close

HYVÄ ALKU IMETYKSELLE

Vauvan imettäminen voi olla maailman ihanin ja mukavin tapa viettää aikaa hänen kanssaan, mutta se voi myös olla huomattavasti hankalampaa kuin ehkä voisi kuvitella. Lisäksi se saattaa sattua, etenkin aivan alussa. Imetystä voi kuitenkin koettaa helpottaa eri tavoin. Tämä artikkeli on kattava opas imetykseen: kerromme, mitä sen opettelusta tarvitsee tietää ja neuvomme, mitä tehdä, jos se ei millään lähde sujumaan.

Vastasyntyneen imemisheijaste eli -refleksi on alkuun hurjan voimakas – etenkin toisena ja kolmantena päivänä synnytyksen jälkeen, kun hän on ehtinyt hieman toipua ja totutella ulkomaailmaan. Tällöin myös maito nousee rintoihin. Ne aristavat ja saattavat joskus jopa vuotaa. Vauva ja imettävä vanhempi tarvitsevat yksinkertaisesti hieman aikaa yhteisen sävelen löytämiseen. Imetys on tavallaan tiimityötä, jossa toiseen osapuoleen on ensin tutustuttava hieman. Lisäksi menee muutama viikko, ennen kuin maidoneritys vakiintuu, rinnanpäät tottuvat, ja alkaa ehkä tuntua, että imettäminen on hallussa. Ei kuitenkaan ole lainkaan tavatonta, että imetyksen opettelu vaatii pidemmän aikaa. Joskus tarvitaan myös hieman ylimääräistä tukea.

Imettäminen heti synnytyksen jälkeen

Vastasyntynyt vauva hamuaa vaistomaisesti rintaa ja löytää nännin yleensä itse, jos hän saa levätä rinnalla heti synnytyksen jälkeen. Juuri ihokontakti on erittäin tärkeää, sillä se myös voimistaa imemisvaistoa. Sairaaloissa on nykyisin käytäntönä antaa vauva ihokontaktiin myös sektiosynnytyksen jälkeen. On huomattu, että imetyksen käynnistymisen nopeuteen vaikuttaa jopa se, onko vauva äidin iholla vai onko välissä pyyhe.

Vahvasta imemisheijasteesta huolimatta maitoa ei aluksi heru suuria määriä. Laatu kuitenkin korvaa määrän, sillä ensimaito on erityisen rasvaista ja ravinteikasta. Ensimaidosta käytetään myös nimityksiä kolostrum ja ternimaito, ja se täyttää lapsen ravinnontarpeen niin sanotusti kypsän maidon nousuun saakka. 

Jos synnytyksessä on tapahtunut komplikaatioita ja sen jälkeinen ihokontakti on jäänyt väliin, voi olla helpottavaa tietää, ettei tämä ole este imetyksen onnistumiselle. Alkuun pääsemisessä voidaan kuitenkin tarvita lisätukea. Hyödynnä saatavana oleva apu ja uskalla vaatia sitä, ennen kuin kotiudutte sairaalasta. Vaikka imetys tuntuisi kuinka itsestään selvältä ja helpolta – tai stressaavalta ja vaikealta – siihen on ylipäätään hyvä pyytää apua heti lapsivuodeosastolla. Näin voidaan varmistaa hyvä imetysasento ja imuote. Vieläkin tärkeämpää on pyytää tukea, jos on synnyttänyt kaksoset ja tahtoo imettää heitä. Tällöin sylissä on nimittäin kaksi pientä yksilöä, joiden kanssa olisi päästävä samalle aaltopituudelle.

Imetyksen aloittaminen – oikea imuote

Lapsen ottaminen rinnalle voi kuulostaa maailman helpoimmalta ja luonnollisimmalta asialta. Siksi moni hämmästyy ja kenties lannistuukin, kun imetys ei alakaan sujua tuosta vain. Yleensä vauvalla ei ole mitään vaikeuksia löytää rinnalle, sillä siihen ohjaava vaisto on voimakas. Itse imeminen voi kuitenkin olla vaikeampaa. Hyvä imuote paitsi varmistaa, että vauva saa kunnolla syödäkseen, myös ehkäisee esimerkiksi rinnanpäiden haavautumista ja maitotiehyiden tukkeutumista.

