partner_pregnant_image

Puolison rooli raskauden aikana

Raskauteen liittyvää fyysistä rasitusta ei tietenkään voi jakaa. On kuitenkin monia muita tapoja osallistua raskauteen niin, että siitä tulee teille yhteinen kokemus.

Vanhemmaksi tulo on prosessi, jonka vaikutukset esimerkiksi parisuhteeseen ja tunteisiin kehittyvät pitkällä aikavälillä. Tunnepuolella lasta kantava vanhempi saa usein hieman etumatkaa, koska vauva kasvaa juuri hänen sisällään. Tämä ei liity mitenkään siihen, kuinka helppoa teidän on muodostaa kiintymyssuhteita. Puolisosi elää raskautta koko kehollaan kellon ympäri, ilman taukoja, joten vauvaan kiintyminen on hyvin luonnollinen seuraus. Jatkuva raskaana oleminen voi myös väsyttää. Silloin osallistuvan puolison tuki voi olla ratkaisevan tärkeää sen suhteen, miten koville raskaus lopulta ottaa – tai miten mukavasti raskausaika sujuu. Aivan kaikkeen et tietenkään voi vaikuttaa huolimatta siitä, miten vahvasti elät mukana: et pysty taikomaan pois epämiellyttävää hormonien vuoristorataa tai pyöristyvää vatsaa, joka häiritsee yöunia. Voit kuitenkin tukea puolisoasi ja osallistua raskauteen monin tavoin. Moni on raskauden jälkeen sitä mieltä, että puolison tuki raskauden aikana oli täysin korvaamatonta. Voit siis luottaa siihen, että panoksesi on tärkeä! Muista myös, että sinäkin olet tulossa vanhemmaksi ja tunteesi ansaitsevat tulla tunnustetuiksi. Usein kaikki tämä nivoutuu yhteen. Mitä enemmän tulevat vanhemmat pyrkivät elämään raskautta yhdessä, sitä parempaa aikaa se on kaikkien kannalta.

16 vinkkiä sinulle, joka et kanna lasta

Tässä vinkkejä raskauden jakamiseen. Muista, että nämä ovat vain yleisiä neuvoja. Ihmiset ovat erilaisia ja raskaana olevilla on erilaisia tarpeita. Toivottavasti saat kuitenkin hieman inspiraatiota ja eväitä raskausajalle!

