close

LAPSEN KEHITYS 1,5–3 VUODEN IÄSSÄ

Tässä iässä useimmilla lapsilla piisaa vauhtia! Taaperot ovat usein todella aktiivisia ja heillä on tarve liikkua paljon. Tämä onkin hyvä, sillä ympärillä on paljon tutkittavaa, koettavaa ja tietysti myös kiivettävää.

Monet lapset liikkuvat tässä iässä vikkelästi – kuulostaako tutulta? Vanhempi saattaa olla aivan poikki nosteltuaan puolitoistavuotiaan parikymmentä kertaa samasta tuolista lattialle. Tämä voi olla hikistä puuhaa, mutta lapsen aivojen sekä hieno- ja karkeamotoriikan kehityksen kannalta omaan kehoon, sen liikkeisiin ja ympäristöön tutustuminen on äärimmäisen tärkeää. Vanhempi saa myös huomata, että lapsen kasvaessa oma tahto vahvistuu.

Hienomotoriikka

Noin puolitoistavuotiaana lapsi osaa yleensä jo juoda itse mukista ja pidellä lusikkaa. Lapsi oppii syömään itse, mutta mieluiten hän nauttii ruokansa sormin. Tarve katsella ja tunnustella ruokaa ennen suuhun viemistä on osa lapsen kehitystä. Vanhemman on siis hyvä olla kärsivällinen – vaikka tiedossa olisi lisää pyykkiä, koska osa ruoasta menee edelleen aivan muualle kuin suuhun. Tässä vaiheessa monesta lapsesta huomaa jo, suosiiko hän oikeaa vai vasenta kättä. Puolitoistavuotias osaa usein töhertää liiduilla ja rakentaa muutamasta palikasta tornin.

Kolmivuotiaan hienomotoriset taidot ovat jo niin kehittyneet, että hän osaa käyttää lastensaksia ja piirtää ympyröitä. Moni osaa maalatakin paksulla pensselillä, ja tornin palikkamäärä kasvaa. Itse asiassa kolmivuotias osaa jopa pukea itse, jos vanhempi antaa hänen yrittää eikä ole turhantarkka siitä, meneekö nappi oikeaan läpeen ja onko jokainen vaatekappale oikein päin.

Lapsi kiipeilee, juoksee ja hyppii

Harjoiteltuaan aikansa seisomaan nousua ja kävelyä lapsi kiinnostuu huonekalujen päälle kiipeilystä ja kävely vaihtuu juoksuun. Tahti kuitenkin vaihtelee: kaikilla ei ole kiire, ja varovaiset lapset eivät välttämättä tahdo kiivetä korkealle. Ehkä olet jo huomannutkin, että lapsella on tällä hetkellä suuri tarve liikkua. On tärkeää antaa hänen tehdä niin. Luonnollisesti vanhemman täytyy myös olla varuillaan, koska kaikenlaista voi sattua nopeasti. Kun lapselle kääntää selän, hän kiipeää salamana tuolille tai tarttuu pöytäliinaan. Siksi on hyvä tarkastella kodin kalustusta ja miettiä, pitäisikö jotain siirtää vähäksi aikaa syrjään tai kiinnittää ruuveilla seinään, jotta tapaturmilta vältytään.

Useimmista lapsista on hurjan hauskaa oppia kulkemaan portaissa, mutta se on myös haastavaa. Siksi on hyvä harjoitella tarvittavia karkeamotorisia taitoja loivemmissa portaissa, joissa lapsi voi pitää kiinni kaiteesta. Moni lapsi oppii myös ajamaan potkuautolla ja kolmipyöräisellä parin vuoden iässä. Alkuun lapsi kävelee portaissa cowboy-tyyliin jalat harallaan, mutta noin 2,5 vuoden iässä kävely muuttuu pystymmäksi. Kolmivuotiaana portaissa kulkeminen sujuu yleensä jo hienosti, eikä lapsen tarvitse pitää enää kiinni kaiteesta, kunhan portaikko ei ole liian jyrkkä.

Toisto ja oppiminen

Toisto on meille ihmisille paras tapa oppia uutta. Vanhemmasta voi olla tylsää katsella, kuinka lapsi nousee jakkaralle ja hyppää siitä alas – satoja kertaa putkeen – mutta lapselle se on hauskaa ja kehittävää. Tutkimalla ja kokeilemalla erilaisia asioita lapsi oppii myös ongelmanratkaisua, kuten miten tavaroita laitetaan laatikkoon tai miltä eri materiaalit tuntuvat.

Matkiminen ja mielikuvitusleikit

Puolentoista ja kolmen vuoden välillä kielen kehitys on yleensä huimaa: alkuun tulee vain muutamia sanoja, pian jo melko sujuvaa puhetta. Lapsi myös oppii ymmärtämään suurimman osan vanhempien puheesta – vaikka joskus tuntuukin, kuin hän ei lainkaan tajuaisi kehotuksia mennä nukkumaan. Samalla kehittyvät myös ajattelu ja mielikuvitus, ja lapsella on omia ideoita ja mietteitä aivan eri tapaan kuin ennen. Noin parin vuoden iässä hän alkaa leikkiä mielikuvitusleikkejä, kuten että palikka on auto tai tyhjästä kupista tarjotaan kahvia. Yleensä lapsi saa leikistä irti vieläkin enemmän, kun vanhempi – tai mikä parasta, sisarus – osallistuu siihen. Parivuotiaan mielikuvitus voi nimittäin olla vielä rajallinen. Tässä vaiheessa lapsi myös matkii ympärillään olevia ihmisiä ja kotona tai päiväkodissa näkemiään asioita. Jos vanhempi haluaa muuttaa rutiineja, voi olla hyvä tehdä se nyt, kun lapsi noudattaa herkästi esimerkkiä. Päättäväistä kolmevuotiasta voi olla vaikeampi saada suostuteltua. Kannattaa muistaa, että lapset harvoin tekevät niin kuin aikuinen sanoo vaan niin kuin hän tekee. Tämä neuvo on ajankohtainen vielä vuosikausia.

Kaksivuotiaan on jo hieman helpompi ymmärtää, että jotkin asiat ovat kiellettyjä, ja ei-sanan merkitys alkaa hahmottua. Usein halu vastustaa kieltoa on kuitenkin liian voimakas. Tämä voi myös olla lapselle tapa kujeilla tai hakea kontaktia aikuisiin – hän on huomannut, että aikuinen reagoi, jos hän tekee päinvastoin kuin sanotaan. Lapsen kognitiivisen kehityksen myötä hänen oma tahtonsa vahvistuu, ja hän haluaa olla entistä itsenäisempi. Huomaat varmasti, että mitä enemmän taitoja lapsella on, sitä enemmän hän tahtoisi testata ja harjoitella niitä. Usein vanhemmista onkin upeaa nähdä, kuinka lapsesta kehittyy oma persoonansa.

Faktantarkistus: Kristiina Malmström, lastenlääkäri

Tapahtui virhe. Yritä myöhemmin uudelleen.
Ladataan...