Jos imemistekniikan löytämisessä menee muutama päivä, imettävän äidin on hyvä pitää vauvaa ihokontaktissa niin paljon kuin suinkin mahdollista. Se stimuloi imetystä ja varmistaa, että rinta on helposti vauvan ulottuvilla, kun hän innostuu kokeilemaan. Tällä välin maitoa on lypsettävä käsin ja annettava vauvalle lusikalla tai kupista. Tiedämme, että tämä voi tuntua työläältä ja kuulostaa näpertelyltä. Vauva kuitenkin tarvitsee ravintoa, ja lypsäminen edistää samalla maidoneritystä. Yritä siis suhtautua siihen hyvänä ja hyödyllisenä askeleena kohti imetystä.

Vinkkejä imetyksen aloittamiseen 

Kuten todettu, imetyksen opettelu on kaikkea muuta kuin yksinkertaista, mutta sitä voi koettaa helpottaa eri tavoin.

  1. Rentoutuminen on kaiken A ja O. Yritä löytää mukava imetysasento, jotta sinun ei tarvitse jännittää lihaksiasi. Jos imetät istuen, yksi vinkki on käyttää imetystyynyä, jonka päälle vauva asetetaan. Perinteinen imetystyyny on muotoiltu myötäilemään kehoa, mutta usein tavallinen iso tyyny voi toimia aivan yhtä hyvin. Ideana on, että vauva pääsee rinnan korkeudelle ilman että äidin tarvitsee jännittää niskaa, selkää tai käsivarsia. Koeta olla kumartumatta vauvan puoleen, sillä tarkoitus on nostaa häntä ylös eikä laskea rintaa alas.

  2. Voit varata lähelle jakkaran, jolle nostaa jalat tarvittaessa. Asennon vaihtelu tekee hyvää, jos ruokailu venähtää pitkäksi – kuten etenkin alussa usein käy.

  3. Aseta vauva niin, että hänen nenänsä ja nänni ovat kohdakkain.

  4. Vauvan vatsa on sinun vatsaasi vasten. Pidä vauvaa tiiviisti vatsaasi vasten ja tue samalla hänen kehoaan.

  5. Vauvan tulee avata suu ammolleen ja haukata koko rinnanpää suuhunsa nänninpihaa myöten.

  6. Varmista, että vauvan alahuuli on taittunut alaspäin ja nänninpiha on kokonaan vauvan suussa myös nännin alapuolelta. Tällöin imuote on todennäköisesti oikea. Hyvä merkki on myös, jos vauvan leuka liikkuu – voit tarkistaa tämän seuraamalla vauvan korvaa, sillä se liikkuu leuan mukana.

Imettäminen makuulla, istuen tai kantoliinassa

Imetysasentoja on paljon, ja usein niiden sopivuus vaihtelee ajan myötä. Periaate on kuitenkin aina sama: vauvan on pystyttävä löytämään rinnalle itse ja saatava hyvä ote, eikä vanhemman kuulu joutua jännittämään käsiä, niskaa tai selkää. Niin kutsuttu kehtoasento, jossa imettäjä istuu vauva poikittain sylissä, on kenties yleisin imetysasento. Hänet – tai heidät – voi kuitenkin ottaa rinnalle myös kainalon alta niin kutsuttuun kainaloasentoon. Monesta on mukava imettää makuulla, usein kylkiasennossa. Myös selinmakuulla voi imettää, kun vauva on poikittain rinnan päällä. Makuuasento voi olla erityisen hyvä vaihtoehto sektion jälkeen, kun vatsaan tai tikkeihin ei saa kohdistua liikaa painetta. Voit kokeilla imettää myös nelinkontin, kunhan asento on rento. Lisäksi kantoliinassa tai -repussa imettäminen on erittäin kätevää ja ergonomista, joskin sen opettelu voi vaatia hieman harjoitusta. Jos olet epävarma, kysy neuvoa imetysasentojen kokeiluun sairaalassa ollessanne tai ota yhteys neuvolaan kotiutumisen jälkeen.

Vauvan imuteho vaikuttaa maidoneritykseen

Yleensä rintojen koolla ei ole mitään merkitystä maidontuotannon kannalta, vaan maidon määrä riippuu pitkälti vauvasta. Lapsen imiessä rintaa aivoihin lähtee impulsseja, jotka saavat ne erittämään kahta hormonia: oksitosiinia ja prolaktiinia. Mielihyvähormoni oksitosiini (jota vapautuu myös ihokontaktissa ja kosketuksessa) käynnistää niin kutsutun herumisrefleksin eli -heijasteen, joka siis saa maidon herumaan. Tämä tuntuu puuduttavana, pistävänä tai vihlaisevana tunteena rinnassa. Maitoa voi joko tihkua tai suihkuta.

