Mistä tietää, että vauvalle on tulossa hampaita? Milloin ensimmäiset hampaat ylipäätään puhkeavat? Tässä artikkelissa kerromme kaiken lasten hampaista, niiden puhkeamisesta ja siitä, miksi myös pienten maitohampaiden harjaaminen on tärkeää.
Lapsen ensimmäisiä hampaita kutsutaan maitohampaiksi. Ne muistuttavat pieniä riisinjyviä pilkottaessaan ikenien läpi. Oletko muuten huomannut, että maitohampaat ovat paljon valkoisempia kuin pysyvät hampaat? Syynä on, että niiden kiille on ohuempi. Maitohampaat-nimityksen alkuperästä on olemassa erilaisia teorioita. Se saattaa liittyä esimerkiksi valkoiseen väriin tai siihen, että vauva syö alkuun vain maitoa.
Yleensä lapsi saa ensimmäiset hampaansa puolen vuoden iässä. Älä kuitenkaan huolestu, jos teidän perheessänne käy toisin. Osalla vauvoista on hampaita jo syntyessään, osa ehtii juhlia yksivuotispäiväänsä ennen hampaiden puhkeamista. Useimmilla kolmivuotiailla on jo kaikki maitohampaat suussa. Myös kutsu ensimmäiseen hammastarkastukseen tulee 1-2 vuoden iässä.
Lapset reagoivat hampaiden tuloon eri tavoin. Jotkut eivät ole siitä moksiskaan, kun taas toisille se on kovin rankkaa. Esimerkiksi seuraavat voivat olla merkkejä siitä, että hampaita on tulossa:
Ensin puhkeavat yleensä kaksi alaetuhammasta, ja kaksi yläetuhammasta seuraavat pian perässä. Näillä hampailla on tapana myös lähteä ensimmäisinä, kun maitohampaat irtoavat muutaman vuoden kuluttua. Kun etuhampaat ovat paikoillaan, vuorossa ovat yleensä kulmahampaat, jotka puhkeavat ensin ylös ja sitten alas. Maitohampaita tulee yhteensä 20, ja ne palvelevat muutaman vuoden ajan.
Mahdollinen imetys voi muuttua kaikkea muuta kuin hauskaksi, kun lapsi alkaa purra rintaa. Kuulostaako tutulta? Kokosimme tähän artikkeliin hieman vinkkejä.
Jos hampaiden tulo tekee lapsen levottomaksi tai se vaikuttaa tekevän kipeää, voit kokeilla seuraavia konsteja:
Ryhdy harjaamaan lapsen hampaat aamuin illoin heti ensimmäisen hampaan puhkeamisesta alkaen. Voi tuntua hassulta pestä hampaita, jotka kuitenkin irtoavat lopulta, mutta se on tärkeää monesta syystä. Osaltaan kyse on siitä, että hampaiden pesusta tulee itsestään selvä osa lapsen arkea. Toinen tärkeä syy on, että maitohampaiden on kestettävä käytössä useita vuosia, ja ohuemman kiilteen vuoksi ne reikiintyvät herkemmin kuin pysyvät hampaat. Joskus maitohampaaseen kehittyvä reikä voi jopa vaikuttaa sen alla olevaan pysyvään hampaaseen, ja tämä tilanne kannattaa ehdottomasti välttää. Pese siis lapsen hampaat aamuin illoin pikkulapsille sopivalla fluorihammastahnalla.
Jotkut lapset rakastavat hampaiden harjausta, mutta useimmiten se on kaukana lapsen mielipuuhasta. Kausina, jolloin hampaiden pesu tuottaa hankaluuksia, tarvitaan ehkä hieman vippaskonsteja. Tässä kahdeksan vinkkiä, joista voi olla apua.
Jos lapsi lyö hampaansa johonkin, hänet on hyvä viedä hammaslääkäriin – vaikka kyse olisi maitohampaista, jotka vaihtuvat myöhemmin. Joskus isku voi nimittäin vaikuttaa alla odottaviin rautahampaisiin, ja vaikutus paljastuu vasta vuosien kuluttua. Älä unohda ottaa yhteyttä vakuutusyhtiöön, jos lapsi lyö hampaansa. Myöhemmin havaittavasta haitasta voi nimittäin hakea korvausta vain, jos vamma on dokumentoitu. Täysin irronnutta maitohammasta ei koskaan pidä yrittää kiinnittää uudelleen, sillä tämä voi vahingoittaa alla olevaa pysyvää hammasta. Ota sen sijaan yhteys hammaslääkäriin. Hän tarkastaa lapsen suun ja varmistaa, ettei pysyvä hammas ole vaurioitunut maitohampaan irrotessa.
Yleensä ensimmäinen maitohammas lähtee noin viiden–seitsemän vuoden iässä. Tämän jälkeen ne vaihtuvat vähitellen pysyviin hampaisiin teini-ikään mennessä.