Ovulaatio – kaikki mitä sinun tarvitsee tietää

Naisen elimistössä tapahtuu (yleensä) kerran kuussa hormonimuutos, joka saa munasolun irtoamaan munasarjasta. Tätä kutsutaan ovulaatioksi. Muutos vaikuttaa ehkä pieneltä, mutta sillä on valtaisa merkitys raskaaksi tulon kannalta. Ovulaatiopäivä ei kuitenkaan ole ainoa hedelmällinen päivä eli päivä, jolloin raskauden mahdollisuus on olemassa.

Milloin ovulaatio tapahtuu?

Yleensä ovulaatio tapahtuu noin kaksi viikkoa ennen kuukautisia. Tämä on kuitenkin vain pääsääntö – on hyvin tavallista, että väliä on noin 12–16 päivää. Siksi ovulaatiopäivää ei ole helppo ennustaa täysin tarkasti. Laskentaa mutkistaa myös se, että kuukautiskierto voi vaihdella kuukaudesta toiseen. Jos haluaa oppia summittaisesti arvioimaan ovulaation ajankohtaa, saatavana on erilaisia sovelluksia ja ovulaatiolaskureita. Jos taas haluaa tietää täysin varmasti, voi ostaa ovulaatiotestin. Ne toimivat hieman raskaustestin tapaan: virtsaat testipuikolle, joka mittaa tiettyä ovulaation yhteydessä lisääntyvää hormonia (LH eli luteinisoiva hormoni).

Kuukautiset ilman ovulaatiota

Säännölliset kuukautiset ovat selkeä merkki siitä, että ovulaatio toimii kuten pitääkin, sillä vuodon syynä on hedelmöittymätön munasolu. Ihminen ei tunnetusti muni hedelmöittymättömiä munia kanan tapaan. Jos munasolu ei hedelmöity, se tuhoutuu ja poistuu kehosta kohdun limakalvon jäänteiden mukana kuukautisvuotona. Joskus kuukautisvuotoa muistuttavaa verenvuotoa voi tulla, vaikka ovulaatio olisi jäänyt tapahtumatta. Tällöin kyseessä eivät oikeastaan ole kuukautiset, vaan verenvuoto ja ovulaation poisjäänti johtuvat matalista estrogeenitasoista. Tätä tapahtuu monille silloin tällöin täysin huomaamatta, sillä vuoto muistuttaa erehdyttävästi oikeaa kuukautisvuotoa. Yksi merkki ovulaation jäämisestä pois on se, että niin sanotut kuukautiset voivat tulla myöhässä tai erota muuten omasta normaalista kierrosta.

Raskaaksi voi tulla myös ennen ovulaatiota ja sen jälkeen

Raskautta yrittävän on tärkeää tietää, että irronnut munasolu on hedelmöittymiskykyinen noin 24 tunnin ajan. Siittiöt puolestaan voivat elää kohdussa jopa viisi päivää munasolua odottaessaan. Hedelmällisiä päiviä on siis jopa viisi ennen ovulaatiota ja vielä yksi päivä ovulaation jälkeen. Tässä voi kuitenkin olla yksilöllistä vaihtelua. Jos taas haluat tietää ovulaation ajankohdan päinvastaisesta syystä eli niin sanottujen varmojen päivien laskemista varten, on tärkeää muistaa, että ovulaatio ja kuukautiskierto voivat olla epäsäännöllisiä. Epävarmuustekijöitä on paljon, ja siksi ”varmoja päiviä” eli rytmimenetelmää käyttäessä tulee menetelmään perehtyä huolella, jos sen avulla pyrkii ehkäisemään raskautta.

Ovulaation oireet ja merkit

Onko säännöllisten kuukautisten lisäksi olemassa muita selkeitä ovulaation merkkejä? Kyllä vain – vaikka läheskään kaikki eivät niitä huomaa. Yleisiä oireita ovat esimerkiksi seuraavat:

• Valkovuodon muutokset
  Ovulaation aikana valkovuoto eli kohdunkaulan lima muuttuu usein kirkkaaksi, sitkeäksi ja hieman liukkaaksi. Sen koostumus muistuttaa raakaa munanvalkuaista. Valkovuodon muutokset ovat kehon tapa tehdä olosuhteet otollisiksi siittiöille ja helpottaa niiden pääsyä munasolun luo. Kohdunkaulan liman koostumusta voi seurata sormella kokeilemalla. Jos lima on liukasta ja hieman venyvää, ovulaatio on todennäköisesti käynnissä. Koostumusta kannattaa kokeilla myös muissa kuukautiskierron vaiheissa, jotta tiedät, mihin verrata ovulaatiolimaa.
• Kehon peruslämmön nousu
  Jos seuraa omaa kehon lämpötilaa tarkasti, sen voi yleensä havaita nousevan noin puolella asteella päivää ennen ovulaatiota.
• Vatsakipu
  Ovulaatio aiheuttaa osalle vatsakipuja, mutta läheskään kaikille niitä ei tule. Ovulaatiokipuun tehoaa yleensä lämmitettävä tyyny vatsalla tai käsikauppalääke. Muista kuitenkin välttää tulehduskipulääkkeitä, jos toivot raskautta. Ne voivat vaikeuttaa raskaaksi tuloa. Jos kipu on erittäin voimakasta, ota asia puheeksi gynekologin kanssa, sillä apua on saatavana.
• Vatsan ja rintojen turvotus
  Yleinen turvotus on monille tuttu merkki ovulaatiosta. Vatsa voi tuntua pullottavalta ja rinnat tavallista pinkeämmiltä.
• Ovulaatioverenvuoto
  Joillekin ovulaatio aiheuttaa vähäistä verenvuotoa, sillä puhkeavasta munarakkulasta voi purkautua hieman verta tai nestettä munasolun irrotessa. Verenvuoto ei ole runsasta, vaan kyseessä on pikemminkin ruskehtava tai vaaleanpunertava valkovuoto tai pari tippaa punaista verta. On siis täysin normaalia, että ovulaation yhteydessä voi ilmetä säännöllisesti tällaista verenvuotoa. Uudenlaisesta verenvuodosta, jota ei ole ollut aiemmin ja jota ilmenee kuukautiskierron muissa vaiheissa, on aina otettava yhteys lääkäriin.

Mitä kehossa tapahtuu ovulaation aikana?

Kuukautiskierron alussa FSH-hormonin määrä elimistössä kasvaa. Se vaikuttaa munasarjoihin ja kypsyttää munarakkulassa olevan munasolun. Tällä välin munasarjat kiihdyttävät naishormoni estrogeenin tuotantoa. Juuri estrogeeni saa kohdunkaulan liman muuttumaan siittiöille suotuisammaksi. Nouseva estrogeenipitoisuus vaikuttaa myös aivolisäkkeeseen, joka tuottaa luteinisoivaa hormonia (LH) ja viestittää sen avulla munasarjoille, että munasolun on aika irrota. Kun munarakkula puhkeaa, munasolu irtoaa ja lähtee kulkemaan kohti kohtua. Joissakin kierroissa munasoluja voi irrota kaksi, ja jos molemmat hedelmöittyvät, tuloksena on erimunaiset kaksoset.
Puhjennut munarakkula muuttuu keltarauhaseksi, joka tuottaa hormoneja. Yksi niistä on keltarauhashormoni (progesteroni), joka saa kohdun limakalvon paksuuntumaan ja valmistautumaan hedelmöitetyn munasolun vastaanottoon. Jos munasolu ei hedelmöity, nämä kohdun limakalvon jäänteet poistuvat kuukautisvuotona.

Mikä voi vaikuttaa ovulaatioon?

Valtavan moni asia elämässä voi vaikuttaa munasolun irtoamiseen. Ovulaation epäsäännöllisyys tai pois jääminen on melko yleinen syy tahattomaan lapsettomuuteen. Aina ei ole helppoa tietää, miksi ovulaatio häiriintyy.
Tavanomaisia syitä ovat esimerkiksi seuraavat:

• yli- ja alipaino
• lääkkeet, jotka voivat vaikuttaa ovulaatioon (esimerkiksi tulehduskipulääkkeet ja testosteronivalmisteet)
• sairaudet, esimerkiksi PCOS (munasarjojen monirakkulaoireyhtymä)
• hormonitoiminnan häiriöt.
• ikä (ovulaatio muuttuu usein epäsäännöllisemmäksi iän myötä)
• erittäin raskas liikunta
• hormonaaliset ehkäisyvalmisteet kuten e-pillerit (joiden vaikutustapa on juuri ovulaation estäminen).

Jos hedelmällisyystutkimuksissa selviää, että ovulaatiossa on ongelmia, sitä voidaan edistää reseptilääkkeillä.

Miksi en tule raskaaksi, vaikka ovuloin?

Jos raskaaksi tuleminen on vaikeaa, kannattaa muistaa, että ovulaatio on vain yksi kokonaisuuden osa. Ilman lapsettomuustutkimuksia on mahdotonta sanoa, miksi raskaus ei ala. Joka tapauksessa on tärkeää tietää, että tahattomalle lapsettomuudelle voi olla muitakin syitä, kuten munanjohtimiin tai siittiöihin liittyvät ongelmat. Lisäksi ovulaatio muuttuu epävarmemmaksi iän myötä, koska munasoluja on jäljellä vähemmän ja niitä irtoaa harvemmin. Tämä ei tarkoita, ettei hedelmällistä aikaa olisi jäljellä. Hedelmöittyminen on vain vaikeampi ajoittaa oikein, ja on todennäköisempää, että tarvitaan jonkinlaisia hedelmöityshoitoja. Menopaussin jälkeen, kun sekä kuukautiset että ovulaatiot ovat loppuneet, raskaus ei enää ole mahdollinen.

Faktantarkistus: Ria Malva, laillistettu kätilö