Maidon herumisen herkkyys voi olla yksilöllistä. Osalla herumisrefleksi käynnistyy ja maito alkaa valua välittömästi, kun vauvan ininä tai itku kantautuu korviin. Osalla se tapahtuu hitaammin. Se voi myös vaihdella kerrasta toiseen, ja etenkin ensimmäisinä kuukausina on tavallista, että paitaan ilmestyy yhtäkkiä märkä maitoläikkä. 
Voi olla hyvä tietää, että huolestuneisuus, kipu ja stressi häiritsevät herkästi oksitosiinin eritystä: mitä enemmän negatiivisia tunteita kasaantuu, sitä vähemmän hormonia erittyy. Tämä hidastaa maidon herumista, mikä voi puolestaan pahentaa stressiä. Etenkin alussa tarvitaan siis rauhallinen olotila, mutta sen löytäminen voi olla vaikeaa, jos on tapahtunut esimerkiksi synnytysvaurio tai kehittynyt synnytyksen jälkeinen masennus.

Prolaktiini on puolestaan maidontuotannosta vastaava hormoni – mitä enemmän vauva imee, sitä runsaammin maitoa erittyy. Jos vauva imee vähemmän, myös eritys vähenee. Lisäksi joidenkin ihmisten maidontulo on erityisen runsasta. Runsasmaitoisuuden merkkinä ovat usein hyvin kireät ja aristavat rinnat. Tällöin voi olla hyvä antaa maidon valua hetki ennen imetystä, sillä se vähentää kipua. Lämmin suihku tai lämmitettävä jyvätyyny voi saada maidon valumaan itsekseen. Maitoa ei kuitenkaan tulisi pumpata ennaltaehkäisevästi, koska lypsäminen vain lisää maidoneritystä. On myös melko yleistä, että maitoa vuotaa hieman myös toisesta rinnasta, kun lapsi imee toista. Tämä on hyvä keino helpottaa rintojen painetta luonnollisesti, joten aseta rinnan alle pyyhe ja anna maidon valua.

Tiettyjen kasvukausien aikana vauva tarvitsee erityisen paljon ravintoa, ja rintamaidon määrä voi tuntua liian vähäiseltä. Mitä enemmän imetät, sitä enemmän maitoa kuitenkin heruu. On äärimmäisen yksilöllistä, kuinka tiheään ja miten pitkään vauva haluaa imeä. Osa vauvoista ei millään tahtoisi luopua rinnasta, osa nukkuu paljon ja tankkaa aina hereillä ollessaan, osa taas tahtoo hoitaa ruokailun nopeasti alta pois.

Imetyksen hyödyt

Imetyksellä on monenlaisia etuja. Se on ensinnäkin erittäin käytännöllistä: maito on aina tuoretta, ilmaista ja yhtä helposti saatavana kun imettävä vanhempikin. Toisekseen rintamaito on täydellisesti vauvalle sopivaa ravintoa. Se sisältää kaikki ravintoaineet, joita hän tarvitsee ensimmäisten kuuden elinkuukautensa aikana – lukuun ottamatta D-vitamiinia, jota annetaan tippoina. Lisäksi rintamaito sisältää vasta-aineita, jotka auttavat suojaamaan vauvaa tarttuvilta taudeilta hänen elämänsä alussa. Oksitosiinilla on etuja myös synnyttäneelle, sillä se nopeuttaa kohdun pienenemistä ja palautumista. Tämä on yksi ensimmäisistä askelista elimistön toipuessa synnytyksestä. Imetys vaikuttaa lisäksi vähentävän imettävän vanhemman munasarja- ja rintasyövän riskiä.

Puolison tuki imetyksessä

Läheisten apu ja tuki on tärkeää alusta saakka. Puolison tuella voi itse asiassa olla jopa ratkaiseva merkitys imetyksen onnistumiselle. Ensimmäinen ja kenties tärkein asia, joka puolison tulisi tietää on, että imettävän vanhemman stressi tai jännittyneisyys haittaa maidon herumista. Yritä siis auttaa rakentamaan rauhallista ympäristöä – ja anna imetyksen ottaa oma aikansa! Kenties puoliso voi myös antaa tärkeää taustatukea ottamalla enemmän vastuuta kodin muista askareista. Todennäköisesti imettävää janottaa, sillä maidoneritykseen tarvitaan paljon nestettä. Hänen on siis juotava tavallista enemmän. Jos olette samanaikaisesti kotona, hyvä vinkki on esimerkiksi pistäytyä välillä tuomaan juotavaa ja pientä välipalaa. Ne ovat yleensä tervetullut lisä imetyshetkeen.

