Istukka – mikä se on ja mitä se tekee?

Istukkaa eli latinankieliseltä nimeltään placentaa kutsutaan joskus elämän puuksi. Symboliikka on hyvin ymmärrettävää: istukka antaa elämän ja myös muistuttaa hieman puuta. Napanuora on runko, verisuonet oksia ja koko istukka muodostaa latvan. Vaikka et näkisi yhdenmukaisuutta (tai näkisit lähinnä lihakimpaleen), olet varmasti yhtä mieltä, että kyseessä on ihmeellinen elin. Lue siis alta, miten se toimii!

Mikä istukka on?

Istukka on väliaikainen elin, joka muodostuu raskauden aikana niin meille ihmisille kuin kaikille muillekin nisäkkäille. Istukan ansiosta sikiö voi kasvaa ja kehittyä kohdussa suojassa kaikelta syntymäänsä saakka. Istukka alkaa muodostua jo muutaman päivän kuluttua hedelmöityksestä eli ennen kuin odottaja itse huomaa olevansa raskaana. Se kehittyy valmiiksi 12.–14. raskausviikkoon mennessä, mutta jatkaa kasvuaan raskauden loppuun saakka. Napanuora yhdistää sikiön istukkaan, joka toimittaa hänelle happea ja ravintoa äidin elimistöstä. Ulkomuodoltaan istukka on lihaisa kiekko, joka on suunnilleen ruokalautasen kokoinen ja 2–3 cm paksu. Synnytyksen alla se painaa noin puoli kiloa.

Mikä on istukan tehtävä?

Moni tietää, että sikiö saa ravintonsa istukan kautta, mutta tällä superelimellä on muitakin elintärkeitä toimintoja.

• Sikiö saa happea istukan kautta.
• Sikiö saa kaiken ravintonsa istukan kautta.
• Äidin vasta-aineet kulkeutuvat istukan kautta sikiöön (niitä tarvitaan vastustuskyvyn kehittymiseen).
• Sikiön kuona-aineet poistuvat istukan kautta.
• Istukka erittää raskauden aikana tarvittavia hormoneja, kuten hCG:tä. Tämä istukkahormoni viestii keholle raskaudesta ja muuttaa raskaustestin positiiviseksi.
• Istukka toimii suodattimena, joka suojaa sikiötä äidin mahdollisesti saamilta haitallisilta aineilta.
• Istukkanäytteen kautta istukka voi myös kertoa sikiön mahdollisista kromosomipoikkeavuuksista ja perinnöllisistä sairauksista.

Istukan sijainti

Istukka muodostuu kiinni kohdun seinämään, jossa sen paikka vaihtelee ihmisestä toiseen. Varhaisraskauden ultraäänitutkimuksessa katsotaan, missä istukka on.

Istukka takana tai yläosassa

Yleisin istukan paikka on kohdun takaseinämässä tai yläosassa (kohdunpohjassa). Jos istukka on takana lähellä selkärankaa tai aivan kohdunpohjassa, lapsen potkut tuntuvat yleensä selvemmin ja aiemmin, kuin jos istukka on edessä vaimentamassa liikkeitä.

Etuseinäistukka

Joskus istukka muodostuu kohdun etuseinämään. Tämä on melko yleistä ja koskee noin 30 prosenttia raskauksista. Etuseinässä olevasta istukasta ei ole vaaraa, mutta sen vuoksi sikiön liikkeet voivat tuntua myöhemmin ja vaimeammin. Istukka toimii tavallaan iskunvaimentimena sikiön etupuolella.

Etinen istukka

Joskus (noin viidessä prosentissa kaikista raskauksista) istukka kasvaa peittämään kohdunsuuta. Tällöin tarvitaan ylimääräinen ultraäänitutkimus raskauden edettyä pidemmälle. Alatiesynnytys ei tule kysymykseen, jos istukka on tiellä, kun lapsen pitäisi syntyä. Useimmissa tapauksissa tilanne ratkeaa niin, että istukka siirtyy ylöspäin kohdun kasvaessa. Joissakin hyvin harvinaisissa tapauksissa näin ei käy ja päädytään suunniteltuun keisarileikkaukseen eli sektioon.

Mitä istukalle tapahtuu lapsen syntymän jälkeen?

Elämänsä ensiminuutteina vastasyntynyt saa vielä osan hapesta istukan kautta – siis senkin jälkeen, kun hän alkaa hengittää omilla keuhkoillaan. Tämä on keholta viisasta, sillä syntymä on melkoinen rasitus ja varahappi voi olla tarpeen.

Mutta jos luulit, että supistukset loppuvat lapsen ollessa ulkona, voit joutua pettymään. Vauvan jälkeen on nimittäin synnytettävä jälkeiset eli istukka, napanuora ja sikiökalvot. Onneksi tämä on useimmiten nopeaa ja vaatii enintään pari ponnistusta (mutta voi kestää jopa puolisen tuntia). Kun istukka irtoaa, kohtuun jää haava. Siitä aiheutuu synnytyksen jälkivuoto Kätilö tarkistaa aina huolellisesti, että istukka ja kalvot ovat poistuneet kohdusta kokonaan. Jos niitä jää kohtuun, se ei pääse supistumaan oikein ja seurauksena voi olla verenvuotoa tai tulehduksia. Tarvittaessa istukan jäämät saadaan pois kohdusta yksinkertaisella toimenpiteellä.

Miksi jotkut syövät istukan?

Lähes kaikki maanisäkkäät syövät istukkansa. Tämä todennäköisesti edistää emon hoivakäyttäytymistä, parantaa maidon laatua, vähentää kivun tuntemusta sekä ehkäisee petojen saapumista hajujen perässä. Ihmisten osalta löytyy hyvin vähän tutkimustietoa istukan syömisen hyödyistä ja on huomioitava, että siihen liittyy mahdollinen infektioriski.

Istukan irtoaminen

Istukan kuuluu olla paikallaan raskauden loppuun ja synnytykseen saakka, mutta joskus harvoin se voi irrota ennen aikojaan. Istukan irtoaminen kohdun seinämästä ennen vauvan syntymää voi oireilla voimakkaana vatsakipuna ja/tai runsaana verenvuotona. Kohtu voi myös jännittyä kovaksi (sen sijaan, että lihakset rentoutuisivat välillä, kuten kohdun supistellessa). Lisäksi sikiön liikkeet voivat tuntua heikommin. Istukan irtoaminen on vakava tila, joten näistä oireista on aina otettava välittömästi yhteys synnytyssairaalaan.

Faktantarkistus: Ria Malva, laillistettu kätilö