Sikiön liikkeet – miten usein vauva liikkuu?

Ensipotkun odotus voi tuntua pitkältä – etenkin, jos odottaa ensimmäistä lasta eikä oikein tiedä, miltä sikiön liikkeet tuntuvat. Joskus liike voi tuntua pienenä lepatuksena vatsassa, joskus voi tuntua kuin suoli olisi epätavallisen aktiivinen. Voi myös olla vaikeaa tajuta, että epämääräiset tuntemukset oikeasti ovat vauvan aiheuttamia. Ei ole tiettyä viikkoa, johon mennessä sikiön ensimmäisten liikkeiden kuuluisi tuntua. Tämä on hyvin yksilöllistä ja vaihtelee odottajasta ja lapsesta toiseen. Ensi kertaa raskaana oleva saattaa tuntea liikkeet vasta 20. raskausviikolla tai myöhemmin. Alussa voi mennä tunteja tai jopa päiviä, ennen kuin lapsi seuraavan kerran muistuttaa itsestään tuntuvasti.

Istukan paikka voi ratkaista, milloin tuntee sikiön liikkeet kohdussa

Vauvan liikkeet kohdussa saattavat tuntua myöhemmin, jos istukka on kiinnittynyt kohdun etuseinämään. Varhaisia potkuja on vaikea huomata, kun välissä on kokonainen elin. Istukan paikka selviää ensimmäisessä ultraäänitutkimuksessa 12. raskausviikon tietämillä.

Vinkkejä vauvan liikkeiden tuntemiseen

Mutta mitä oikeastaan pitäisi tunnustella, ja voiko vauvaa jotenkin innostaa liikkumaan ja potkaisemaan kerran tai pari? Eipä oikein. Lapset ovat yksilöitä jo kohdussa: toiset alkavat liikkua aiemmin, toiset myöhemmin. Kylkimakuulla liikkeet saattavat kuitenkin tuntua helpommin. Lisäksi on luonnollista, että kun vauva kasvaa, hänen liikkeensä alkavat tuntua selvemmin ulospäin.

Jos liikkeiden tunnustelu viehättää, on olemassa myös siihen perustuvia mindfulness-tekniikoita. Niin kutsutussa mindfetalness-harjoittelussa opetellaan keskittymään lapsen liikkeisiin ja tunnistamaan tämän liikemalleja kohdussa. Tietoinen läsnäolo auttaa lähentymään vauvan kanssa ja vahvistaa kiintymystä häneen. Vauvan liikkeiden tunteminen voi myös rauhoittaa omaa mieltä.

Lapsen nukkumisen tai valveillaolon voi havaita

Sikiön liikkeet muuttuvat raskauden aikana. Aluksi tuntemukset ovat hyvin heikkoja ja epäsäännöllisiä, mutta myöhemmin ne voimistuvat ja noudattavat selvempää kaavaa. Lapsen rytmi hahmottuu, ja hänen levollisimmat ja vilkkaimmat hetkensä oppii tunnistamaan. On tietysti rauhoittavaa, jos lapsi liikkuu paljon. Kun hän muistuttelee itsestään, hänellä tuntuu olevan kaikki hyvin. Silti myös rauhallisemmat kaudet kuuluvat asiaan. Usein sanotaan, että 24. raskausviikosta alkaen liikkeitä tulisi tuntua joka päivä. Jos sikiön liikkeet muuttuvat totutusta mallista tai esimerkiksi rauhoittuvat yhtäkkiä, on otettava yhteys neuvolaan tai lääkäriin.
Usein syntymätön lapsi nukahtaa häntä kantavan kehon liikkuessa, koska liike tuntuu unettavalta. Hän saattaa herätä, kun liike pysähtyy tai rauhoittuu pidemmäksi aikaa. Kenties siksi moni raskaana oleva kokee vauvan olevan erityisen aktiivinen öisin. Tämä voi tietysti haitata omia yöunia ja vaikeuttaa nukahtamista. Toiset taas kokevat, että kohdussa on ilo ylimmillään varhain aamulla. On yksinkertaisesti hurjan yksilöllistä, miten paljon, kuinka usein, mihin aikaan ja miten voimakkaasti vauva potkii. Ajan myötä oman lapsen liikemallit tulevat tutuiksi.

Lopussa kohdussa tulee ahdasta

Kun vauva kasvaa kohdussa, laajemmille liikkeille on yhä vähemmän tilaa. Vauvan liikkeet loppuraskaudessa voivat tuntua erilaisilta kuin aiemmin. Hän oikoo jäseniään enemmän ja venyttää vatsaa niin ylös, alas kuin sivuillekin. Kun pikku jalka näkyy ulospäin, voit kokeilla painaa sitä hieman. Vauva saattaa hyvinkin reagoida tervehdykseen painamalla vastaan. Jos tuntuu vaikealta erottaa vaikkapa jalkaa tai kättä, voit pyytää neuvolasta apua eri kehonosien tunnistamiseen. Voi olla hauska tietää, silitätkö vauvan päätä vai peppua. Joka tapauksessa vauva saattaa vaikuttaa täysin tietoiselta siitä, että uusi maailma odottaa häntä kohdun ulkopuolella

.

Ota aina yhteys sairaalaan tai neuvolaan, jos jokin huolettaa

Etenkin sikiön vähäiset liikkeet mutta myös muut liikemallin muutokset ovat aina syitä ottaa yhteys synnytyssairaalaan tai äitiysneuvolaan. Terveydenhuollon ammattilainen neuvoo, miten vauvaa voi koettaa aktivoida. Tarvittaessa hän pyytää tulemaan tarkastuskäynnille. Tällöin tehdään muun muassa KTG-tutkimus eli sykekäyrä ja joskus myös ultraäänitutkimus. Luota omiin vaistoihisi ja ota aina yhteys terveydenhuoltoon, jos jokin asia epäilyttää.

Faktantarkistus: Silja Seppänen, laillistettu kätilö