15_Handduk_0048_Desktop

Vauvan hoito – 10 vinkkiä tuoreelle vanhemmalle

Vauvan kanssa kotiin saapuminen voi herättää kysymyksiä. Miten vastasyntynyttä hoidetaan? Milloin napatynkä irtoaa? Kuinka usein vauva pitää kylvettää ja vaippa vaihtaa? Seuraavassa kymmenen vinkkiä vastasyntyneen vauvan hoitoon.

Tässä sitä nyt ollaan, kotona sairaalasta uusi perheenjäsen sylissä. Vanhemman roolin sisäistäminen vie oman aikansa, ja lisäksi pitäisi oppia paljon käytännön asioita vauvan hoidosta. Olemme laatineet 10 kohdan tarkistusluettelon, joka auttaa muistamaan, mitä huomioida vastasyntyneen hoidossa.

1. Vastasyntyneen vauvan navan hoito

Napatynkä kuivuu ja lopulta irtoaa itsestään noin 8–12 päivän kuluttua. Vauvan napa on hyvä puhdistaa varovasti veteen kostutetulla pumpulipuikolla. Yleensä sairaalassa opetetaan, miten se tehdään. Navan puhdistaminen voi tuntua vanhemmasta ikävältä, kun napatynkä roikkuu jo melkein irti, mutta älä murehdi: tyngässä ei ole hermoja, eikä sen puhdistaminen tunnu lapsesta miltään. Pieni verenvuoto tai nesteen erittyminen navasta on yleensä täysin normaalia. Jos kuitenkin napatynkää ympäröivä iho punoittaa ja turpoaa, napa haisee pahalta ja nesteeneritys lisääntyy, kyseessä voi olla tulehdus. Pidä napa edelleen puhtaana ja ota yhteys neuvolaan.

2. Vauvan ihopoimujen hoito, pesu ja kylvetys

Lämpö ja kosteus hautovat ja ärsyttävät herkästi vastasyntyneen ihoa taipeiden ja poimujen kohdalta, kuten kaulapoimujen välistä ja leuan alta. Siksi lapsen iho on pyyhittävä päivittäin pehmeällä pyyhkeellä. Saippuaa ei tarvita, vaan pelkkä vesi tai hajusteeton öljy riittää.

Joskus myös kylpy on tarpeen, ja monet vauvat nauttivat siitä kovasti. On vaikea antaa yleistä suositusta, miten usein vauva tulisi kylvettää. Siihen vaikuttaa esimerkiksi vauvan ihotyyppi – sekä tietysti tämän suhtautuminen kylpemiseen. Sopiva kylpyrytmi selviää siis kokeilemalla. Jos vauva ei haiskahda vanhalta maidolta, ruoalta tai muuten ikävältä, pääsääntöisesti kylpy kerran viikossa riittää. Jos taas vauvalle tulee herkästi ihottumaa, kokovartalokylpy yleensä pahentaa oireita, sillä vesi kuivattaa ihoa.

3. Vaipanvaihto

Kun puet puhtaan vaipan, varmista ettei se paina napatynkää, jos se ei ole vielä irronnut. Liberon pienimpien vaippojen vyötärö on navan kohdalta erityisen pehmeä, jotta ilma kiertää ja navalla on tilaa parantua.

Vaipanvaihtojen määrä vaihtelee, mutta yleensä niitä kertyy päivässä kuudesta kymmeneen. Vaippaa ei tarvitse vaihtaa jokaisen pikku pissan jälkeen. Kakkavaippa on sen sijaan vaihdettava aina, koska muutoin vauvan peppu voi alkaa punoittaa. Olemme koonneet vinkkejä, mitä ottaa huomioon vaipanvaihdossa – olipa lapsesi vastasyntynyt nyytti tai vipeltävä taapero.

On erittäin tärkeää muistaa, että vauva osaa kuin ihmeen kaupalla liikkua hoitopöydällä, vaikka ryömimään tai konttaamaan oppiminen olisi vielä kaukana. Älä siis koskaan jätä vauvaa yksin tai käännä hänelle selkää, kun hän makaa hoitopöydällä. Jos sinun on pakko kurkottaa jotain, pidä aina kättä varovasti lapsen vatsalla, jotta hän ei pääse putoamaan. Matka pöydältä lattialle on pitkä, kun itse on hyvin pieni.

