< Viikko 21
close
<

Viikko 21

Lapsesi

Vauvan ensimmäinen kakka

Nyt on aika puhua kakasta – aineesta, johon totut varmasti yllättävän hyvin lähivuosina. Lapsen suolisto on nyt kehittynyt niin pitkälle, että hänen nielemänsä lapsiveden sisältämä ravinto alkaa imeytyä. Hän saa edelleen ravintonsa enimmäkseen äidiltä istukan kautta, mutta osa ravinnosta kulkeutuu nyt myös suoliston läpi ja päätyy pehmeänä paksusuoleen. Sinne kertyy lapsen ensimmäinen uloste, jota kutsutaan mekoniumiksi eli lapsenpihkaksi. Sitä muodostuu lisää koko raskauden loppuajan, ja se putkahtaa ulos pienenä lahjana ensimmäisten vaippojen vaihtajalle (ellei lapsi ehdi ulostaa jo aiemmin lapsiveteen tai heti syntymän yhteydessä). Ulosteen lisäksi lapsella on muitakin uusia toimintoja: luuydin on ryhtynyt auttamaan maksaa ja pernaa verisolujen tuotannossa. Lapsi saa äidin verestä vasta-aineita, jotka auttavat suojaamaan häntä sairauksilta syntymän jälkeen. Tässä vaiheessa lapsen sydämenlyönnit ovat yleensä kuultavissa stetoskoopilla. Voi olla hankala tietää, onko kyseessä äidin vai vauvan syke, mutta vauvan sydän ehtii lyödä kahdesti äidin jokaista sydämenlyöntiä kohden. Koeta siis kuunnella nopeaa pientä tikitystä.

Äiti

Innostusta tai huolta

Mitä ajattelet synnytyksestä? Alkaako se jo tuntua todelliselta? Kaiken muun tavoin myös synnytykseen liittyvät tunteet ovat hyvin yksilöllisiä. Saatat ajatella sitä kaiholla, joka liittyy sekä vauvan tapaamiseen että oman kehosi saamiseen taas itsellesi. On kuitenkin tavallista, että synnytys herättää myös huolta, mahdollisesti jopa pelkoa. Jos odotat lasta yhdessä puolisosi kanssa, saatat alkaa pelätä, että puolisollesi tapahtuu jotain. Tämä voi kuulostaa ulkopuolisen korviin oudolta, mutta odottaja voi hätääntyä pahasti puolison noustessa tikkaille. Tällaiset tunteet synnytystä, puolisoa ja tulevaa vanhemmuutta kohtaan ovat täysin luonnollisia. Huolen syyt voivat olla puhtaasti biologisia: kun poikanen tulee maailmaan, emo on sille elintärkeä. Tämän vuoksi sinussa herää huoli, jotta et asettaisi itseäsi vaaraan. Tottuminen siihen, ettei kaikkea voi hallita on keskeinen osa vanhemmuutta. Lapsen saaminen on elämän mullistava tapahtuma, todennäköisesti koko elämän suurin kokemus, jonka vaikutuksille kukaan ei ole immuuni. Voi olla hyvä pukea tunteet sanoiksi puhumalla jonkun kanssa. Kun saat sanoittaa tunteitasi ja jäsentää ajatuksiasi, sinun on ehkä helpompi olla huolestumatta turhaan. Tunteiden määrä vaihtelee ihmisestä toiseen. Toiset odottavat synnytystä uteliaina, toiset tunteva paniikkia pelkästään ajatellessaan sitä. Jos kallistut jälkimmäiseen suuntaan, sinua voi rauhoittaa, jos tartut asiaan käytännössä lukemalla kivunlievityksestä ja synnytyksen vaiheista sekä vierailemalla synnytyssairaalassa (normaaliolosuhteissa moni käy vilkaisemassa paikkoja etukäteen, mutta koronapandemian aikana kannattaa varautua siihen, että tämä voi olla vaikeaa). Jos huoli kasvaa aivan liian suureksi ja alkaa rajoittaa elämääsi, sinun ei pidä yrittää selvitä yksin. Apua on saatavana, ja ensimmäinen askel on ottaa yhteys neuvolaan. Sieltä saat tietoa keinoista, jotka voivat auttaa pääsemään irti haitallisista ajatusmalleista, tai lähetteen esimerkiksi neuvolapsykologille. Joillakin paikkakunnilla on myös niin kutsuttuja pelkopoliklinikoita, jotka ovat erikoistuneet juuri synnytyspelon hoitoon.

Kumppani

Tukena oleminen

On täysin luonnollista olla huolissaan synnytyksestä, vaikka ei itse olisikaan menossa synnyttämään vaan pitämään kädestä, tukemaan ja kannustamaan. Mietit epäilemättä, kuinka olla parhaiten puolisosi tukena, mutta ehkä myös, miltä tuntuu nähdä itselle niin rakkaan ihmisen kärsivän kivusta. Lisäksi saatat pelätä, että lapsella ei olisikaan kaikki kunnossa. Osittain sinun on vain hyväksyttävä, ettet voi hallita kaikkea, niin rankkaa kuin se onkin. On kuitenkin myös asioita, joille voit tehdä jotain. Kannattaa perehtyä asioihin ja ottaa etukäteen selvää esimerkiksi synnytyksen vaiheista, kivunlievityksestä ja synnytysosastolle löytämisestä. Voit tarttua toimeen jo nyt. Yleensä huoli hälvenee, kun tietoa ja taitoa karttuu. Tarjolla on synnytysvalmennuskursseja, ja myös synnytysosastot tarjoavat tietoa ja valmennusta – epidemia-aikaan käytössä voi tosin olla poikkeusjärjestelyjä. Myös vertaistuesta voi olla apua. Usein kysymyksiin löytyy vastauksia, kun niistä puhuu muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Monelle on helpotus kuulla, ettei ole ainoa, joka pelkää pyörtyvänsä synnytyksessä – erityisen rauhoittavaa on saada samalla tietää, että niin käy oikeasti äärimmäisen harvoin! Joskus pelkkä tieto ja huolien hyväksyminen ei kuitenkaan riitä, vaan pelko voi silti kasvaa liian suureksi. Tässä tapauksessa on hyvä tietää, että myös sinä puolisona voit pyytää neuvolasta apua huolenaiheidesi käsittelyyn tai keskustella ammattilaisen kanssa synnytyspelkoon erikoistuneella pelkopoliklinikalla. Voit luottaa siihen, että Suomessa on erinomaiset äitiysneuvolapalvelut ja maailman pienimpiin kuuluva äiti- ja lapsikuolleisuus. Muista myös, että ylivoimaisesti suurin osa lapsista syntyy täysin terveinä!

Tapahtui virhe. Yritä myöhemmin uudelleen.
Ladataan...