Kun jatkat tämän sivun käyttöä hyväksyt samalla evästeiden käytön. Voit lukea lisää tästä linkistä.

close

Kivunlievitys synnytyksessä

Lapsen synnyttäminen ei ole ruusuilla tanssimista. Synnytys sattuu – siitä ei pääse yli eikä ympäri. Kivusta ei kuitenkaan tarvitse kärsiä yhtään enempää kuin on pakko (ellei sitten itse halua niin). Siksi on järkevää perehtyä synnytyksen kivunlievitykseen ja eri puudutusmenetelmiin jo ennen kuin H-hetki koittaa.

Kun odottaja on valmistautunut synnytykseen ja luottaa kehonsa kykyyn suoriutua siitä, supistuksia ja synnytyskipua on usein helpompi käsitellä. Myös puolison tai tukihenkilön on hyvä ottaa selvää asioista, jotta hän voi puhua synnyttäjän puolesta, kun tämä keskittyy vain seuraavaan supistukseen. Kivunlievitys lääkkeillä on oma tieteenlajinsa. Tukihenkilön ei tietenkään tarvitse olla asiantuntija – kätilö tietää kyllä lääkityksestä kaiken tarvittavan – mutta voi olla hyvä tuntea ainakin perusasiat. Synnytyskivun hoito jaetaan kahteen tyyppiin: lääkkeettömään ja lääkkeelliseen kivunlievitykseen.

Luonnollinen eli lääkkeetön kivunlievitys

Suuren rasituksen (kuten synnytyksen) aikana elimistö alkaa tuottaa endorfiineja, jotka ovat kehon oma tapa lievittää kipua. Siksi niitä kutsutaan kehon omiksi kipulääkkeiksi. Lisäksi endorfiinit vähentävät stressiä ja lisäävät hyvänolontunnetta, mutta ne eivät vaikuta lapseen eivätkä synnytyksen etenemiseen. Synnytyskivun lääkkeetön hoito perustuu aina endorfiinien ja hyvänolon hormonin oksitosiinin vapautumisen edistämiseen. Yleisiä lääkkeettömiä kivunlievitysmenetelmiä ovat esimerkiksi seuraavat:

  • Aquarakkulat eli papulat. Kätilö pistää pieniä määriä steriiliä vettä ohuella neulalla ihon alle sinne, missä kipu tuntuu. Vaikutus kestää enimmillään puolitoista tuntia, ja hoito voidaan tarvittaessa uusia.

  • TENS eli ihon kautta annettava sähköinen hermostimulaatio. Pieni laite tuottaa kevyttä värinää, joka stimuloi selän hermoja kahden tai neljän ihoelektrodin kautta. Hoito voi tasata kipuhuippuja ja lievittää supistuskipua.

  • Hieronta ja koskettaminen. Alaselän hieronta voi tuntua miellyttävältä, ja esimerkiksi puolisolle synnyttäjän hierominen voi olla loistava tapa osallistua. Hieronta vapauttaa elimistöön oksitosiinia, joka paitsi rentouttaa lihaksia, myös stimuloi ja tehostaa supistuksia. Kipua voi lievittää koko synnytyksen ajan hieromalla sively- tai paineluotteella.

  • Akupunktio. Useimmissa sairaaloissa on kätilöitä, jotka voivat antaa akupunktiota synnytyksen aikana. Kysy siis rohkeasti, jos haluat kokeilla sitä. Akupunktiossa kätilö pistää neuloja erityisiin akupisteisiin. Tarkoituksena on lisätä endorfiinien ja muiden aineiden määrää elimistössä.

  • Lämpö. Lämmin jyvätyyny tai kuumavesipullo voi lievittää kipua huomattavasti ja rentouttaa kehoa sekä varhaisessa avautumisvaiheessa että synnytyksen aktiivisessa vaiheessa.

  • Lämmin vesi. Lämmin vesi rentouttaa ja lievittää kipua. Voit esimerkiksi seisoa tai istua suihkussa lämpimän veden alla tai kellua kylpyammeessa lähes painottomana.

  • Hengittäminen ja äänenkäyttö. Rauhallinen, tasainen hengittäminen, jossa uloshengitys on pidempi kuin sisäänhengitys, auttaa kehoa rentoutumaan. Päästä matalaa A- tai O-ääntä uloshengityksen aikana, se vähentää kipua.

  • Liikkuminen. Vapaa liikkuminen ja erilaisten apuvälineiden käyttö (jumppapallo, joogaliinassa roikkuminen) auttaa rentoutumaan ja ottamaan supistuksia vastaan.

Voit aina muuttaa mielesi!

