Ennakoivat supistukset, synnytyssupistukset ja jälkisupistukset

Mitä ovat harjoitussupistukset, ja milloin supistukset ennakoivat synnytystä?

Kohtu on suuri lihas, joka on luontaisesti supistumiskykyinen. Harjoitussupistuksilla tai ennakoivilla supistuksilla tarkoitetaan normaalia epäsäännöllistä supistelua, jonka aikana kohtu vuoroin kovettuu ja pehmenee. Toisin kuin synnytystä käynnistelevät supistukset, ne eivät tyypillisesti ole kivuliaita. Niitä esiintyy raskausaikana joskus jo ensimmäiseltä raskauskolmannekselta alkaen, vaikka ne yleensä tuntee selkeästi vasta myöhemmin raskauden puolivälin jälkeen. Nimestään huolimatta harjoitussupistusten ei ole osoitettu olevan välttämättömiä synnytyksen kannalta, sillä kohtu on luontaisesti supistumiskykyinen ilman ennakoivaa harjoittelua eli niiden puuttuminen ei ole huolestuttava merkki.

Raskausaikana kohdun supistelua jarruttaa erityisesti progesteroni. Synnytyksen lähestyessä kohtulihas alkaa reagoida progesteroniin heikommin ja samaan aikaan se herkistyy oksitosiinin ja prostaglandiinien vaikutuksille, jolloin jarruvaikutus heikkenee ja supistukset lisääntyvät ja voimistuvat. Tällöin voidaan alkaa puhua synnytystä käynnistelevistä supistuksista.

Kuinka pitkään synnytystä käynnisteleviä supistuksia voi olla?

Supistuksia voi olla useamman päivän ajan ennen synnytystä tai ne voivat alkaa samana päivänä. Aina niitä ei tule juuri lainkaan.

Miltä synnytyksen käynnistymistä ennakoivat supistukset tuntuvat?

Harjoitussupistusten tapaan myös synnytystä käynnistävät supistukset johtuvat kohdun supistelusta. Ne tihenevät synnytyksen lähestyessä. Käynnistelevät supistukset voivat joskus sattua etenkin, kun niiden voimakkuus kasvaa. Nämä kipeät supistukset voivat muistuttaa kuukautiskipuja ja tuntua jomottavana särkynä selässä ja alaselässä sekä säteillä vatsaan ja alas nivusiin. On mahdollista, ettei käynnisteleviä supistuksia tule lainkaan. Tärkeintä ei olekaan erilaisten supistusten tunnistaminen vaan muutoksen huomaaminen, kun varsinaiset synnytyssupistukset alkavat.

Käynnistelevät supistukset muuttuvat synnytyssupistuksiksi

Mistä sitten tietää, että kyseessä ovat ”aidot” synnytyssupistukset, jotka enteilevät lapsen syntymää? Toisin kuin epäsäännölliset ennakoivat supistukset, synnytyssupistukset tulevat säännöllisesti ja tiheään, ja ne voimistuvat ajan kuluessa. Synnytyksen latenssivaiheessa supistukset ovat jo niin voimakkaita ja säännöllisiä, että puhutaan synnytyssupistuksista. Kohtu supistelee voimakkaammin ja kipeämmin. Kipu voi tuntua alkavan selästä, vatsasta, nivusista ja emättimestä ja säteilevän alas kohti reisiä. Synnytyssupistuksiin liittyy painetta ja alaspäin suuntautuvaa painontunnetta, ja ne voimistuvat jatkuvasti.

Näin voit kellottaa supistuksia

Supistusten kellottamisessa mitataan kahta asiaa: yksittäisen supistuksen kestoa ja supistusten väliä. Ota kellolla aikaa supistuksen alkamisesta siihen, kun se hellittää kokonaan, jotta saat tietää supistuksen keston. Supistusväli mitataan supistuksen alusta seuraavan supistuksen alkuun. Kun seuraat supistusten väliä, kestoa ja voimakkuutta, on helpompi päättää, milloin soittaa sairaalaan tai valmistautua sinne lähtöön. Voit ryhtyä kellottamaan supistuksia, kun huomaat, että kohdun supistelu on muuttunut kipeäksi ja säännölliseksi. Tämä tarkoittaa, että supistusvälit eivät ole enää yli 10 minuuttia. Kellottamisesta ei ole hyötyä, ennen kuin supistukset ovat säännöllisiä.

Synnytyssupistusten väli – milloin soittaa sairaalaan?

