Kun jatkat tämän sivun käyttöä hyväksyt samalla evästeiden käytön. Voit lukea lisää tästä linkistä.

close

Lapsen motorinen kehitys 0–6 kuukauden iässä

Kaikki lapset oppivat hallitsemaan lihaksensa samassa järjestyksessä; ensin kasvot ja niska, sitten kädet, keskivartalo ja viimeksi jalat. Lapset oppivat esimerkiksi kannattelemaan päätään ennen kuin oppivat istumaan, seisomaan ja kävelemään.

Lapselle on suuri muutos syntyä kohdun ulkopuoliseen elämään. Täysaikaiset lapset ovat hyvin varustautuneita jatkamaan elämää ja kehittymistä maailmassa, johon he ovat syntyneet.

Vastasyntyneellä on suuri ja raskas pää vartaloon verrattuna. Lapsi ei pysty itse kannattelemaan päätään ennen kolmen kuukauden ikää. Siihen saakka hän tarvitsee aikuisen turvallista kättä tukemaan päätään. Lapsen tarttumisheijaste on niin vahva, että vastasyntynyt pystyy kannattamaan riippumalla omaa painoaan.

Lue myös:
Lapsen kehitys – aistit ja aivot
Lapsen motorinen kehitys 1,5–4 vuoden iässä
Vastasyntyneen heijasteet
Kaavio – lapsen motorinen kehitys 0–18 kuukauden iässä

Liikkumiskyky
Vastasyntynyt lapsi pitää kätensä nyrkissä ja liikkeet ovat yhtäkkisiä ja nykiviä. Useimmat vastasyntyneet makaavat mielellään kyljellään sikiöasennossa kädet ja jalat vedettyinä vartalon lähelle. Suositellaan, että lasta nukutetaan selällään, koska sen tiedetään vähentävän äkillisen kätkytkuoleman riskiä.

Kuukausien myötä lapsesta tulee entistä liikkuvaisempi ja hän oppii vähitellen kääntymään selälleen makuulta yhdelle tai toiselle kyljelle. Kädet alkavat avautua nyrkistä. Seuraavassa vaiheessa lapsi kurkottelee käsiään koskettaakseen tavaroita. Kestää kuitenkin aikaa ennen kuin lapsi osaa tarttua tahdonvaraisesti kiinni.

Tietoisemmat liikkeet
Kuukauden tai parin päästä lapsen taito matkia kasvojen ilmeitä katoaa ja se palaa noin kuuden kuukauden iässä. Liikkeistä tulee entistä tietoisempia ja sitä mukaa kun lapsi pystyy ohjaamaan liikkeitään paremmin, katoaa osa vastasyntyneiden heijasteista, kuten tarttumisheijaste.

Huomaa kädet ja jalat
3–6 kuukauden iässä lapsi huomaa jalkansa ja kätensä ja haluaa panna ne suuhun. Lapsi tutkii ja maista kaikkea suullaan, ja pystyy pitämään kiinni helistimestä. Hän vaihtaa asentoa ja kääntyy pian selällään makuulta kyljelle ja takaisin. Lapsi kannattelee päänsä hyvin ja pystyy istumaan tuettuna polvella tai lattialla tyynyjen varassa. Hän tutkii ympäristöään maistamalla, koskettamalla, katsomalla ja haistelemalla. Lapsi ojentaa käsiään päästäkseen syliin, vaikkapa tutkimaan kasvoja käsillään ja suullaan.

Kääntyy selältä vatsalle
Noin 5 kuukauden iästä lähtien lapsi osaa kääntyä selältä vatsalleen. Lapsi pystyy makaamaan vatsallaan kyynärpäiden varassa, edelleen kädet nyrkissä. Lapsi kurkottelee leluja, jotka ovat vähän matkan päässä. Jos on lämmin eikä vedä, on hyvä antaa lapsen ottaa ilmakylpyjä ilman vaatteita ja vaippaa. Useimmat lapset rakastavat sitä. He nauttivat, kun heillä on tarpeeksi tilaa liikkua selällään ja kääntyillä vatsalleen.

Siirtelee tavaroita kädestä toiseen
5–6 kuukauden iässä lapsi alkaa leikkiä tavaroilla ja pudottelee niitä nähdäkseen, mitä tapahtuu. Lapsi käyttää käsiään ylettyäkseen lähellä oleviin tavaroihin ja voi siirrellä tavaroita kädestä toiseen. Tässä iässä jotkut lapset alkavat maata vatsallaan, käsivarsiinsa tukien ja pitelevät samalla lelua. He osaavat istua melko tukevasti ja alkavat harjoitella liikkumista. Tämä tapahtuu niin, että lapsi potkii tai kierii vatsalta selälle tai päinvastoin, ennen kuin alkaa ryömiä.

Alkaa liikkua tai kontata
Pian lapsi etenee ryömien joko eteen- tai taaksepäin, usein ensiksi taaksepäin. Sillä tavalla lapsi harjoittelee käsien ja jalkojen koordinaatiota, mikä antaa perustan niille liikkeille, joita myöhemmin tarvitaan kävelyn oppimiseen. Jalat jaksavat kannattaa vartaloa, jos lasta seisotetaan. Lapsi istuu mielellään keinuttelemassa aikuisen polvella.

Näkee tavarat ja tarttuu niihin
Babysitteri on hyödyllinen apuväline, mutta käytä sitä aluksi vain lyhyen aikaa kerrallaan, ettei lapsen selkä väsy. Jätä lapsen ulottuville jotakin tutkittavaa. Muista kuitenkin aina tarkistaa, että kaikki, minkä lapsi saa käsiinsä on lapsiturvallista. Lapsi tutkii kaiken suullaan. Tärkeintä on, etteivät lelut ole liian pieniä ja ettei niistä irtoa pieniä osia, jotka voivat joutua hengitysteihin.
Sopivia leluja ovat helistimet, pehmokirjat ja -lelut, leikkihuovat, mobilet ja rauhallinen musiikki, värikkäät lelut, rytmimuna, pallot ja soittorasiat.
Tapahtui virhe. Yritä myöhemmin uudelleen.
Ladataan...