4. Vauvan ihonhoito

Hormoninäpyt ovat pieniä punertavia näppylöitä, joita vauvalle voi tulla ensimmäisten elinkuukausien aikana. Näppylät voivat olla päältä kellertäviä ja muistuttaa pieniä finnejä. Tämä on normaalia. Näppyjä ei tarvitse rasvata tai hoitaa, vaan ne häviävät itsekseen ajan myötä. Muista myös, että vauvan iho on äärimmäisen herkkä. Suojaa hänet huolellisesti auringolta ensimmäisen puolen vuoden ajan äläkä anna pikku poskien paleltua, kun ulkona on kylmää ja kuivaa. Lämpötilan painuessa nollan alapuolelle tuuli voi olla kylmä ja raaka – tällöin saattaa olla parempi nukkua päiväunet sisällä eikä ulkona.

5. Vauvan kynsien hoito

Vastasyntyneen kynnet voivat olla pitkät ja terävät. Koska hän ei vielä hallitse käsivarsiaan, hän saattaa vahingossa raapia itseään kasvoihin. Siksi on hyvä pyrkiä pitämään kynnet lyhyinä. Aluksi on kuitenkin parempi käyttää saksien sijasta viilaa tai nyppiä kynnenrepaleet varovasti pois, sillä vauvan kynnen ja kynsivallin rajan erottaminen voi olla hankalaa.

6. Vauvan silmien puhdistus

Vauvan silmät voivat olla ensimmäisinä päivinä hieman turvoksissa, mutta tämä menee yleensä ohi itsestään. Rähmiminen on melko yleistä, ja joskus silmät voivat myös ärtyä ja vetistää hieman. Voikin olla hyvä pyyhkiä niitä hieman lapsen herättyä unilta. Pyyhi silmät ulkonurkasta sisänurkkaan päin pehmeällä, haaleaan veteen kostutetulla vanulapulla. Jos rähmiminen ja ärsytys ei helpota, kyseessä voi olla silmätulehdus, johon tarvitaan hoitoa. Ota siinä tapauksessa yhteys neuvolaan.

7. Vauvan pehmeä tukka

Osalla lapsista on syntyessään tuuhea hiuspehko, osa on lähes kaljuja tai heillä on vain hieman ohutta haituvaa. Vauvan hiusten pesuun ei tarvita sampoota, vaan muutama tippa vauvaöljyä kylpyvedessä riittää. Lisäksi monen lapsen päänahan iholle muodostuu karstaa. Se on täysin vaaratonta mutta voi aiheuttaa kutinaa, jos sitä kertyy liikaa.

8. Vauvan korvien puhdistus

Älä työnnä mitään vauvan korviin. Korvakäytävän suulla kuuluu olla vahaa, eikä sitä saa yrittää poistaa pumpulipuikolla, vaikka kuinka tekisi mieli. Jos työnnät pumpulipuikon vauvan korvaan, voit vahingossa työntää vahan korvakäytävään, mikä voi aiheuttaa vahatulppia.

9. D-vitamiini kahden viikon jälkeen

Lapsi tarvitsee ensimmäisten kahden elinvuotensa aikana D-vitamiinilisää, jota annetaan 10 ug päivässä ympäri vuoden. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL suosittelee, että D-vitamiinitipat aloitetaan jo kahden viikon iässä.

10. Tutin käytön aloitus

Vauvalla on luonnostaan voimakas imemisen tarve, ja hän saattaa imeä peukaloa jo kohdussa. Tämä imemisheijaste mahdollistaa ravinnonsaannin, ja useimpia vauvoja imeminen myös lohduttaa ja rauhoittaa. Siksi tutti on yleensä hyvä konsti tarjota vauvalle tarvittaessa lisää lohtua. Siitä, kuinka pian tutin käyttö tulisi aloittaa vastasyntyneellä ja häiritseekö se imetystä, ollaan montaa mieltä. Joka tapauksessa voi olla hyvä antaa vauvalle tutti vasta, kun hän on oppinut hyvän imuotteen – jos siis häntä on tarkoitus imettää. 


Faktantarkistus: Kristiina Malmström, lastenlääkäri

Jaa artikkeli