Kun kivuliaat supistukset ovat jo useamman tunnin ajan tulleet säännöllisesti alle 10 minuutin välein ja ovat kestoltaan noin minuutin, on hyvä tarkistaa oman sairaalan ohjeista, olisiko aika siirtyä sairaalaan – jos siis olet ensisynnyttäjä. Uudelleensynnyttäjän kannattaa reagoida jo aiemmin, sillä myöhemmät synnytykset etenevät yleensä nopeammin. Älä jää odottamaan, että lapsivesi menee, sillä se voi tapahtua vasta synnytyksen loppuvaiheessa. Sairaalaan tulee olla yhteydessä supistusten tiheydestä riippumatta, jos lapsivedet menevät, ilmenee verenvuotoa, sikiön liikkeet vähenevät selkeästi tai kipeät säännölliset supistukset alkavat ennen kuin raskausviikkoja on 37.

Olon helpottaminen supistusten aikana

Synnyttäminen on yleensä kivuliasta, ja se kuuluu normaaliin synnytykseen. Se, miltä supistukset tuntuvat, on kuitenkin hyvin yksilöllistä – samoin kuin se, miten oloa voi helpottaa. Synnytyksen alussa eli latenssivaiheessa ollaan yleensä kotona. Tässä vaiheessa on hyvä pyrkiä rentoutumaan mahdollisimman paljon. Lämpö tai hieronta voi auttaa, samoin kivun lievittäminen parasetamolilla. Paras vinkkimme on valmistautua synnytykseen hyvissä ajoin, jotta tiedät, miten keho ja kipu toimivat ja miten kipua voi lievittää esimerkiksi hengitystekniikoilla ja rentoutumalla.

Ota yhteys terveydenhuoltoon, kun huoli herää

Kohdun supistelu raskauden aikana etenkin fyysisen rasituksen tai seksin yhteydessä on normaalia, kuten myös synnytystä ennakoivat supistukset lasketun ajan lähestyessä. Jos kuitenkin tuntuu, että jokin on pielessä tai supistukset eivät hellitä vaan säännöllistyvät ja muuttuvat kipeiksi, vaikka raskaus ei ole täysiaikainen, ota yhteys terveydenhuoltoon.

Mitä, jos supistukset eivät käynnisty?

Synnytyksen ajoitukseen vaikuttavat sekä vauva, istukka että äidin keho. Vauva ja istukka antavat tärkeitä merkkejä siitä, että synnytyksen aika lähestyy, mutta kohdun täytyy myös olla valmis reagoimaan niihin. Joskus vauva tuntuu viihtyvän kohdussa liiankin hyvin. Jos synnytys ei käynnisty itsestään ja raskaus uhkaa venyä turhan pitkälle yli lasketun ajan, synnytys voidaan käynnistää. Tällöin supistukset voidaan saada käyntiin joko lääkkeillä tai mekaanisesti. Käytettävä menetelmä riippuu muun muassa synnyttäjän kohdunkaulan kypsyydestä.

Miten kauan jälkisupistukset jatkuvat?

Jälkisupistukset ovat yleensä voimakkaimpia muutama päivä synnytyksen jälkeen, mutta niitä voi tuntua noin viikon ajan. Osalla ne jatkuvat heikkoina pidempäänkin. Jälkisupistuksia tulee, koska synnytyksen jälkeen kohtu pyrkii palautumaan entiseen kokoonsa ja rajoittamaan verenvuotoa supistumalla. Tämä alkaa melko nopeasti, kun vauva ja istukka ovat ulkona. Usein jälkisupistukset ovat uudelleensynnyttäjillä voimakkaampia kuin ensisynnyttäjillä. Imettäminen voi voimistaa niitä, sillä imetyksen aikana erittyvä oksitosiini saa kohtulihaksen supistelemaan.

Jälkisupistukset voivat tehdä jonkin verran kipeää, mutta ne kuuluvat kehon normaaliin palautumiseen. Usein tavallinen reseptivapaa särkylääke pakkauksen ohjeen mukaan riittää. Myös lämpötyyny tai jyvätyyny vatsalla saattaa helpottaa oloa. On hyvä tietää, että kohdun palautumiseen kuuluu jälkisupistusten lisäksi verenvuotoa – se on jälkivuotoa. Tämäkin on täysin normaalia, mutta jos verenvuoto on epänormaalin runsasta, alavatsalla on jatkuvaa kipua, nousee kuume tai vuoto alkaa haista pahalta, on syytä olla yhteydessä terveydenhuoltoon.

Faktantarkistus: Ria Malva, laillistettu kätilö