Kun jatkat tämän sivun käyttöä hyväksyt samalla evästeiden käytön. Voit lukea lisää tästä linkistä.

close

ADHD ja autismi

ADHD ja autismi

Useimmilla pikkulapsilla on ”muurahaisia housuissa” ja vaikea istua paikallaan. Jotkut ovat hiljaisia ja sisäänpäin kääntyneitä. Tämä voi olla osa lapsen persoonallisuutta tai jokin kehitysvaihe. Milloin on syytä epäillä, että poikkeuksellinen käyttäytyminen on merkki ADHD:sta tai autismista?

Pikkulapset voivat olla impulsiivisia ja levottomia. Tai huolestuttavan rauhallisia. Heillä on uhmavaiheita ja kehitys etenee asteittain. Joissakin tapauksissa lapsen käyttäytymistä voi olla niin vaikea hallita, että se häiritsee arkielämän sujumista. Näin suuret ongelmat voivat johtua ADHD:sta tai autismista. Tutkimukset ja erityistuki ovat usein ajankohtaisia vasta kouluiässä, mutta jotkut lapset saavat diagnoosin jo paljon aiemmin.

Diagnoosi on selitys siihen, miksi jokin tuntuu olevan väärin. Diagnoosin avulla lapsi saa oikeuden erityistukeen, ja juuri tästä syystä aikaisen diagnoosin tärkeyttä painotetaan varsinkin autismin yhteydessä.
Jotta lapselle voitaisiin tehdä tutkimus tai asettaa neuropsykiatrinen diagnoosi kuten ADHD tai autismi, lapsen vaikeuksien on aiheutettava vakavia arkielämän ongelmia.
Henkilöt, joilla on tällaisia ongelmia, voivat olla äärimmäisen lahjakkaita joillakin aloilla, eikä heillä välttämättä ole mitään ongelmia oikeassa ympäristössä.

ADHD
Joka kahdennellakymmenennellä lapsella uskotaan olevan tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriö eli ADHD (Attention Deficit Hyperactivity Disorder). Ongelmat eivät häviä aikuisenakaan, mutta ne ovat yleensä vähäisempiä, koska aikuinen on oppinut ymmärtämään ja käsittelemään niitä paremmin. ADHD johtuu monista eri syistä, joista yksi on periytyvyys.

Ei ole olemassa mitään yksinkertaista vastausta antavaa testiä sen tutkimiseen, onko lapsella ADHD. Jos arkielämässä on vakavia ongelmia, tehdään huolellinen selvitys: haastatellaan lapsen lähiympäristössä olevia henkilöitä ja lapselle tehdään psykologisia testejä sekä lääketieteellisiä tutkimuksia.

Joitakin aikaisia viitteitä ADHD:sta voivat olla lapsen vaikeudet tietyissä asioissa:

• Tarkkaavaisuus. Lapsen on vaikea keskittyä mihinkään edes lyhyitä hetkiä. Hänen on vaikea istua paikallaan, kuunnella tai ottaa vastaan ohjeita.

• Impulssikontrolli. Lapsi reagoi ajattelematta ja hänen mielialansa vaihtelee nopeasti.

• Yliaktiivisuus. Sosiaalisesta kanssakäymisestä muiden lasten kanssa ei koskaan tule täysin sopusointuista, leikki on usein hajanaista ja keskeytyvää.

ADHD voi kuitenkin olla hyvin erilaista. Itse asiassa se onkin monien eri diagnoosien yhteisnimitys, joihin kuuluvat muun muassa ADD ja DAMP.

• ADD muistuttaa ADHD:ta, mutta siihen ei kuulu yliaktiivisuutta. ADD on yleisempää tytöillä. Lapsi häiriintyy helposti ja menettää tarkkaavaisuutensa, mutta ei siis ole hyperaktiivinen.

• Pitkään DAMPiksi kutsuttu häiriö on eräänlainen ADHD, ja sisältää myös tiettyjä motorisia ongelmia. Lapsen on joskus myös vaikea tulkita näkö-, kuulo- ja tuntohavaintoja. Nykyään puhutaan DAMPin sijasta useimmiten ADHD:n ja DCD:n eli motoristen toimintojen koordinaatiohäiriön (Developmental Coordination Disorder) yhdistelmästä.

