On yksilöllistä, milloin lapsi oppii kuivaksi. Lapset ovat erilaisia ja kehittyvät eri tahtiin – siksi myös vaipan pois jättämisessä on edettävä oman lapsen ehdoilla.
Pottaharjoittelun aloittaminen ei tarkoita aikataulun asettamista kuivaksi oppimiselle. Useimmat vanhemmat ovat varmasti samaa mieltä siitä, että lapset harvoin noudattavat suunniteltuja aikoja. Voi kuitenkin olla hyvä ajatus tuoda potta jo melko varhaisessa vaiheessa osaksi arkea. Osalle lapsista potalla istumisessa voi olla uutuudenviehätystä, osa taas ei halua vielä hetkeen kokeilla siihen pissaamista. Haittaa potan esillä olosta ei ainakaan ole, suhtautuipa lapsi siihen miten hyvänsä. Jos potta kiinnostaa lasta, pottaharjoittelun aloittamista voi kokeilla. Jos taas lapsi on vastahakoinen, on parempi ottaa aikalisä ja yrittää myöhemmin uudelleen.
Kuivaksi opettelun aloittaminen on yksilöllistä. Osa perheistä aloittaa pottaharjoittelun jo muutaman kuukauden iässä, osa vasta myöhemmin. Kuivaksi oppiminen voi olla helpompaa aikana, jolloin lapsen elämässä ei tapahdu muita suuria muutoksia. Pottaharjoittelua ei siis kannata ajoittaa esimerkiksi pikkusisaruksen syntymän tai päiväkodissa aloittamisen yhteyteen, jos näitä ajankohtia on mahdollista välttää.
Toisaalta potalle opettamista ei kannata myöskään lykätä liikaa. Yleensä lapsen tarvitsee ensin totutella pottaan, ja vaipoista eroon pääseminen kestää oman aikansa. Lisäksi kuivaksi opettelu herkkyyskaudella 1–2 vuoden iässä voi kantaa hedelmää, sillä tässä vaiheessa lapsen on helpompi hyväksyä uusia tapoja ja hän matkii mielellään aikuisia. Kolmevuotiaan raudanluja tahto on sen sijaan varmasti tuttu kaikille, jotka ovat yrittäneet neuvotella tämän ikäisen kanssa. Pottaharjoittelun aloittaminen 3–4 vuoden iässä voi siis edellyttää vanhemmalta hieman enemmän kärsivällisyyttä ja luovuutta, koska lapsi haluaa päättää monista asioista itse. Yleisesti ottaen kesä on helpompaa aikaa kuivaksi oppimisen kannalta, kun lapsi voi juoksennella nakuna ja/tai pissata ulos. Jos lapselle sattuu vahinko, kesävaatteet on myös helpompi pestä kuin kolmatta kertaa samalla viikolla kastunut talvihaalari.
Paras tapa opettaa lapsi potalle on edetä lapsen tahtiin. Vanhempi esittelee potan lapselle ja tarjoaa mahdollisuuden olla ilman vaippaa, mutta tämän jälkeen on täysin lapsesta kiinni, miten nopeasti hän oppii kuivaksi. On äärimmäisen tärkeää, ettei lasta painosteta, sillä muutoin hänelle voi syntyä negatiivinen mielleyhtymä WC-käynteihin tai pottaan. Potan tuputtamisen sijaan voit keksiä keinoja lisätä sen houkuttelevuutta. Voitte esimerkiksi lukea kirjaa tai kuunnella lapsen lempilaulua samalla kun hän istuu potalla. Jos mikään ei tunnu auttavan, on parasta perääntyä hieman ja antaa lapselle tilaa. Lapsen on saatava asettaa itse omat rajansa ja tultava kuulluksi – tämä on tärkeää lapsen henkilökohtaisen koskemattomuuden sekä itsemääräämisoikeuden vahvistamisen kannalta. Lisäksi vanhemman tulee ymmärtää, että lapsi voi haluta pissata yhtenä päivänä pottaan ja toisena vaippaan. Päivät eivät ole keskenään samanlaisia, eikä tätä pidä tulkita takaiskuksi.
On melko tyypillistä, että lapsi tekee alkuun vain pissan pottaan ja kakan edelleen vaippaan. Tämä on täysin luonnollinen vaihe, jonka aikana vaippaa on hyvä tarjota esimerkiksi syönnin jälkeen tai jos lapsi itse sitä pyytää. Vaikka lapsi olisi oppinut tunnistamaan oman kehonsa signaalit, kaikkien tarpeiden tekeminen ilman vaippaa ei välttämättä tunnu hänestä aluksi hyvältä. Jotkut lapset kaipaavat ratkaisevan askeleen ottamiseen hieman lisää tukea ja apua vanhemmilta. Voi siis olla tarpeen jutella lapsen kanssa, mikä häntä huolettaa tai hermostuttaa. Jos lapsi on huolissaan, painostus ei tee hänen oloaan turvallisemmaksi. Sen sijaan hän tarvitsee vakuuttelua, ettei huoleen ole syytä – sekä apua jännityksen voittamiseen. Jos lapsi tuntee olonsa painostetuksi, hän saattaa alkaa pidätellä kakkaa, mikä voi aiheuttaa ummetusta.
