Hyperemeesi – raskauspahoinvoinnin vaikein muoto
Useimmilla odottajilla on ajoittaista pahoinvointia alkuraskaudessa. Joillakin pahoinvointi kuitenkin kehittyy niin vaikeaksi, että tarvitaan hoitoa. Kaikkein vaikein raskauspahoinvoinnin muoto on voimakas raskausoksentelu, jonka lääketieteellisiä nimiä ovat hyperemeesi ja hyperemesis gravidarum (HG). Se on erittäin harvinainen mutta äärimmäisen ikävä tila.
Hyperemeesi eli voimakas raskausoksentelu on harvinaista mutta todella raskasta niille parille tuhannelle odottajalle vuodessa, jotka siitä kärsivät. Oireet alkavat usein raskauden ensimmäisellä kolmanneksella ja voivat valitettavasti jatkua jopa raskauden loppuun saakka. Onneksi sentään viimeisimmät tutkimustulokset hyperemeesistä antavat toivoa uusista ja paremmista hoitomenetelmistä. Näistä lisää jäljempänä.
Miten hyperemeesi eroaa vaikeasta tavallisesta raskauspahoinvoinnista?
Hyperemeesin ja tavallisen raskauspahoinvoinnin erottamiseen ei ole määritelty tarkkoja kriteerejä, mutta sillä tarkoitetaan yleisesti ottaen paljon voimakkaampaa (sekä enemmän tai vähemmän jatkuvaa) pahoinvointia. Toisin kuin tavallinen raskauspahoinvointi, joka helpottaa usein 13.–20. raskausviikolla, hyperemeesi voi jatkua pitkään. Joillakin se kestää aina synnytykseen saakka. Useimmat voimakkaasta raskausoksentelusta kärsivät määrätään sairauslomalle. Pahimmillaan voidaan tarvita jopa sairaalahoitoa, koska hyperemeesi voi aiheuttaa muun muassa nestehukkaa, aliravitsemusta ja huomattavaa laihtumista.
Hyperemeesin oireet
Hyperemesis gravidarum voi aiheuttaa eriasteisia komplikaatioita, joista osa voi kehittyä vakaviksi, ellei niitä hoideta:
- koko päivän tai suuren osan päivästä jatkuva pahoinvointi
- oksentelu
- päänsärky
- kuivuminen (oksentelun seurauksena – oireina mm. virtsan pieni määrä ja tumma väri)
- väsymys ja heikotus
- sekavuus
- huimaus
- laihtuminen
Milloin vaikeaan raskauspahoinvointiin tarvitaan hoitoa?
Moni miettii, millainen pahoinvointi on normaalia raskauden aikana ja milloin tulisi hakeutua hyperemeesin vuoksi hoitoon. Nyrkkisääntönä neuvolaan tai lääkäriin on aina otettava yhteyttä, jos oksentaa useita kertoja päivässä, neste ei pysy sisällä, paino alkaa laskea, tulee huimausta, virtsa on tummaa tai sitä on hyvin vähän.
Miten hyperemeesiä hoidetaan?
Voimakkaaseen raskausoksenteluun ei ole ihmelääkkeitä, vaan hoito keskittyy oireiden lievittämiseen. Aihetta kuitenkin tutkitaan, joten toivottavasti hyperemeesiin löytyy tulevaisuudessa tehokkaampia hoitoja tai jopa parannuskeino. Toistaiseksi hyperemeesin nykyhoito on oireenmukaista:
- lepo ja usein sairausloma
- neuvonta: oireita mahdollisesti lievittävien ruokien löytäminen
- erilaiset pahoinvointia lievittävät lääkkeet
- tiputus ja nesteytys (eivät auta itse pahoinvointiin mutta pienentävät kuivumisen ja aliravitsemuksen riskiä).
Miksi joillekin kehittyy raskauspahoinvoinnin vaikein muoto?
Ei tiedetä varmasti, miksi raskauspahoinvointi ilmenee joillakin voimakkaana raskausoksenteluna, mutta taustalla on todennäköisesti sekä perinnöllisiä että hormonaalisia tekijöitä. Hyperemeesi vaikuttaa myös olevan hieman yleisempää kaksosraskauksissa. Lisäksi uudet tutkimustulokset viittaavat siihen, että GDF15-niminen hormoni on hyvin keskeisessä roolissa. GDF15 on elimistön luontainen hormoni, jonka eritys lisääntyy raskausaikana. Osa ihmisistä reagoi tähän muutokseen hyvin voimakkaasti. Suurin riski on odottajilla, joilla GDF15-taso on ennen raskautta luonnostaan matala. Kun se lähtee hurjaan nousuun, elimistö reagoi voimakkaalla pahoinvoinnilla. Parempi ymmärrys hyperemeesin syistä parantaa mahdollisuuksia tehokkaan hoidon kehittämiseen tulevaisuudessa.
Valitettavasti ensimmäisen raskauden aikana puhjennut hyperemeesi uusiutuu herkästi myöhemmissä raskauksissa. Tällöin siihen osataan kuitenkin varautua paremmin. Raskautta seurataan erityisen tarkasti, jotta hoito voidaan tarvittaessa aloittaa nopeasti.
Faktantarkistus: Ria Malva, laillistettu kätilö