Riippumatta siitä, mikä ongelma lapsella on, voitte aina hakea apua neuvolasta tai terveyskeskuksesta. Lapsen on saatava erityisapua päiväkodissa, jos se on tarpeen. Lapsi ehkä tarvitsee aikuisen, joka ohjaa leikkiä tai auttaa rutiineiden ja struktuurin luomisessa. Myös ympäristön suhtautumisella on suuri merkitys.
Voi käydä niinkin, että ADHD-ongelmainen lapsi ei muutamien vuosien jälkeen enää täytäkään ADHD:n kriteereitä.

Autismi
Autismi on neuropsykiatrinen toimintahäiriö, joka merkitsee muun muassa sitä, että lapsen on vaikea ymmärtää ja tulkita muita ihmisiä.
Jos et mielestäsi oikein saa kontaktia lapseesi, alat ehkä miettiä autismin mahdollisuutta. Autismia on kuitenkin vaikea todeta varmuudella, kun kyseessä on hyvin pieni lapsi.

Kun lapsi on täyttänyt 18 kuukautta, joitakin varoitusmerkkejä voi olla, että lapsi
• ei reagoi nimeensä.
• ei ole katsekontaktissa sinuun samalla tavalla kuin muut lapset.
• ei leiki mielikuvitusleikkejä, esimerkiksi että palikka on auto.
• ei osoita esineitä sormella, jotta katsoisit sinnepäin.

Myöhemmin on tavallista, että autistisen lapsen
puheen kehitys on viivästynyt tai puuttuu kokonaan.
• leikit ovat erilaisia kuin muiden lasten. Autistinen lapsi leikkii lähinnä kovilla leluilla ja usein yksipuolisesti - hän voi esimerkiksi istua ja pyörittää jonkin lelun pyöriä kauan aikaa.
• reagointi odottamattomiin tai mataliin ääniin on erilaista.
• liikkuminen on jotenkin epätavallista – hän esimerkiksi keinuu, kulkee varpaillaan tai huitoo käsillään.
• reagointi kylmään on erilaista kuin muiden lasten.
• autistisella lapsella on usein jokin erityiskiinnostus, hän on kiinnostunut jostakin erityisestä leikistä tai aktiviteetista.
• autistinen lapsi turhautuu muutoksista, rutiinien keskeytymisestä tai siitä, että tavarat muuttavat paikkaa kotona.
• on vaikea ymmärtää kielellisiä epäsuoria ilmaisuja (hän voi esimerkiksi tulkita pyynnön "Voitko avata ikkunan?" kyllä- tai ei-kysymyksenä, ei pyyntönä. Siksi autistiselle lapselle on parempi sanoa "Avaa ikkuna".)

Joillakin lapsilla voi olla monia näistä oireista, eivätkä he silti ole autistisia. Jos olette huolissanne, ottakaa yhteys neuvolaan, niin he voivat tarvittaessa ohjata teidät eteenpäin.

Autismidiagnoosi asetetaan useimmiten lapsen ollessa 4–5 vuoden ikäinen, mutta sen oireet ovat yleensä nähtävissä jo 2–3 vuoden iässä. Varhainen diagnoosi voi olla tärkeä, jotta lapsi saisi leikki- ja kommunikointioapua ja lasta ymmärrettäisiin paremmin.
Tutkimusten mukaan autismia esiintyy 0,25 – 0,4 prosentilla väestöstä. Niin sanottujen autististen piirteiden uskotaan kuitenkin olevan huomattavasti yleisempiä lapsilla.
Autismi on yleisempää pojilla kuin tytöillä.

Noin puolet autistisista lapsista kärsii jonkinasteisesta kehityshäiriöstä. Niin kutsuttu autistinen oireyhtymä merkitsee vaikea-asteista autismia.
Toistuvat rutiinit tutussa ympäristössä – sekä kotona että päiväkodissa – ovat tärkeitä autistiselle lapselle. Lapsi voi saada tukea erityispedagogiikasta.

Aspergerin syndrooma
Jos autistinen lapsi on normaalilahjakas tai erittäin lahjakas, kyseessä on korkean tason autismi. Nämä lapset saavat joskus diagnoosin Aspergerin syndrooma.
Asperger-lapsella on ensisijassa vaikeuksia sosiaalisissa yhteyksissä, koska heidän on vaikea tulkita elekieltä ja äänensävyjä. Kuten autismissakin lapsella on usein jokin erityiskiinnostus, joka vie paljon aikaa.
Tapahtui virhe. Yritä myöhemmin uudelleen.
Ladataan...