Vauvan tai pienen lapsen kuume

Kuume vauvalla tai lapsella saa vanhemman herkästi huolestumaan. Jatkuva vauvan kuumeen mittaaminen voi johtaa tilanteeseen, jossa ei nähdä metsää puilta. Edes melko korkea kuume ei välttämättä vaikuta suuresti lapsen vointiin. Siksi lapsen yleistilan tarkkailu on lämpömittarin tuijottamista tärkeämpää. Kuumeinen vastasyntynyt tai alle kuuden kuukauden ikäinen vauva on kuitenkin aina syytä viedä lääkäriin.

Milloin lapsella on kuumetta?

Yleensä kuumeesta puhutaan, kun lämpöä on yli 38 °C. Tämä koskee sekä vauvoja, lapsia että aikuisia. Kuume on lapsilla yleinen oire, joka ei aina kerro mistään vakavasta. Useimmiten on kyse flunssasta eli nuhakuumeesta, johon liittyy yleensä myös nuha. Hieman isompi lapsi saattaa temmeltää tavalliseen tapaan hieman yli 38 °C:n kuumeessa. Vanhemmasta tämä voi olla täysin käsittämätöntä, sillä aikuinen ei välttämättä jaksa näin kuumeisena edes olla jalkeilla. Sen sijaan on melko yleistä, että kuumeinen vauva tai lapsi kitisee tavallista enemmän ja nukkuu huonommin.

Vinkkejä lapsen kuumeen hoitoon. Jos lapsella on vain hieman kuumetta, voit helpottaa hänen oloaan näin:

• Vähennä lapselta vaatteita.
• Viilennä huonetta.
• Älä hikoiluta lasta paksun peitteen alla.
• Anna lapselle usein nesteitä. Tarjoa mieluisia ruokia ja juomia, kuten mehua, mehujäätä tai velliä.
• Suosi hieman rauhallisempia leikkejä ja ennen kaikkea anna lapsen itse päättää, miten paljon hän jaksaa.

Milloin lapsen kuumetta on hyvä alentaa lääkkeellä?

Kuume sinänsä ei ole vaarallista, vaan se on elimistön tapa taistella tulehdusta vastaan. Kuumeen alentaminen ei siis ole mikään itseisarvo, jos lapsi saa tarpeeksi nesteitä ja energiaa ja vaikuttaa muuten voivan varsin hyvin. Kuumelääkkeet eivät myöskään ehkäise kuumekouristuksia.

Ruoka ja juoma maistuvat paremmin, jos lapsella ei ole kovin korkea kuume. Jos lapsi juo tai syö tavallista vähemmän, hänellä on kipuja tai hän vaikuttaa muuten sairaalta, voit kokeilla antaa sopivan määrän kuumelääkettä lapsen iän mukaan. Alle kuuden kuukauden ikäisille lapsille ei sen sijaan saa antaa lääkettä, ellei terveydenhuollon ammattilainen ole neuvonut tekemään niin.

Mitä yleistilalla tarkoitetaan?

Terveydenhuollon ammattilaiset puhuvat usein yleistilasta tai yleisvoinnista. Se tarkoittaa yksinkertaisesti yleisarviota terveydentilasta tai voinnista. Juuri yleistilan arviointi on tärkeää, kun lapsi on vielä liian pieni kertoakseen, miten hän voi. Tarkkaile esimerkiksi seuraavia asioita:

• Reagoiko lapsi normaalisti sosiaalisiin ärsykkeisiin? Hänen tulisi kiinnostua leikistä ja muista asioista ympärillään – ei välttämättä jatkuvasti, mutta esimerkiksi levättyään välillä.
• Onko lapsen keho normaalin jäntevä? Lihakset eivät saa olla veltot.
• Hengittääkö lapsi normaalisti?
• Onko lapsen ihon ja huulten väri sama kuin yleensä?
• Herääkö lapsi yhtä helposti kuin yleensä, ja reagoiko hän herätessään sosiaalisiin ärsykkeisiin?
• Hymyileekö lapsi, nauraako hän tai vaikuttaako hän tyytyväiseltä tasaisin väliajoin?
• Menevätkö ruoka ja juoma alas? Lapsen on ennen kaikkea saatava riittävästi nesteitä. Pienen vauvan nestetasapainoa voi tarkkailla varmistamalla, että virtsaa tulee. Vauvan virtsaamista voi olla vaikea havaita, mutta jos vaipassa on kosteusindikaattori, sen värjäytyminen kertoo vauvan pissanneen.
• Onko lapsen parku- tai itkuääni samanlainen kuin yleensä?

Jos lapsen yleistila on heikko eivätkä kuumelääkkeet auta, hoitoon on hakeuduttava samana päivänä. Yli kuuden kuukauden ikäistä lasta, jonka yleistila on hyvä, voi usein hoitaa kotona. Jos kuume pitkittyy tai nousee uudelleen, lapsi on vietävä lääkäriin.

Kuumekouristus lapsella

Nopea kuumeen nousu voi aiheuttaa joillekin lapsille kuumekouristuksia. Tällöin kuumeisen lapsen keho jäykistyy, käsivarsien ja jalkojen lihakset nykivät ja lapsi voi vaikuttaa hetken poissaolevalta. Lapsen kuumekouristukset eivät ole vaarallisia, mutta ne voivat näyttää pelottavilta. Rauhoittele lasta tarjoamalla turvaa ja pitämällä häntä lähellä. Älä kuitenkaan yritä estää kouristelua esimerkiksi pitämällä lujasti kiinni raajoista. Kouristuskohtaus kestää yleensä minuutin tai pari. Vaikka kouristukset eivät ole vaarallisia, kohtauksen jälkeen on aina otettava yhteys päivystykseen, jotta muut syyt voidaan sulkea pois. Joskus lapsi otetaan yöksi sairaalaan.

Kuume ilman flunssaa

Kuume nousee usein flunssan eli nuhakuumeen yhteydessä, mutta jos kuumeeseen ei liity nuhaa, vointia on hyvä seurata hieman tarkemmin. Joskus kyseessä voi olla täysin vaaraton mutta tarttuva vauvarokko eli kolmen päivän kuume. Tällöin kuume laskee kuitenkin aina muutamassa päivässä. Selittämättömän korkean kuumeen taustalla voi olla myös jokin muu tulehdus, esimerkiksi virtsatietulehdus. Tällöin tarvitaan usein hoitoa. Jos siis lapselle nousee kuume ilman ilmeistä syytä, kysy neuvoa terveydenhuollon ammattilaiselta. Ota myös aina yhteys terveydenhuoltoon, jos olet huolissasi lapsen voinnista tai sinusta tuntuu, että jokin on vialla.

Faktantarkistus: Kristiina Malmström, lastenlääkäri