Hedelmöitys – näin raskaus saa alkunsa

Monia askarruttaa, miten hedelmöitys oikeastaan tapahtuu. Miten siittiö ja munasolu ylipäätään löytävät toisensa? Aiheutuuko munasolun hedelmöittymisestä jotain oireita? Entä missä kohtaa ovulaatiota raskaaksi tulemisen todennäköisyys on suurin? Tässä artikkelissa vastaamme kysymyksiin etenkin luonnollisesti alkaneen raskauden näkökulmasta, mutta huomioimme myös hedelmöityshoitomenetelmät, jotka ovat nykyään varsin yleinen tapa tulla raskaaksi.

Mitä hedelmöitys tarkoittaa?

Hedelmöityksellä eli munasolun hedelmöittymisellä tarkoitetaan tilannetta, jossa munasolu ja siittiö kohtaavat ja yhdistyvät. Se on hetki, jolloin raskaus saa alkunsa.

Miten hedelmöitys tapahtuu?

Munasarjoissa on kuukautiskiertoa kohden samaan aikaan useampi munarakkula, joista (useimmiten) vain yksi kypsyy lopulta munasoluksi. Sen irtoamista kutsutaan ovulaatioksi ja hedelmöittyminen voi tapahtua sen jälkeen vain vuorokauden ajan.

Tapahtumasarja voi kuulostaa yksinkertaiselta, mutta siihen liittyy monia vaiheita, joiden tulee onnistua, jotta raskaus voi alkaa. Kohdunkaulan lima vaikuttaa merkittävästi siihen, mitkä siittiöt selviävät ja pääsevät eteenpäin kohti munasolua. Lima suosii terveitä siittiöitä ja edistää niiden selviämistä ja karsii heikot siittiöt pois. Vain noin yksi miljoonasta siittiöstä selviää lopulta munasolun luo.

Hedelmöittymisen taustalla vaikuttaa olevan siittiön ja munasolun vuorovaikutus, jossa tavoitteena on tuottaa mahdollisimman terve jälkeläinen. On monia tilanteita, joissa siittiö ei biologisista syistä onnistu hedelmöittämään munasolua. Siittiön on esimerkiksi oltava riittävän terve ja vahva tunkeutuakseen munasolun solukalvon läpi. Joskus hedelmöitys puolestaan epäonnistuu, koska munasolussa on jotain vialla. Hedelmöittymisen todennäköisyyteen vaikuttaa myös siittiön ja munasolun geneettinen tausta ja erityisesti immuunijärjestelmän erot lisäävät yhteensopivuutta.

Jos yksi siittiö onnistuu pääsemään munasolun sisään, munasolun solukalvon rakenne muuttuu niin, etteivät muut siittiöt enää pääse sen läpi. Jos samassa kierrossa onkin irronnut kaksi munasolua, kukin niistä voi hedelmöittyä erikseen. Tuloksena on epäidenttiset eli erimunaiset kaksoset. Hedelmöittymisen jälkeen munasolu kulkee munanjohtimesta kohti kohtua. Se kiinnittyy kohdun seinämään noin viikon kuluttua hedelmöittymisestä, jolloin se on jo jakautunut solukimpuksi. Kohdussa osa soluista alkaa kehittyä istukaksi ja osa alkioksi, josta tulee ennen pitkää sikiö ja lopulta lapsi.

Hedelmöityshoidoissa asiat voivat mennä hieman eri tavalla. Siinäkin kyse on tietysti munasolun ja siittiön yhdistymisestä, mutta ne saatetaan yhteen keinotekoisesti. Esimerkiksi IVF-hoidossa hedelmöitys tapahtuu kehon ulkopuolella.

Missä munasolu hedelmöittyy?

Hedelmöitys tapahtuu lähes aina munanjohtimessa, mistä munasolu kulkee kohtuun. Se kiinnittyy kohdun seinämään ja alkaa kasvaa. Joskus harvoin hedelmöittynyt munasolu ei siirry kohtuun saakka vaan kiinnittyy kohdun ulkopuolelle ja alkaa kasvaa siellä. Tällöin on kyse kohdunulkoisesta raskaudesta, joka ei valitettavasti voi edetä.

Miten nopeasti raskausoireet voivat alkaa hedelmöittymisen jälkeen?

Usein noin 3.–4. raskausviikolla (laskettuna edellisten kuukautisten alusta) veressä on jo niin paljon raskaushormonia, että se voi aiheuttaa muun muassa pahoinvointia, väsymystä ja rintojen arkuutta eli tyypillisiä raskausoireita. Yleisin syy epäillä olevansa raskaana on kuitenkin se, että kuukautiset jäävät pois tai ovat hyvin epätavalliset. Monilla ilmenee nimittäin kiinnittymisvuotoa, kun alkio kiinnittyy kohtuun, ja se osuu usein lähelle ajankohtaa, jolloin kuukautisten pitäisi alkaa. Monet varhaiset raskausoireet ovat kuitenkin hämmentävän samankaltaisia kuin ovulaation oireet. Niitä ei ole aina helppo tunnistaa, kunnes raskaustesti kertoo, mistä on kyse.

Miten pian ovulaation jälkeen hedelmöitys tapahtuu?

Irronnut munasolu voi hedelmöittyä yhden vuorokauden ajan, mutta raskautta yrittäessä aikaikkuna on laajempi. Siittiöt voivat elää kohdussa jopa viisi päivää munasolua odottaen. Raskautta voi siis yrittää viitisen päivää ennen ovulaatiota ja vielä päivän sen jälkeen.

Aiheuttaako munasolun hedelmöittyminen oireita?

Moni miettii, voiko hedelmöitys aiheuttaa jotain tuntemuksia, mutta munasolun hedelmöittyminen ei itsessään aiheuta mitään oireita. Sen sijaan voi ilmetä kiinnittymisvuotoa noin viikkoa myöhemmin, kun hedelmöittynyt munasolu kiinnittyy kohtuun.

Keinohedelmöitys

Joskus raskauden alulle saamiseen tarvitaan apua. Hedelmöityshoidoissa munasolu ja siittiö saatetaan yhteen lääketieteen menetelmillä tai jopa kehon ulkopuolella. Menetelmiä ovat esimerkiksi inseminaatio ja IVF-hoito, ja ne ovat yleistyneet, sillä moni tarvitsee apua tullakseen raskaaksi. Hedelmöityshoitoja tarvitsevat esimerkiksi eri sukupuolta olevat parit, joiden raskaaksi tuloa vaikeuttaa esimerkiksi jokin sairaus tai muu tila, mutta myös itselliset naiset ja naisparit.

Faktantarkistus: Ria Malva, laillistettu kätilö