close

Työssä vai vapaalla raskauden aikana?

Miten erityisäitiysraha toimii? Mitä oikeuksia raskaana olevalla työntekijällä on suhteessa työnantajaan, ja mitä jos joutuu jäämään sairauslomalle? Tässä artikkelissa kerromme odotusajasta työelämän näkökulmasta.

Positiivinen raskaustesti voi mullistaa omien tunteiden lisäksi myös työuran. Olipa ammatti mikä tahansa, raskaus vaikuttaa työtilanteeseen jollakin tapaa. Voi siis olla mukava tietää, että raskaana olevalla on oikeus vaatia työnantajalta monenlaisia erityisjärjestelyjä. Työnantajan on nimittäin lain mukaan huolehdittava raskaana olevan työturvallisuudesta ja suojeltava häntä terveydellisiltä vaaroilta. Työnantajalla on siis velvollisuus varmistaa, ettei raskaana oleva joudu alttiiksi kemiallisille aineille, säteilylle tai tarttuvalle taudille eikä ole esimerkiksi vaarassa pudota korkealta. Jos työnkuvaan kuuluu tällaisia työtehtäviä, työtä on muokattava tai raskaana oleva on pyrittävä siirtämään muihin sopiviin tehtäviin. Lisäksi fyysisesti raskaita työvaiheita on vältettävä etenkin raskauden loppuvaiheessa, jolloin selkä voi olla muutenkin kovilla. Monilla työpaikoilla on työsuojeluvaltuutettu, jolta voi kysyä neuvoa. Lisäksi on hyvä ottaa nämäkin asiat puheeksi neuvolassa jo ensikäynnillä.

Erityisäitiysvapaa vai sairausloma?

Mikäli työnantaja ei pysty takaamaan turvallista työympäristöä, raskaana olevalla on oikeus hakea erityisäitiysrahaa. Se, milloin oikeus erityisäitiysrahaan syntyy, vaihtelee hieman syyn mukaan. Jos työssä on riski altistua terveydelle vaarallisille aineille, erityisäitiysvapaalle voi yleensä jäädä heti, kun taas työn fyysinen kuormittavuus huomioidaan yleensä vasta raskauden edetessä. Tarkista oma tilanteesi Kelasta.
Sairausloma sen sijaan voi tulla kysymykseen, jos raskaana oleva ei pysty olemaan töissä fyysisten vaivojen vuoksi. Sairauslomaa ei yleensä myönnetä pelkästään niin sanottujen normaalien raskausoireiden perusteella. Siihen voidaan kuitenkin päätyä, jos oireet ovat vaikeita – tai jos lääkäri määrää syystä tai toisesta lepoa. Sairauslomalle jääminen raskauden loppuvaiheessa on yleisempää, jos lapsia on tulossa useita. Syynä on yksinkertaisesti, että monikkoraskaus on keholle suurempi rasitus. Jos sairausloma on tarpeen, sairauspäivärahaa haetaan Kelasta lääkärin kirjoittamalla sairauslomatodistuksella.

Miten lähelle synnytystä voi olla töissä? Entä milloin äitiysloma alkaa?

Vaikka ei tarvitsisi sairauslomaa, loppuraskaus voi olla fyysisesti rankkaa aikaa. Siksi on viisasta jäädä töistä pois muutamaa viikkoa ennen vauvan syntymää. Se, miten lähelle synnytystä jaksaa olla töissä vaihtelee luonnollisesti paljon oman voinnin ja työnkuvan mukaan. Aivan jokaisen raskaana olevan on kuitenkin muistettava huolehtia itsestään ja yritettävä pitää hieman ylimääräisiä lepo- ja palautumistaukoja. Jos elämässä – ja työelämässä – on kovasti stressiä, seurauksena voi olla ylimääräisiä supistuksia. Niitä voi pitää elimistön kehotuksena ottaa hieman rauhallisemmin.
Mikäli ei ole jäänyt erityisäitiysvapaalle tai sairauslomalle, äitiysvapaa alkaa aikaisintaan 50 arkipäivää mutta viimeistään 30 arkipäivää ennen laskettua aikaa. Myös äitiyspäivärahan ja työnteon yhdistäminen on mahdollista. Päivärahan perusteena olevan ansiotulon laskennassa käytetään yleensä edeltävän vuoden tuloja, joten oma tilanne kannattaa tarkistaa Kelasta.

