Kun jatkat tämän sivun käyttöä hyväksyt samalla evästeiden käytön. Voit lukea lisää tästä linkistä.

close

Kiukunpuuskat ja hysteeriset kohtaukset

Noin 1,5 vuoden iässä lapsi alkaa kokeilla rajojaan. Lapsen tunnetilat voivat vaihdella kiukunpuuskista iloon ihan hetkessä. Tämä kuuluu luonnolliseen kehitykseen, mutta voi kyllä koetella vanhempien kärsivällisyyttä.

On helppo antaa hyviä neuvoja vanhemmille ennen kuin itsellä on lapsia. Maailman parhaimpienkin vanhempien on joskus käsiteltävä lasta, joka haluaa väen väkisin saada tahtonsa läpi ja joka makaa pitkän päiväkodissa vietetyn päivän jälkeen yliväsyneenä kaupan lattialla potkien ja kirkuen.
Tässä tilanteessa on pyrittävä säilyttämään malttinsa ja oltava aina johdonmukainen.

Lue myös: Leikki lapsen kanssa ja Turvalliset lelut. Alla on myös lisää neuvoja. 

Valitse taistelusi
Noin vuoden ikäisenä lapsi oppii sanomaan sanan ”ei” ja kokeilee sitä eri tilanteissa vaikka ei aina tarkoitakaan sillä mitään. 1,5‒2 vuoden iässä sanasta voi tulla lapselle tapa näyttää ja kehittää omaa tahtoaan.
Varaudu siihen että joudut voitelemaan kaksivuotiaan leivän yhä uudestaan, eikä mikään kelpaa. Tai että lapsi haluaa välttämättä panna sandaalit jalkaansa vaikka ulkona on lunta. Tai kieltäytyy istumasta päivällispöydässä.

Lapsella on usein vahva itsemääräämisen halu, ja oikeus saada näyttää voimakkaita tunteita. Kaksivuotias voidaan kokea provosoivana, kun hän kokeilee sinun rajojasi ja omia rajojaan.
Valitse taistelusi tarkkaan. On ehkä samantekevää, pukeeko lapsi housut vai hameen, mutta tärkeää on esimerkiksi se, että auton turvaistuin on kunnolla kiinni eikä lapsi koskaan juokse kadulle.

Selitä lapselle, miksi tiettyjä asioita ei kerta kaikkiaan saa tehdä. Kiinnitä mielellään lapsen huomio hauskempiin asioihin ennen kuin sanaharkasta kehittyy tahtojen taistelu. Joskus voi olla parempi vain pidellä ja lohduttaa pettynyttä lasta, joka ei saa tahtoaan läpi, eikä ruveta selittämään asioita.

Anna lapsen päättää itse - joskus
Lapsen on vaikea tehdä valintoja, jos hänelle annetaan liian monta vaihtoehtoa. Yksinkertaisinta on, että teet enimmät arkipäivän päätökset itse. Joskus joudut ehkä esittämään varmempaa kuin mitä todellisuudessa olet.

Vanhemmuus on myös tietysti tasapainoilua. Joskus pitää suhtautua positiivisesti lapsen omiin ajatuksiin, se vahvistaa lapsen itsetuntoa. Voit sanoa vaikkapa ”Olipa hyvä ajatus!”, jos lapsi ehdottaa jotakin, mikä sopii omaan aikatauluusi. Esimerkiksi sadun lukemista tai duploilla rakentamista.

Mieti mistä asioista lapsesi voi saada päättää itse. Tässä iässä riittää valinta kahden vaihtoehdon välillä, muu on liian vaikeaa lapselle. Esimerkiksi näin: ”Haluatko panna tänään sinisen vai punaisen paidan?” tai ”Haluatko tulla mukaan kauppaan vai jäätkö äidin kanssa kotiin?”. Liian monet vaihtoehdot ja päätökset voivat aiheuttaa lapselle stressiä. Sitä paitsi lapsi voi haluta päättää yhä enemmän itse, myös asioista, joista sinulla ei ole pienintäkään halua neuvotella.

Miten lapsen kiukunpuuskia käsitellään
• Ole johdonmukainen – se helpottaa sekä sinun että lapsesi elämää

• Älä neuvottele lapsen kanssa tärkeistä asioista

• Kuuntele lasta silloinkin, kun lapsi on vihainen. Osoita, että ymmärrät mitä lapsi haluaa, vaikka lapsi ei saakaan tahtoaan läpi. ”Ymmärrän, että olet vihainen, kun et saa katsoa lastenohjelmaa, mutta kello on nyt liian paljon”

• Auta lasta ilmaisemaan tunteensa sanoin: "Ymmärrän, että olet vihainen kun et saanut valita tänään vaatteita, mutta en halua että palellut"

• Anna vaihtoehtoisia tapoja käsitellä turhautumista. "Ei, et saa ottaa isosiskon nallea, mutta kysy saatko lainata sitä”

• Vältä sanomasta asioita, jotka saavat lapsen tuntemaan syyllisyyttä. Esimerkiksi ”Näin tässä kävi, kun et osannut istua kunnolla vaunuissa!”

• Ihokontakti voi joskus rauhoittaa lasta, kun lapsi on hyvin vihainen tai lapsella on paha mieli.

• Lapsen kiukunpurkauksia on yleensä vaikeampi hallita, kun on muita lähettyvillä. Sellaisissa tapauksissa voi olla hyvä nostaa lapsi syliin tai siirtyä toiseen huoneeseen. Ei riitelemään lapsen kanssa, vaan puhumaan rauhallisesti ja rauhassa.

• Osoita ymmärtämystä toisten vanhempien yliväsyneille ja hysteerisille lapsille, ettei kenenkään tarvitse tuntea olevansa huono vanhempi.

• Älä ole liian ankara itsellesi. Lahjukset tai neuvottelut lapsen kanssa voivat olla hätäratkaisu lapsen rauhoittamiseksi – kaikki vanhemmat tekevät sitä joskus.

1,5-vuotiaan levottomuus
Noin 1,5 vuoden iässä monet lapset alkavat olla levottomampia. Se kuuluu luonnolliseen kehitykseen. Yhtäkkiä sellainen, mikä ennen meni hyvin ei enää onnistukaan – kuten hyvästiksi vilkuttaminen päiväkotiin jättämisen yhteydessä. Näytä, että olet ymmärtänyt lapsen mahdollisen huolen, mutta ettei siihen ole mitään aihetta.

Pyri pitämään kiinni totutuista rutiineista, jotka voivat vähentää rauhattomuutta, se menee kyllä ohi. Pyri kunnioittamaan lapsen tunteita, sovella johdonmukaisia sääntöjä ja osoita kärsivällisyyttä – se antaa lapselle turvallisuutta.
Tapahtui virhe. Yritä myöhemmin uudelleen.
Ladataan...