Tilapäisen hoitovapaan tai pidemmän loman aikana lapsen kanssa vietetty aika on usein mukavaa ja leppoisaa. Joskus siihen mahtuu kuitenkin myös turhautumista ja tekemisen puutetta.
Siksi kokosimme vinkkejä kotona vietettyjen päivien piristämiseen. Tästä artikkelista löydät uusia leikkejä ja hauskoja haasteita koko perheelle.

Lapsi pahoittaa toisinaan mielensä, ja hän voi ilmaista sen harvinaisen selvästi. Tämän olet varmasti jo huomannutkin! Mutta tiesitkö, että jotkut lapset voivat jopa pyörtyä tunnekuohun voimasta? Kerromme, miten niin kutsuttu affektikohtaus tapahtuu ja kuinka voit auttaa, jos sellainen osuu oman lapsesi kohdalle.

Yöheräämiset ovat pikkulapsiperheissä ennemmin sääntö kuin poikkeus. Useimmiten lapsi kaipaa yöllä ruokaa, lohtua tai läheisyyttä. Joskus hän voi kuitenkin olla herätessään aivan suunniltaan, kiukkuinen tai kauhuissaan ilman selkeää syytä. Kyseessä voi olla unikauhukohtaus – mutta mistä sellaisen tunnistaa, ja voiko sitä jotenkin ehkäistä?

Miten ravinto vaikuttaa lapsen terveyteen ja immuunipuolustukseen? Haastattelimme aiheesta lastenlääkäri Carina Saundersia, joka tekee myös lapsen suoliston bakteerikantaan ja sen terveysvaikutuksiin liittyvää tutkimusta. Lisäksi hän kertoi, miksi monipuolista ruokavaliota on hyvä noudattaa jo pienestä pitäen ja miksi lapselle ei tarvitse antaa probiootteja.

Jatkuva huoli omasta lapsesta kuuluu vanhemmuuteen. Valitettavasti huoli voi joskus myös olla perusteltua, kun lapselle tapahtuu jotakin. Elämä voi kääntyä odottamattomille poluille ja koetella kaikin mahdollisin tavoin. Kokosimme tähän artikkeliin neuvoja, miten suhtautua vaikeuksiin ja käsitellä niitä.

Yhdenkään lapsen ei toivoisi sairastuvan vakavasti, mutta silti niin voi joskus käydä. Vaikeassa tilanteessa läheisten tuki on usein kultaakin kalliimpaa – mutta mikä on paras tapa tarjota sitä? Läheisen tai ystävän voi olla vaikea tietää, mitä sanoa tai tehdä, kun lapsella on jokin vakava tai pitkäaikainen sairaus tai muita terveydellisiä haasteita.

”En minä aloittanut, vaan tuo löi takaisin” – kuulostaako tutulta? Sisarusten välinen nahistelu on yleistä ja kuuluu normaaliin perhe-elämään. Mutta mistä sisarusten riitely oikeastaan johtuu, ja miten kotirauhaa voi yrittää turvata?

Noin puolitoistavuotiaasta alkaen useimpien lasten oma tahto vahvistuu ja he muuttuvat yhä uhmakkaammiksi. Ympärillä olevista tämä on yleensä sekä hieno että hankala asia, sillä lapsen tunnetila voi vaihdella silmänräpäyksessä ilosta raivokohtaukseen. Lapsen uhmaikä voi koetella vanhemman kärsivällisyyttä, mutta se on luonnollinen osa tervettä kehitystä.

Silmät lupsahtelevat ja väsymys on käsin kosketeltavaa, vaikka nukkumaanmenoaikaan on vielä monta tuntia. Miten pitkään päiväunien nukkuminen on tarpeen? Onko huono vanhempi, jos ei anna lapsen nukkua, kun hän vaikuttaa väsyneeltä? Lapsen päiväunet askarruttavat monia – milloin päiväunet jätetään pois, ja miten niiden lopettaminen onnistuu parhaiten?

On yksilöllistä, milloin lapsi oppii kuivaksi. Lapset ovat erilaisia ja kehittyvät eri tahtiin – siksi myös vaipan pois jättämisessä on edettävä oman lapsen ehdoilla.