Vaikka monen toiveena on luonnollinen synnytys ilman kivunlievitystä, useimmat käyttävät ainakin jotain lääkkeellistä kivunlievitysmenetelmää. Usein kipu yltyy supistusten aikana liian kovaksi. Onkin tärkeää muistaa, että vaikka synnytys ilman kivunlievitystä on mahdollinen, siihen ei missään nimessä ole pakko ryhtyä. Lisäksi on hyvä varautua siihen, että synnytys ei koskaan ole täysin ennakoitavissa. Synnyttäjä saa muuttaa mielensä. Kätilö osaa neuvoa ja kertoa eri menetelmien hyvistä ja huonoista puolista, mutta asioista kannattaa tietysti ottaa selvää jo ennen synnytyksen käynnistymistä.

Lääkkeellinen kivunlievitys

Synnytyskivun lääkehoidossa pyritään vaimentamaan kipua lääkkeillä.

  • Ilokaasu eli typpioksiduuli. Ilokaasu on hapen ja typen kemiallinen yhdiste, jonka hengittäminen lievittää kipua, rentouttaa ja aiheuttaa hetkeksi hieman hiprakkaisen olon. Kaasuseoksen vahvuutta voi säädellä, ja synnyttäjä valitsee itse, minkä verran kaasua hengittää. Ilokaasu ei vaikuta vauvaan, ja se poistuu elimistöstä yhtä nopeasti kuin tulikin.

  • Opioidit eli vahvat morfiinin kaltaiset kipulääkkeet. Kipulääkkeitä voidaan antaa suun kautta tablettina tai pistoksena ihon alle tai suoneen sen mukaan, miten nopeaa kivunlievitystä halutaan. Ne tasaavat kipuhuippuja supistusten aikana ja helpottavat rentoutumista. Opioidit kuitenkin kulkeutuvat istukan läpi lapseen. Siksi niitä käytetään yleensä lähinnä synnytyksen alkuvaiheessa, jos äidille halutaan antaa tilaisuus nukkua ja kerätä voimia – etenkin, jos alun latenssivaihe kestää erityisen pitkään. Niitä ei haluta käyttää liian lähellä syntymää, koska tällöin vauva voi kärsiä uneliaisuudesta ja hänen voi olla vaikea hengittää säännöllisesti.

  • Paraservikaalipuudutus eli kohdunkaulan puudutus. Paraservikaalipuudutus on avautumisvaiheen kivunlievitysmenetelmä, jossa puudutusainetta pistetään neljään eri kohtaan kohdunsuun reunoille. Puudutus lievittää supistuskipua mutta vaikuttaa vain pari tuntia, joten sitä tarjotaan useimmiten uudelleensynnyttäjille. Se voidaan kuitenkin antaa tarvittaessa useammanKohdunkaulanpuudute voi vaikuttaa vauvaan, joten hänen vointiaan seurataan tarkasti puudutteen annon jälkeen.

  • Pudendaalipuudutus eli häpyhermon puudutus. Pudendaalipuudutuksessa puudutusaine pistetään emättimen yläosan seinämien läpi häpyhermoihin. Tämä vähentää kipua ponnistusvaiheessa. Haittapuolena on, että puudutus voi pidentää ponnistusvaihetta, koska synnyttäjä ei pysty täysin tuntemaan, miten ponnistaa. Pudendaalipuudutus lievittää kuitenkin tehokkaasti kipua vielä synnytyksen jälkeen mahdollisten repeämien ompelun ajan.

  • Epiduraalipuudutus. Alaselkään pistettävä selkäpuudutus helpottaa tehokkaasti kipua. Joskus supistuskipu voi hävitä lähes kokonaan. Vaikutus lakkaa tavallisesti muutaman tunnin kuluessa, ja samalla supistukset voimistuvat. Epiduraalipuudutus on yksi yleisimmin käytetyistä synnytyskivun hoitomenetelmistä. Lapsen vointia seurataan jatkuvasti sykekäyrän (kardiotokografin eli KTG-laitteen) avulla, jotta nähdään puudutteen mahdolliset vaikutukset vauvan vointiin.

  • Spinaalipuudutus. Toinen selkäpuudutuksen muoto on spinaalipuudutus, joka annetaan kertapistoksena. Spinaali- eli selkäydinpuudutus on epiduraalipuudutusta laaja-alaisempi: se vaikuttaa rinnasta alaspäin aina reisiin saakka. Sitä käytetään, kun synnytyksen arvioidaan sujuvan melko nopeasti (esimerkiksi uudelleensynnyttäjillä) sekä keisarileikkauksissa. Sektiota varten annetaan suurempi puuduteannos, jonka vaikutus ulottuu varpaisiin saakka. Kuten epiduraalipuudutuksessa, lapsen vointia seurataan jatkuvasti sykekäyrän avulla.

  • Nukutus eli yleisanestesia. Nukutuksessa synnyttäjä ei ole lainkaan hereillä.Sitä käytetään hätäsektiossa eli -keisarileikkauksessa, kun selkäpuudutukselle ei ole aikaa tai imukuppisynnytys ei ole mahdollinen.

Faktantarkistus: Silja Seppänen, laillistettu kätilö

Tapahtui virhe. Yritä myöhemmin uudelleen.
Ladataan...