Imettäminen ja ruokavalio – mitä imetyksen aikana ei saa syödä?

Imetyksestä ja ruokavaliosta kysytään paljon. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että suurin osa ruoista on turvallisia sen suhteen, mitä aineita rintamaitoon erittyy. On kuitenkin hyvin yksilöllistä, mihin vauva kenties reagoi. Vauvoilla kun on usein vatsavaivoja, ja niiden aiheuttajaa on lähes mahdoton tietää varmasti. Jos vaikuttaa siltä, että vauvan vatsa reagoi johonkin ruokavaliossasi, on hyvä ottaa asia puheeksi neuvolassa sen sijaan, että yrittäisitte ratkaista sitä omillanne. Hyvä tapa suhtautua ruokaan voi olla miettiä vähemmän sitä, mitä ei saa syödä ja enemmän sitä, mitä imettävä vanhempi tarvitsee. Maidoneritykseen tarvitaan nimittäin paljon ravintoa ja energiaa. Tiedämme hyvin, ettei tuoreiden vanhempien ole aina helppo ehtiä laittaa ravitsevaa ja monipuolista ruokaa. Yritä kuitenkin huolehtia myös omasta hyvinvoinnistasi. Aseta vaikkapa herätys muistuttamaan lounaasta tai välipalasta, jos sinun on vaikea muistaa syödä. Ja jos mahdollista, pyydä jotakuta muuta, kuten puolisoa tai ystävää, ruoanlaittoavuksi. Ravitsemuksellisesti on tärkeää lisätä ruokavalioon hieman kaloreita, noin yhden ylimääräisen välipalan verran päivässä. Panosta mieluiten kasvisten, juuresten ja marjojen kaloreihin – tämä on paitsi ympäristöystävällistä, myös terveellistä. Hyviä rasvoja on esimerkiksi lohessa, pähkinöissä ja rypsiöljyssä. Myös D-vitamiinin riittävä saanti on hyvä turvata. Sitä on esimerkiksi maidossa, jogurtissa ja monissa margariineissa. Lisää hyviä ja terveellisiä ruokavinkkejä on Liberon reseptikokoelmassa, jonka ohjeet sopivat niin raskaana oleville kuin jo synnyttäneillekin.

Jano on myös tärkeä huomioida. Maidoneritykseen tarvitaan valtavasti nestettä, joten on hyvä pitää lasi ja vesikannu aina saatavilla. Muista juoda vähintään yksi iso lasi vettä jokaisella imetyskerralla, mieluusti enemmänkin. Imetys ja alkoholi eivät Terveysportin artikkelin suositusten mukaan sovi yhteen, sillä alkoholi poistuu äidinmaidosta samaa tahtia kuin verestä. Lasillinen viiniä tai yksi olut ei estä imetystä, mutta silloin pitää odottaa pari tuntia ennen syöttöä. Kaikkein yksinkertaisinta on kuitenkin välttää kokonaan alkoholia kuten raskausaikana.

Jos imetys ei onnistu

Useimmiten imetyksen opettelu sattuu, mutta kipua ei kuulu tuntua enää, kun maidoneritys on käynnistynyt kunnolla. Jos imetys tekee edelleen kipeää, katso vinkkimme sen helpottamiseen. Mikäli imetys ei millään ala sujua, apua on saatavana monilta eri tahoilta. Kerro vaikeuksista heti ensimmäisellä sairaala- tai neuvolakäynnillä synnytyksen jälkeen. Apua ja vertaistukea saa myös Imetyksen tuki ry:n verkkosivustosta, tukipuhelimesta ja chatista. Lisäksi voit milloin tahansa kääntyä neuvolan puoleen. Neuvolasta teidät osataan myös ohjata eteenpäin, jos imetysvaikeuksien syynä on esimerkiksi vauvan kireä kielijänne.

Jos tilanne ei millään ratkea, voi olla parasta asennoitua niin, että teitte parhaanne. Mitään ei ole menetetty, sillä pulloruokinta voi olla aivan yhtä ihana ja mukava tapa viettää aikaa vauvan kanssa kuin imetyskin.

Faktantarkistus: Silja Seppänen, laillistettu kätilö

Tapahtui virhe. Yritä myöhemmin uudelleen.
Ladataan...