  1. Tehkää raskaustesti yhdessä. Näin saatte jakaa hetken, jona testi muuttuu positiiviseksi, sekä kaikki sen herättämät tunteet. Tämä on yleensä hyvä ensimmäinen askel kohti uutta elämänvaihetta.
  2. Vaikka et voi auttaa kantamaan raskauden fyysistä taakkaa, voitte silti suhtautua raskauteen – ja vanhemmuuteen ylipäätään – yhteisenä tienä, jota on kevyempi kulkea käsi kädessä. Parisuhteen lujittaminen ja vaaliminen ei ole koskaan turhaa, mutta nyt se voi olla vieläkin arvokkaampaa.
  3. On hyvä miettiä, miten suhtaudutte ruokaan ja alkoholiin – sekä rahankäyttöön. Kaikki raskauteen ja lapseen liittyvät kulut, kuten äitiysvaatteiden kustannukset, on kohtuullista jakaa. Raskauden aikana ei myöskään saa syödä tiettyjä ruoka-aineita eikä juoda alkoholia. Miten itse suhtaudut asioihin, joita puolisosi täytyy välttää? Keskustelkaa asioista, jotta tiedätte molemmat, missä mennään.
  4. Mene mukaan neuvolakäynneille ja osallistu aktiivisesti keskusteluun. Esitä kysymyksiä ja ole kiinnostunut. Sinäkin olet tulossa vanhemmaksi, joten myös sinun kysymyksesi ovat aivan yhtä tärkeitä. Usein ultraäänitutkimus on ensimmäinen kouraantuntuva todiste raskaudesta, ja sitä seuraa usein tunteiden vyöry lasta kohtaan. Pyri siis osallistumaan siihen, jos suinkin mahdollista.
  5. Ota selvää asioista lukemalla: mitä vauvan kehityksessä tapahtuu kullakin viikolla, mitä muutoksia kehossa tapahtuu raskauden aikana ja mitä raskaana oleva ei saa syödä. Liberokerhon sovelluksessa on tietoa raskauden etenemisestä viikko viikolta myös puolison näkökulmasta. Lisäksi sovelluksessa on tarkistuslistoja asioista, joista on hyvä puhua ja jotka kannattaa hoitaa ennen vauvan tuloa.
  6. Kun tiedät, mitä puolisosi elimistössä tapahtuu, sinun on helpompi ymmärtää, miksi ajatus hänen omasta lempiruoastaan (tai sinun lempiruoastasi) voi yököttää häntä, miksi hän voi yhtäkkiä haukkua sinut ilman syytä tai miksi lempipartavetesi on yhtäkkiä kadonnut kylpyhuoneen kaapista. Tällaiset asiat on tietysti helppo ottaa henkilökohtaisesti. Tieto raskaushormonien vaikutuksista helpottaa kuitenkin ristiriitojen käsittelyä kaikkien kannalta. Lisäksi on hyvä tietää, että hormoneihin vaikuttavat muutkin tekijät kuin kehon fyysiset muutokset. Raskaus voi muuttaa hieman myös sinun hormonitasojasi ja aiheuttaa esimerkiksi mielialanvaihteluja.
  7. Raskauteen liittyvät fyysiset muutokset saavat muiden katseet kohdistumaan raskaana olevaan. Koska sinusta ei ehkä näe päälle päin, että odotatte lasta, ihmiset suuntaavat kysymyksensä usein nimenomaan puolisollesi. Tämä ei koske vain kysymyksiä raskaudesta ja siihen liittyvistä vaivoista, vaan usein odottajalta kysytään automaattisesti myös vanhemmuudesta ja käytännön asioista. Tämä voi saada sinut tuntemaan olosi ulkopuoliseksi. Osallistumalla aktiivisesti keskusteluun voit tuoda esiin, että huoneessa on useita tulevia vanhempia. Jos muut eivät kysele sinulta vauvasta, voit kokeilla ottaa itse puheeksi, että olet tulossa vanhemmaksi ja kysyä mielipiteitä niiltä, joilla on jo lapsia. Usko pois: lapset ovat ehtymätön keskustelunaihe ja samalla uudenlainen tapa tutustua ihmisiin tai saada uusia ystäviä.
  8. Keksikää tulokkaalle työnimi. Nyytti, toukka, papu, tyyppi, vauveli tai jokin muu – lempinimen valinta auttaa usein ajattelemaan lasta pienenä yksilönä ja kuvittelemaan, millainen persoona hänestä ehkä tulee.
  9. Kertokaa toisillenne, mitä teillä on mielen päällä. Puhuminen auttaa yleensä ymmärtämään toisen käyttäytymistä paremmin ja voi myös vähentää stressiä. Usein omien huolenaiheiden lausuminen ääneen ja puolison näkemysten kuuleminen helpottaa oloa.
  10. Muista, että huolestuminen on normaalia. Se on osa vanhemmaksi tuloa ja vanhemmuutta. Jos kuitenkin sinun tai kumppanisi huoli nimenomaan synnytyksestä kasvaa niin suureksi, että on vaikea ajatella mitään muuta, on tärkeää tietää, että apua on saatavana. Neuvolasta voitte saada lähetteen psykologille tai synnytyspelon hoitoon erikoistuneelle pelkopoliklinikalle. Lisäksi voitte miettiä, haluaisitteko palkata doulan – tukihenkilön, josta voi olla paljon apua sekä ennen synnytystä että sen aikana.
  11. Hyvä vinkki on koettaa tavata muita tulevia äitejä ja isiä. Jos teillä ei ole samassa elämäntilanteessa olevia ystäviä, erilaiset valmennukset – esimerkiksi perhevalmennukset tai synnytysvalmennuskurssit – voivat olla hyviä tapaamispaikkoja. Valmennuksissa tietysti valmistaudutaan synnytykseen, mutta lisäksi ne ovat usein luontevia vertaistukiryhmiä, joissa voi pyöritellä kysymyksiä ja huolenaiheita muiden tulevien vanhempien kanssa.
  12. Laula vauvalle ja silittele vatsaa. Voit kokeilla tätä vaikkapa illalla nukkumaan mennessä. Ilta voi nimittäin olla hyvä vuorokaudenaika tunnustella potkuja, kun vauva on kasvanut tarpeeksi isoksi, että hänen liikkeensä voi tuntea. Usein hän on aktiivinen juuri äidin levätessä. Näin saatte mukavan yhteisen hetken, ja mitä enemmän vauva kuulee ääntäsi, sitä paremmin hän tunnistaa sen syntymänsä jälkeen.
  13. Vanhemmuus saa hyvin monet miettimään omaa lapsuuttaan, ja se onkin hyvä tapa valmistautua. Mitä puolia omasta kasvatuksestasi haluat välittää lapselle, mitä et? On hyvä pohtia myös yhdessä, mitä ajattelette vanhemmuudesta, mitä odotatte toisiltanne ja mikä tuntuu tärkeältä perheen hyvinvoinnin kannalta. Näistä asioista on hyvä keskustella myös vauvan syntymän jälkeen. Siinä vaiheessa saatat huomata, että aiemmin itsellesi asettamasi vaatimukset olivatkin kohtuuttomia. Ensi kertaa vanhemmaksi tullessa on todellisuudessa mahdotonta tietää etukäteen, millaista siitä tulee. Vaikka asioista puhuminen pakottaisi joskus arvioimaan omia näkemyksiä uudelleen, se on ehdottomasti suositeltavaa.
  14. Aineelliset asiat voivat tuntua odotusaikana toisarvoisilta, mutta pesänrakennus ja kodin laittaminen kuntoon voivat auttaa valmistautumaan vauvan tuloon myös henkisesti. Näitä käytännön valmisteluja voivat olla esimerkiksi ensimmäisten vauvanvaatteiden ostaminen, lastenvaunujen valinta ja hoitopöydän kokoaminen.
  15. Ole huomaavainen! Tämä saattaa kuulostaa kuluneelta ja itsestään selvältä, mutta pienillä eleillä voi olla suuri merkitys. Hanki puolisollesi lahjaksi vaikkapa raskaustyyny, jos nukkuminen on vaikeaa. Pyydä bussissa kanssamatkustajaa antamaan hänelle istumapaikkansa tai hiero hänen aristavaa selkäänsä päivittäin.
  16. Moni miettii, miten toimia synnytyksen aikana. On paljon tapoja valmistautua synnytykseen ja olla tukena, kun synnytys käynnistyy. Voitte aloittaa esimerkiksi kirjoittamalla yhdessä synnytyssuunnitelman.

Kuten huomaat, vanhemmuuteen kannattaa valmistautua puhumalla sekä puolison että muiden kanssa – ja kuuntelemalla, mitä toisella on sanottavaa. Ajatuksista avautuminen on yksilöllistä: toisten on helppo kertoa, mitä heidän päässään liikkuu, mutta toisilta se voi viedä pidempään. Kokeilemalla huomaat varmasti, että pienetkin askeleet voivat kantaa pitkälle eteenpäin.

Faktantarkistus: Tova Winbladh, laillistettu psykologi

Jaa artikkeli