Milloin työnantajalle on ilmoitettava äitiys- tai vanhempainvapaasta?

Työnantajalle on pääsääntöisesti ilmoitettava viimeistään kaksi kuukautta ennen kuin aikoo jäädä pois töistä. Joissakin työehtosopimuksissa voi olla myös muunlaisia ehtoja, joten voi olla hyvä selvittää asia omasta ammattiliitosta. Jos lopulta tuntuukin, että haluaisi jäädä pois sovittua aiemmin, asia kannattaa aina ottaa puheeksi työnantajan kanssa. Monella työpaikalla halutaan ottaa työntekijöiden toiveet huomioon, joten sekin saattaa järjestyä. Jos taas kokee syrjintää raskauden tai vanhempainvapaan aikana, tulee kääntyä luottamusmiehen, ammattiliiton tai tasa-arvovaltuutetun puoleen.

Molempien vanhempien jääminen aluksi kotiin

Myös vanhempi, joka ei ole raskaana, voi olla tilapäisesti samaan aikaan kotona synnyttäneen äidin kanssa ja saada isyysrahaa. Vanhemmat voivat olla yhtä aikaa kotona 1–18 arkipäivää. Näin toinen vanhempi voi esimerkiksi osallistua synnytykseen, tutustua tulokkaaseen ja olla apuna synnytyksen jälkeen. Tämä etuus on ensisijaisesti tarkoitettu toiselle vanhemmalle, joka ei synnytä. On hyvä tietää, ettei näitä vapaita ole pakko käyttää heti sairaalasta kotiutumisen jälkeen. Jos lapsia syntyy useita, käytettävissä oleva vapaa pitenee 18 arkipäivällä jokaista lasta kohden, ja molemmat vanhemmat voivat olla pidempään yhtä aikaa kotona. Yksihuoltaja voi saada vanhempainpäivärahaa 54 arkipäivää pidempään silloin, kun lapsen isyyttä ei ole vahvistettu eikä äidillä ole avio- tai avopuolisoa, jolla olisi oikeus isyysrahaan. Oikeus koskee myös yksin adoptoivaa naista.

Voiko vanhempainvapaalla olla yhtä aikaa?

Vanhempainvapaalle voi jäädä vain yksi vanhempi kerrallaan, ja vanhemmat voivat jakaa vapaat keskenään. Jos enintään 18 yhteistä arkipäivää eivät riitä, molempien on myös mahdollista olla samaan aikaan osittaisella vanhempainvapaalla. Tällöin molemmille maksetaan osittaista vanhempainrahaa. Ideana on, että molemmat vanhemmat saavat yhdessä lähentyä lapsen kanssa tämän ensimmäisen elinvuoden aikana olemalla samanaikaisesti vanhempainvapaalla. Osittainen vanhempainvapaa koskee molempia vanhempia. Osittaista vanhempainrahaa voi saada enintään 158 arkipäivältä.

Perhevapaat uudistuvat syksyllä 2022

Perhevapaat ja maksettavat etuudet muuttuvat pian. Vanhempainrahapäiviä on käytettävissä yhteensä 320 arkipäivää. Jos lapsella on kaksi vanhempaa, vapaapäivät jakautuvat tasan, eli molemmilla on 160 päivää käytettävissään. Lisäksi odottaja saa 40 raskausrahapäivää ennen vanhempainrahapäiviä.

Omasta osuudestaan voi sovittaessa luovuttaa enintään 63 vanhempainrahapäivää toiselle vanhemmalle tai muulle lasta hoitavalle henkilölle. Uudet perhevapaat koskevat perheitä, joissa lapsen laskettu aika on aikaisintaan 4.9.2022. Adoptioperheissä uusi laki koskee niitä perheitä, joissa lapsi otetaan hoitoon aikaisintaan 1.8.2022. Lue uudistuksesta KELAN sivuilta!

Faktantarkistus: Silja Seppänen, laillistettu kätilö

Tapahtui virhe. Yritä myöhemmin uudelleen.
Ladataan...