GettyImages-1150297203_retusch_v3

Yöllinen kauhukohtaus – näin voit auttaa

Yöheräämiset ovat pikkulapsiperheissä ennemmin sääntö kuin poikkeus. Useimmiten lapsi kaipaa yöllä ruokaa, lohtua tai läheisyyttä. Joskus hän voi kuitenkin olla herätessään aivan suunniltaan, kiukkuinen tai kauhuissaan ilman selkeää syytä. Kyseessä voi olla unikauhukohtaus – mutta mistä sellaisen tunnistaa, ja voiko sitä jotenkin ehkäistä?

Kaikille pienten lasten vanhemmille tulee eteen tilanteita, joissa lapsi huutaa lohduttomasti keskellä yötä. Usein vanhempi ei myöskään voi tehdä juuri muuta kuin tarjota lapselle läheisyyttä ja lohtua ja yrittää rauhoitella häntä. Tämä voi olla äärimmäisen turhauttavaa, kun vanhempi on kuolemanväsynyt, ja lapsen lohduton itku voi itsessään tuntua hyvin raskaalta. Jos tällaisia herätyksiä tapahtuu vain silloin tällöin, syytä huoleen ei kuitenkaan ole. Lapsella on ehkä vain pissahätä tai kurkku kipeä, tai hän on voinut nähdä painajaista. Voi olla melko hankala tietää, mikä hänet on saanut suunniltaan. On siis vain tyydyttävä iloitsemaan, kun hän lopulta rauhoittuu ja pääsette molemmat takaisin nukkumaan. Joskus lapsilla voi kuitenkin puhjeta harvinainen unihäiriö, josta käytetään nimitystä unikauhukohtaus tai yöllinen kauhukohtaus.

Mikä on kauhukohtaus?

Unikauhukohtauksessa lapsi havahtuu alkuyöstä (noin tunnin tai kahden kuluttua nukahtamisesta) ja on herätessään kauhuissaan. Lapsi voi vaikuttaa olevan täysin hereillä ja jopa hänen silmänsä voivat olla auki. Erona painajaisesta heräämiseen on, että yöllisen kauhukohtauksen aikana lapseen ei tahdo saada kontaktia ja häntä on hyvin vaikea rauhoittaa tai lohduttaa. Lapsen ilme voi olla kauhistunut, ja hän voi huitoa tai rimpuilla irti, kun vanhempi yrittää lohduttaa. Kauhukohtauksen saanut lapsi pyrkii ehkä pakoon, ja hänellä voi olla myös fyysisiä pelko- ja paniikkioireita. Niitä ovat esimerkiksi kalpeus, kylmä hiki ja nopea syke. Kauhukohtaus voi lapsella kestää yhdestä noin 20 minuuttiin. Kun kohtaus hellittää, hän nukahtaa rauhallisesti uudelleen. Seuraavana päivänä lapsi ei yleensä muista tapahtuneesta mitään.

Unikauhukohtausten aiheuttajaa ei ole saatu selville. Perintötekijöillä vaikuttaa olevan merkitystä, mutta sen tarkemmin ei tiedetä, miksi kauhukohtauksia ilmenee joillakin lapsilla. Laukaisevista tekijöistä tiedetään enemmän. Niitä voivat olla esimerkiksi kuume, pissahätä tai yliväsyneisyys. Olipa kauhukohtausten syy mikä hyvänsä, ne luokitellaan perusuneen liittyväksi unihäiriöksi eli havahtumishäiriöksi. Nämä unihäiriöt ovat tiloja, joissa ihminen on unen ja valveen rajamailla, ja myös esimerkiksi unissakävely kuuluu niihin.

Missä iässä lasten yölliset kauhukohtaukset ovat yleisimpiä?

Osalla lapsista voi olla kauhukohtauksia jo vuoden iässä, mutta eniten niitä esiintyy 3–12-vuotiailla. Vanhempaa rauhoittaa ehkä tieto, että ne ovat täysin vaarattomia ja menevät tavallisesti itsestään ohi. Usein ne loppuvat jo lapsen ollessa pieni, joskus vasta lähempänä murrosikää. Joissakin harvoissa tapauksissa unikauhukohtauksia voi olla vielä aikuisiälläkin.

Apua kauhukohtauksiin

Oman lapsen kauhukohtaus voi olla sekä epämiellyttävä että stressaava kokemus. Vanhempi ei ole tottunut näkemään lastaan kauhusta suunniltaan, ja on erityisen raskasta, kun lapseen ei saa kontaktia eikä häntä pysty lohduttamaan. Voi kuitenkin olla helpottavaa tietää, että lapsi on vain puoliksi hereillä. Juuri tämä on pääsyy siihen, ettei hän reagoi rauhoitteluun.

Parasta, mitä vanhempi voi tehdä kauhukohtauksen aikana on yrittää pysyä itse rauhallisena ja istua lapsen vieressä turvallisena ja lämpimänä suojana, kunnes kohtaus menee ohi. Niin vaikeaa kuin se onkin, lasta ei pidä yrittää herättää. Se ei nimittäin katkaise kohtausta vaan voi itse asiassa pahentaa tilannetta. Herättelyn sijaan voit koettaa nostaa lapsen ylös ja asettaa hänet takaisin sänkyyn. Tämä toimii osassa tapauksista – testaa, miten oma lapsesi reagoi. Toinen vinkki on varmistaa, että lapsen makuuhuone on mahdollisimman turvallinen. Huoneessa ei saa olla mitään vaarallista, johon lapsi voisi paniikissa satuttaa itsensä.

Miten ehkäistä unikauhukohtauksia?

Kuten todettu, kauhukohtaus iskee tavallisimmin tunnin tai kahden kuluttua nukahtamisesta niin kutsutun perusunen eli syvän unen vaiheen aikana. Jos lapsesi saa säännöllisesti kauhukohtauksia hieman nukahtamisen jälkeen, voit kokeilla herättää hänet hetkeksi noin puoli tuntia ennen kohtauksen tyypillistä ajankohtaa. Jos lapsi herää, unisykli keskeytyy ja alkaa alusta. Tämä vaikuttaa ehkäisevän unikauhukohtauksia ainakin jossain määrin

Koska myös pissahätä voi laukaista kauhukohtauksen, on hyvä varmistaa, että lapsi pissaa eikä juo liikaa ennen nukkumaanmenoa.

Voiko vauvalla olla kauhukohtauksia?

Yölliset kauhukohtaukset ovat vauvoilla hyvin harvinaisia. Sen sijaan on erittäin yleistä, että vauva nukkuu välillä levottomasti ja voi herätä huutamaan kurkku suorana. Myös rauhoittelu ja kontaktin saaminen voi olla vaikeaa. Toisin sanoen varsinaista unihäiriötä ei ehkä tavata alle vuoden ikäisillä lapsilla, mutta samankaltaisia oireita voi ehdottomasti esiintyä. Tämä koskee etenkin tilanteita, joissa vauva vaikuttaa olevan puoliunessa.

Toimivat unirutiinit, vanhemman läheisyys (mieluiten ihokontakti), täysi vatsa ja esimerkiksi tutin imeminen ovat usein hyviä keinoja lohduttaa levotonta pikku nukkujaa. Kokeile keinutella vauvaa sylissä tai kanniskella häntä kantoliinassa tai -repussa, jos hänen on vaikea rauhoittua tunteita kuohuttavan yöheräämisen jälkeen.

Faktantarkistus: Tova Winbladh, laillistettu psykologi

Jaa artikkeli