

Kumppani

Vatsa mitataan

Tästä eteenpäin käytte neuvolassa aiempaa useammin. Neuvolakäyntien välit lyhenevät, kun laskettu aika lähestyy. Käynneillä mitataan muun muassa kohdun kasvua. Tähän käytetään SF-mittaa (koko nimeltään symfyysi-fundusmittaa), joka mitataan perinteisellä mittanauhalla vatsan päältä. Terveydenhoitaja kuuntelee myös lapsen sydänääniä, todennäköisesti doppler-laitteella Lisäksi otetaan verikokeita, mitataan painoa ja seurataan verenpainetta. Kaikki tiedot kirjataan äitiys- eli neuvolakorttiin, jossa ne ovat terveydenhoidon ammattilaisten käytettävissä synnytyksen aikana. Saitte neuvolasta raskaustodistuksen, kun raskauden kesto on 154 päivää. Sillä vahvistetaan raskaus, ensimmäisen neuvolakäynnin ajankohta ja arvioitu laskettu aika. Jos ette ole vielä lähettäneet todistusta Kelaan, nyt on aika tehdä se. Avioliitossa isä merkitään automaattisesti lapsen huoltajaksi, mutta synnyttämättömän äidin ja kaikkien avoliitossa olevien on tunnustettava vanhemmuus jälkikäteen. Vaikka voi tuntua kummalliselta joutua tunnustamaan lapsi vain koska ette ole avioliitossa, tällä hetkellä lainsäädäntö on tällainen. Vanhemmuuden voi vahvistaa lapsen syntymän jälkeen lapsenvalvojalle, jos sitä ei ole tehty jo raskausaikana.

Tapahtui virhe. Yritä myöhemmin uudelleen.
Ladataan...