Vanhemmasta tämä vaihe saattaa tuntua hankalalta. Kannattaa yrittää suhtautua asiaan niin, että olette jo päässeet pitkälle ja seuraava askel otetaan kyllä ennemmin tai myöhemmin.
Siinä missä vastahakoista lasta ei saa pakottaa potalle, lapselle ei myöskään pidä väkisin pukea vaippaa, jos hän on riittävän iso halutakseen olla ilman sitä.
Kun lapsi on oppinut päiväkuivaksi – eli hän osaa kertoa, kun hänellä on vessahätä – on yleensä hyvä aika kokeilla kokonaisen yön nukkumista ilman vaippaa. Aloittamisessa voidaan huomioida myös, miten täynnä vaippa yleensä on aamuisin. Jos vaippa pysyy kuivana useamman yön putkeen, lapsi on varmasti valmis kokeilemaan yövaipasta luopumista. Paras vinkki yökuivaksi opetteluun on vähentää juomista nukkumaanmenoajan lähestyessä ja varmistaa, että lapsi tyhjentää rakkonsa kunnolla ennen peiton alle kömpimistä. Jos vanhemman on silti noustava joka yö lakanan vaihtoon, kannattaa ehkä palata joksikin aikaa takaisin yövaippaan. Päivävaipasta eroon pääseminen on sekin varsin hieno edistysaskel! Lapselle on ikävää herätä yö toisensa perään märistä lakanoista, ja se häiritsee usein koko perheen yöunia. Lasta ei myöskään tarvitse herättää keskellä yötä pissalle, ellei hän itse sitä pyydä. Tarkoitushan on, että lapsi nukkuisi koko yön käymättä WC:ssä – tämä voi olla vaikeampaa, jos pissalle nouseminen on ehtinyt tulla tavaksi. Luonnollisesti lapsen voi kuitenkin istuttaa öisin potalle siirtymäaikana, jos vanhempi ei koe tämän häiritsevän unia liikaa. On tärkeää löytää itselle ja omalle lapselle toimiva ratkaisu. Jos lapsi ei opi yökuivaksi noin 5–6 vuoden ikään mennessä, aletaan yleensä puhua yökastelusta. Siihen on saatavana apua lastenneuvolasta tai lastenlääkäriltä.
On hyvä tiedostaa, että pissaa lirahtaa todennäköisesti housuun myös vaipasta luopumisen jälkeen. Lapsi voi uppoutua hauskaan leikkiin niin täydellisesti, että hän unohtaa kokonaan käydä pissalla. Monille sattuu tällaisia vahinkoja vielä pitkään vaipan pois jättämisen jälkeen. Joillakin lapsilla housuun pissaaminen ottaa todella koville, ja aikuisen on autettava vähentämään tilanteen dramaattisuutta. Lisäksi vanhemman on yleensä muistutettava lasta pissalla käynnistä ennen nukkumaanmenoa tai kotoa lähtemistä vielä useamman vuoden ajan.
Päiväkotien suhtautuminen vaipasta luopumiseen ja siinä auttamiseen voi vaihdella. Siksi on useimmiten hyvä keskustella päiväkodin kanssa rutiineista ja käytännöistä lasten kuivaksi opettelun suhteen. Jos päiväkodin henkilökunnan ei ole mahdollista osallistua aktiivisesti kuivaksi opettamiseen, pottaharjoittelua voi jatkaa kotona päiväkodista tulon jälkeen sekä viikonloppuisin ja lomien aikana. Kun lapsi on oppinut kuivaksi kotona, hän ei yleensä halua käyttää vaippaa varmuuden vuoksi päiväkodissa – eikä häntä pidä siihen pakottaa.
Joskus vaipoista eroon pääseminen voi muuttua väsytystaisteluksi lapsen ja vanhemman välillä. Hetkittäin voi tuntua, että pottaharjoittelu on toivotonta ja junnaa täysin paikallaan. Tällöin on yleensä hyvä pitää taukoa ja ottaa hieman etäisyyttä tilanteeseen: ehkä taistelu vaipattomuudesta on paisunut ja ottanut täysin tarpeettomia kierroksia. Lapsen ja vanhemman suhde on aina paljon tärkeämpi kuin se, minkä ikäisenä vaippa jää pois. Loppujen lopuksi ei ole mitään väliä, oppiko lapsi kuivaksi kolmen vai viiden vanhana. Käytännössä kaikki lapset oppivat lopulta olemaan ilman vaippaa, joten älä anna koko elämän pyöriä potalle opettelun ympärillä! On paljon hauskempiakin asioita, joihin keskittyä yhdessä oman lapsen kanssa.
Faktantarkistus: Tova Winbladh, laillistettu psykologi