Kun lapsi kokee, että häntä arvostetaan ja hänet hyväksytään omana itsenään, hänellä on hyvät edellytykset kehittää vahva itsetunto ja perusturvallisuuden tunne. Tässä artikkelissa on vinkkejä lapsen itsetunnon vahvistamiseen arjessa.

Ujous on luonteenpiirre. Ujo lapsi on usein luonnostaan varovainen, ja häneltä voi kestää jonkin aikaa oppia luottamaan uusiin ihmisiin. Jos vanhempi haluaa rohkaista ujoa lasta, tunteita ei saa koskaan torjua, sillä niissä ei ole mitään hölmöä. Vähättelyn sijaan on pyrittävä tukemaan ja ymmärtämään lasta.

Välillä on pulaa sekä leikkikavereista että ideoista. Silloin voi vaatia vähän enemmän mielikuvitusta, jotta päivästä tulee hieman hauskempi lapsille ja aikuisille ulko- tai sisäleikkien avulla.

Lapset rakastavat leikkimistä! He leikkivät mielellään yhdessä muiden lasten kanssa, tai yksin - myös hauska aikuinen sopii hyvin mukaan leikkeihin, varsinkin jos paikalla ei ole muita lapsia. Mutta aikuisena saattaa joskus mielikuvitus loppua - joten keräsimme tähän 17 vinkkiä leikkeihin ja peleihin, sekä sisällä että ulkona.

Ei ole huonoa säätä, vain huonoja vaatteita – nämä sanat ärsyttivät lapsena, mutta silti niitä tulee toistettua iloisesti omille muksuille. Eikä syyttä, sillä ulkona touhuaminen saa yleensä niin lapsen kuin aikuisenkin paremmalle tuulelle. Ulkoleikeistä on hyötyä monessa muussakin suhteessa.

Pienten lasten mielestä hauskimmat lelut löytyvät usein keittiön laatikoista ja kaapeista. Aikuinen näkee vain kakkuvuokia, puukapustoja ja muovikippoja, mutta uteliaalle lapselle ne voivat olla aarteita. Vanhempia voi kuitenkin mietityttää, miten turvallista lapsen on leikkiä niillä. Onko muovi myrkytöntä ja onko esine turvallisen kokoinen? Sama koskee myös varsinaisia leluja – ovathan ne muuten CE-merkittyjä?

Osalla lapsista ei ole mitään vaikeuksia uppoutua leikin maailmaan, kun taas osan on hankalampi viihdyttää itseään ja päästä leikissä alkuun. Kuuluipa oma lapsesi kumpaan tahansa ryhmään, yksi leikkikaveri on hänen mielestään ylitse muiden: sinä.

Lähes kaikki lapset ovat luovia ja päästävät luomisvimmansa mieluusti valloilleen. Leikki auttaa ymmärtämään maailmaa ja on tärkeä osa lapsen kehitystä.

Käytännössä kaikki lapset ovat joskus tukkanuottasilla leikkikaverin kanssa – yhtäkkiä huomaatkin, että jompikumpi heittää toista lelulla tai lapsesi joutuu toisen tönäisemäksi. On kurjaa nähdä oman lapsen lyövän tai tulevan lyödyksi, mutta vanhempi voi lohduttautua sillä, ettei tämä ole mitenkään epätavallista. Murehtimisen sijaan kannattaa selvittää lapsen aggressiivisuuden syyt, auttaa häntä ja yrittää estää väkivalta jatkossa.

Mäenlasku, kuuma kaakao ja appelsiini välipalaksi. Lasten nauru ja punaiset posket. Raitis ilma tekee hyvää niin keholle kuin mielellekin. Keliin sopivat vaatteet ja hauskat leikit takaavat, että lapset ja aikuiset viihtyvät talvella yhdessä ulkona.

Jos joutuu nousemaan lakananvaihtoon keskellä yötä, voi olla mukava tietää, ettei ole ainoa. Monet lapset pissaavat yöllä sänkyyn. Pikkulapsilla tämä on varsin tavanomaista, mutta jos lakanat kastuvat säännöllisesti vielä yli viisivuotiaana, aletaan puhua yökastelusta eli enureesista.

