LAPSESI
Monelle lapselle alkaa tulla hampaita noin puolen vuoden iässä. Yhtäkkiä huomaat, että ikenen alta pilkistää jotain valkoista – ja lapsen hymy muuttuu entistäkin suloisemmaksi. Osalla lapsista hampaiden puhkeaminen ottaa koville, osaa se ei hetkauta lainkaan. Jos ikenet kutisevat, pururengas voi helpottaa. Puolen vuoden iässä tapahtuu muutakin: tästä lähtien lapsi alkaa viimeistään saamaan ravintoa myös muualta kuin rintamaidosta tai korvikkeesta. Imetys tai pulloruokinta on lapsen tärkein ravinnonlähde vielä jonkin aikaa, mutta sitä aletaan täydentää kiinteällä ruoalla. Jos aloititte kiinteiden maistelun jo aiemmin, annoksia voi vähitellen suurentaa. Jos tämä on lapselle täysin uutta, aloita hyvin pienistä annoksista ja suurenna niitä lapsen kasvaessa. Huomaa myös, että lapsen voi olla hyvä maistaa helposti allergisoivia ruoka-aineita (kuten maapähkinävoita ja kananmunaa) jo melko pienenä. Varhainen altistus voi nimittäin suojata allergialta.
VANHEMPI
Kiinteiden aloittamiseen voi liittyä kaksijakoisia tunteita. Voi tuntua, että aika on mennyt aivan liian nopeasti. Joko vauva on kasvanut niin isoksi, että hän syö kiinteää ruokaa? Tai kenties tätä kehitysaskelta on odotettu, ja on hauskaa ja jännittävää, kun se tapahtuu. Ei ole tavatonta, että kiinteiden aloitus ja imetyksen tai pulloruokinnan vähentäminen herättää voimakkaita tunteita. Tämä on täysin luonnollista, sillä ruoka on meille ihmisille biologisesti ja kulttuurisesti tärkeä aihe, johon latautuu paljon. Joskus vanhempi kokee myös stressiä ja epävarmuutta esimerkiksi ruoan lämpötilasta ja ainesosista. Alku voi olla vaikea, kun muiden odotukset ja oma halu tehdä kaikki varmasti oikein painavat päälle. Pian se kuitenkin tuntuu jo maailman luonnollisimmalta asialta. Ennen kuin huomaatkaan, päivällispöydässä istuu utelias pikku makumatkailija – tai makutuomari, joka heittää kaiken tarjottavan lattialle.