Kun jatkat tämän sivun käyttöä hyväksyt samalla evästeiden käytön. Voit lukea lisää tästä linkistä.

close

Synnytyksen neljä vaihetta

Miltä synnyttäminen tuntuu? Sattuuko alatiesynnytys alusta loppuun? Eikö synnytys olekaan ohi, kun lapsi on ulkona? Tässä artikkelissa kerromme, miten synnytyksen vaiheet etenevät ja mitä elimistössä tapahtuu niiden aikana.

Tulevilla vanhemmilla on luonnollisesti paljon kysyttävää synnytyksestä: kuinka kauan se yleensä kestää, kuinka kipeää se tekee ja millaista se on. Ikävä kyllä kaikkiin kysymyksiin on mahdotonta vastata, sillä jokainen synnytys on yksilöllinen ja ainutkertainen. Kannattaa siis jättää aikataulutus ja suunnittelu suosiolla taka-alalle ja antaa luonnon ottaa ohjat. Varmuudella tiedetään, että synnytyksessä on neljä eri vaihetta, joiden tuloksena lapsi saapuu maailmaan.

Synnytyksen neljä vaihetta

Synnytys on prosessi. Se jaetaan nykyisin neljään eri vaiheeseen sen mukaan, mitä elimistössä tapahtuu:

  1. Latenssivaihe
  2. Avautumisvaihe
  3. Ponnistusvaihe
  4. Jälkeisvaihe

Ensisynnyttäjällä synnytyksen kesto tapaa olla hieman pidempi, sillä keho ikään kuin tunnustelee, mikä tuntuu luonnollisimmalta. Jos on aiemmin synnyttänyt lapsen, keho yleensä tietää mitä tehdä ja synnytys etenee nopeammin. Suurin ero on synnytyksen latenssivaiheen kestossa. Se on ensisynnyttäjällä yleensä paljon pidempi kuin uudelleensynnyttäjällä. Varhainen merkki synnytyksen lähestymisestä on limatulpan irtoaminen. Se voi lähteä runsasta valkovuotoa muistuttavana limavuotona tai kokonaisena limakokkareena. 

Latenssivaihe

Latenssivaihe käynnistyy, kun supistukset alkavat. Tämä tarkoittaa, että yhdeksän kuukauden odotuksen loppusuora lähestyy. Aluksi supistukset voivat olla heikkoja ja epäsäännöllisiä ja niiden kesto vaihtelee. Ensisynnyttäjällä tämä on kaikkein pisin vaihe, joka kestää muutamasta tunnista vuorokauteen. Joillakin synnyttäjillä latenssivaihe voi sen sijaan jäädä jopa kokonaan välistä.
Vähitellen supistukset muuttuvat yhä säännöllisemmiksi. Niiden aikana kohdun lihakset paiskivat täysin voimin töitä, kohdunkaula lyhenee ja kohdunsuu avautuu. Ensimmäiset viisi senttimetriä vievät yleensä eniten aikaa. Lantion pohjan luiden väliset nivelsiteet venyvät ja kiristyvät. Samalla kohdunnapukka pehmenee, kääntyy eteenpäin ja alkaa hävitä (tai lyhentyä).


Suurin osa latenssivaiheesta voidaan viettää turvallisin mielin kotona. Se tekee kipeää, ja kipu vain lisääntyy synnytyksen edetessä. On kuitenkin hyvä yrittää rentoutua. Supistuksen tullessa etsi itsellesi mahdollisimman mukava asento ja hengitä syvään. Tukihenkilösi voi hieroa selkääsi lämmittää sitä lämpöpakkauksella. Kun tuntuu, että supistukset ovat käynnistyneet kunnolla, kannattaa ottaa yhteys sairaalaan, missä kätilöt ovat valmiina teitä varten. 

Avautumisvaihe

Nyt vuorossa on kohdunsuun avautuminen kokonaan aina 10 senttimetriin saakka, jotta lapsi pääsee tulemaan ulos. Supistukset voimistuvat, pitenevät ja toistuvat yhä säännöllisemmin. Tässä vaiheessa on yleensä mukava tulla sairaalaan, jossa kätilöt ovat tukena, ja synnyttäjälle voidaan antaa tarvittaessa lääkkeellistä kivunlievitystä synnytyskipuihin. Jos lapsivesi ei vielä ole mennyt, se tapahtuu yleensä tässä vaiheessa. Avautumisvaiheen lopussa lapsen pää ohittaa lantion istuinluiden päässä olevat istuinkärjet eli spinat, joiden kohdalla synnytyskanava on erityisen ahdas. Tällöin lantion pohjassa tuntuu usein voimakasta painetta, ja moni voi pahoin tai jopa oksentaa.