Pienen vauvan ääntely kuulostaa suloiselta jokellukselta, mutta se on alusta saakka vuorovaikutuksen harjoittelua. Mitä vanhemmaksi lapsi kasvaa, sitä yleisempää on, että hän kokeilee uusia äänteitä ja sanoja. Hän kuuntelee, oppii ja imee vaikutteita kuin pikkuinen sieni. Siksi lapselle lukeminen, laulaminen ja jutteleminen ovat erinomainen tapa edistää hänen kielellistä kehitystään.

Tutti on pieni esine lapsen suussa, mutta se herättää suuria tunteita ja mielipiteitä. Kumma kyllä, niitä ilmaisevat melko usein aikuiset, joilla ei ole mitään sidettä lapseen. Ennemmin tai myöhemmin lapsi luopuu kyllä tutin tai peukalon imemisestä, joten keskity siihen, mikä juuri teidän perheessänne toimii parhaiten ja aseta lapsen hyvinvointi etusijalle.

Ulkoa kuin kaksi marjaa, sisältä kuin yö ja päivä? Tai kenties päinvastoin. Mikä on paras tapa tukea kaksosten kehitystä? Tästä artikkelista saat tietoa kaksosten kehittymisestä ja vinkkejä, joilla autat heitä kukoistamaan.

Huutaako lapsi naama punaisena, jos kasvoille valuu vaahtoa vai kiljuuko hän riemuissaan, koska sampoosta syntyy lisää kuplia? Vanhempien kokemukset lapsen hiusten pesusta voivat olla lievästi sanottuna vaihtelevia. Paras lähestymistapa on yrittää tehdä kylvystä ja hiustenpesusta mahdollisimman mukava hetki. Pienen lapsen hiuksille riittää pelkkä haalea vesi. Kun vedellä ei enää tule puhdasta ja sampoo alkaa olla tarpeen, voit ottaa käyttöön uimalasit!

Tässä iässä useimmilla lapsilla piisaa vauhtia! Taaperot ovat usein todella aktiivisia ja heillä on tarve liikkua paljon. Tämä onkin hyvä, sillä ympärillä on paljon tutkittavaa, koettavaa ja tietysti myös kiivettävää.

On hauska ajatella, että kaksi taaperoa ovat kuin paita ja peppu. Tämä ei kuitenkaan aivan vastaa todellisuutta, sillä ystävyyssuhteita alkaa muodostua vasta hieman vanhempana. Useimmiten on liian varhaista ajatella, että kaksivuotiaalla olisi kavereita samaan tapaan kuin isommilla lapsilla tai meillä aikuisilla. Kolmivuotiaana jotain kuitenkin tapahtuu: lapsi löytää leikkikavereita ja yhdessä leikkiminen alkaa sujua.

Useimpien pikkulasten on vaikea istua aloillaan, kuin heillä olisi muurahaisia housuissa. Jotkut taas voivat olla hiljaisia ja sisäänpäin kääntyneitä. Syynä voivat olla lasten luonteiden ja kehitysvaiheiden eroavaisuudet. Mutta milloin on syytä epäillä, että lapsen poikkeava käytös voisi viitata ADHD:hen tai autismiin?

Passit, vaipat ja iloinen mieli – mitä muuta tarvitaan, kun on lähdössä lasten kanssa lomalle? Tässä artikkelissa annamme vinkkejä ihanaan lomaan lasten kanssa. Olemme koonneet paljon käytännön vinkkejä niin loman suunnitteluun kuin matkalle lähtöönkin.

Tuntuuko, kuin olisit lukenut saman tarinan, laulanut saman laulun ja laittanut nallen samalla tavalla tyynyn oikealle puolelle jo miljoona kertaa? Jos tuntuu, niin hyvä! Lapset nimittäin rakastavat sitä, että asiat ovat ennustettavissa. Tämä tuntuu heistä turvalliselta. Juuri turvallisuuden tunne on syy, miksi toisto ja tuttuus ovat lasten mieleen.

Iltapäivä ja väsymys saapuvat usein samalla kellonlyömällä. Pitkän päivän jälkeen energiatasot ovat alhaalla ja voimat lopussa. Viimeiset tunnit ennen päivällistä voivat tuntua pitkiltä ja melko usein myös raskailta. Tässä parhaat vinkkimme niiden helpottamiseen.