Jotkut hyppäävät konttausvaiheen yli ja toiset harjoittavat mieluummin puhumista kuin kävelyä. Kehityskaaviot ovat hyvin yleisluonteisia, koska lasten välillä on suuria eroja.
Lapset kehittyvät eri tahtiin. Jos olet huolissasi lapsesi hitaasta kehityksestä, ota asia puheeksi neuvolassa tai terveyskeskuksessa.
Lapsen motorinen kehitys 0–18 kuukauden iässä
Jotkut lapset eivät konttaa lainkaan ja toiset harjoittelevat mieluummin puhumista kuin kävelyä. Lasten välillä on suuria eroja ja siksi kaavio on vain suuntaa antava.
Makaa vatsallaan ja nostaa päätään
Varhain: 1 kuukauden iässä
Tavallisin ikä: 2–3 kuukautta
Myöhäinen: 4–5 kuukauden iässä
Ottaa tietoisesti kiinni
Varhain: 2 kuukauden iässä
Tavallisin ikä: 3–4 kuukautta
Myöhemmin: 6 kuukauden iässä
Kääntyy vatsalta selälleen tai päinvastoin
Varhain: 3 kuukauden iässä
Tavallisin ikä: 5–6 kuukautta
Myöhäinen: 7–8 kuukauden iässä
Istuu tuettuna
Varhain: 4–5 kuukauden iässä
Tavallisin ikä: 5–6 kuukautta
Myöhäinen: 8–9 kuukauden iässä
Istuu ilman tukea
Varhain: 5–6 kuukauden iässä
Tavallisin ikä: 7–8 kuukautta
Myöhäinen: 9–10 kuukauden iässä
Konttaa
Varhain: 5 kuukauden iässä
Tavallisin ikä: 7–10 kuukautta
Myöhäinen: 10–12 kuukauden iässä
Nousee pystyyn ja kävelee ottaen tukea huonekaluista
Varhain: 6–7 kuukauden iässä
Tavallisin ikä: 9–10 kuukautta
Myöhäinen: 14–16 kuukauden iässä
Kävelee ilman tukea
Varhain: 8–9 kuukauden iässä
Tavallisin ikä: 10–14 kuukautta
Myöhäinen: 17–18 kuukauden iässä
Karkeamotoriikka ja hienomotoriikka
Karkeamotoriikka tarkoittaa suuria liikkeitä, joissa on mukana kädet, jalat tai koko vartalo. Esimerkiksi konttaus, juoksu ja hypyt vaativat karkeamotoriikkaa. Hienomotoriikalla tarkoitetaan esineiden noukkimista peukalon ja etusormen varassa, varpaiden heiluttelua hiekassa tai huulien ja kielten käyttämistä tavaroiden maistamiseen tai tunnustelemiseen.
Lue myös
Lapsenvahti ensimmäistä kertaa
Vastasyntynyt päästä varpaisiin