Tässä vaiheessa synnyttäjä saattaa menettää malttinsa ja todeta, että nyt saa riittää – takki niskaan ja kotiin, lapsi saa jäädä vielä masuun. Osa taas huutaa nukutusta ja käskee herättämään vasta, kun on tullut valmista. Kipu tuntuu sietämättömältä, mikä tietysti vihastuttaa, turhauttaa ja ärsyttää. Äiti saattaa purkaa tunteita kumppaniin, ehkä myös kätilöön tai muihin huoneessa olijoihin. Tämä on täysin normaalia! Koeta hengittää ja kuunnella muiden rauhoitteluja ja kannustusta. Kestät kyllä enemmän kuin arvaatkaan, joten anna kätilön auttaa löytämään voimia ja energiaa jaksaa seuraava vaihe. Sen jälkeen saat lapsesi syliin.

Ponnistusvaihe

Lapsi liikkuu koko ajan alas- ja ulospäin. Voit auttaa hänet alkuun kokeilemalla erilaisia synnytysasentoja. Vielä ei ole aika ponnistaa, vaan tarkoituksena on auttaa lasta laskeutumaan synnytyskanavassa – tai rehellisesti sanottuna auttaa äitiä kestämään se. Ponnistaminen aloitetaan vasta, kun lapsen pää painaa lantion pohjaa. Oikean hetken tunnistaa kyllä, sillä supistukset muuttuvat. Lantion pohjassa tuntuu kovaa taaksepäin suuntautuvaa painetta, joka muistuttaa voimakasta ulostamistarvetta. Keho vastaa siihen ponnistamalla.

Ponnistusvaiheen kesto on yksilöllinen. Siihen vaikuttavat monet eri tekijät, kuten lapsen asento synnytyskanavassa, paljonko synnyttäjällä on vielä voimia ja kuinka rentoutunut hän on. Kätilö on koko ajan paikalla, tarjoaa tukea ja neuvoja sekä kertoo halutessasi, milloin kannattaa ponnistaa erityisen kovaa tai hidastaa ponnistamista. Kun lapsen pää on ulkona, tarvitaan yleensä enää yksi tai kaksi ponnistusta, kunnes koko keho tulee ulos. Tämä vaihe päättyy elämän ihmeeseen: lapsi syntyy, hänen keuhkonsa täyttyvät ilmalla ja yhteinen elämä kohdun ulkopuolella alkaa. Lapsen syntymän hetkellä kipu katoaa lähes kokonaan, mikä on useimmille äideille sekä yllätys että helpotus.

Jälkeisvaihe

Hieman lapsen syntymän jälkeen istukka irtoaa ja syntyy. Kohtua kouristaa, ja tuntuu kuin vielä yksi supistus olisi tuloillaan. Synnyttäjä tunnistaa sen hetken, kun on aika ponnistaa vielä istukka ja sikiökalvot ulos. Kätilö auttaa istukan ulos samalla, kun ponnistat. Yleensä tämä viimeinen supistus tuntuu edellisiin verrattuna pikkujutulta. Kun istukka irtoaa, sen kiinnittymiskohta kohdun seinämässä vuotaa verta. Kätilö kokeilee ja painelee vatsaa ja tarkistaa, että kohtu supistuu kunnolla. Istukka tutkitaan, jotta voidaan olla varmoja, että se on tullut kokonaan ulos. Sen jäämät kohdussa voivat nimittäin aiheuttaa myöhemmin tulehduksia ja verenvuotoa.

Synnytyksen jälkeen kätilö tarkistaa, onko syntynyt repeämiä ja ompelee ne tarvittaessa. Tämä tehdään aina puudutuksessa. Jos repeämä on suuri, synnytyslääkäri ompelee sen. Tämän jälkeen äiti pääsee suihkuun ja vaihtamaan puhtaat vaatteet päälle. Sitten uudelle perheelle – joka lapsen myötä aina syntyy – tarjotaan ikimuistoisen tapahtuman kunniaksi kahvit.

Faktantarkistus: Silja Seppänen, laillistettu kätilö

Tapahtui virhe. Yritä myöhemmin uudelleen.
Ladataan...