LAPSESI
Lapsi vaikuttaa jo isolta. Hän osaa ehkä kävellä, puhua ja kieltäytyä pudistamalla päätään. On usein hyvin suloista huomata, että hän näyttääkin pieneltä lapselta eikä enää vauvalta. Mutta älä unohda, että hänen sisimmässään moni asia ei ole muuttunut. Hänen perustarpeensa ovat edelleen yksinkertaisia: saada olla vanhemman lähellä, tuntea olonsa turvalliseksi, syödä itsensä kylläiseksi, levätä kun väsyttää ja tulla lohdutetuksi kun harmittaa. Ei ole kenenkään kannalta hyvä vaatia lapselta liikaa. Tämä on erityisen tärkeää pitää mielessä, jos perheessä on useampia lapsia. Pikkusisaruksen syntymä (tai odotus) voi saada ”vanhemman” lapsen tuntumaan ikäänsä isommalta. Lapsesi kuitenkin tahtoo, että hän voi edelleen nukahtaa tarvittaessa syliisi ja että häntä kannetaan ja kohdellaan kuin pientä lasta. Tulee aika, jolloin hän kasvaa ja alkaa pärjätä omillaan, mutta se aika ei ole vielä. Lapsesi on edelleen sisältä pieni.
VANHEMPI
Arki pyörii täyttä häkää, kun lapsi on päiväkodissa, sinä olet töissä ja kaikenlaista pitäisi ehtiä. On lähes mahdotonta kokea, että pystyy täyttämään kaikki vaatimukset, joita pienen lapsen vanhemmuuteen liittyy. Moni ratkaisee tämän priorisoimalla järkevästi. Lapsen ja vanhemman tarve läheisyydelle, levolle ja yhteiselle ajalle ei voi odottaa sopivaa hetkeä sopivana päivänä – mutta pyykin viikkaaminen kaappiin ja sämpylöiden leipominen voi. Toki suuret vaatimukset ja selkeät tavoitteet voivat tuntua myös kannustavilta, mutta jos ne uhkaavat mennä hyvän mielen, elämänilon ja jaksamisen edelle, ne on parempi pistää hetkeksi sivuun. Tämä ei ole luovuttamista tai laiskistumista vaan tärkeimpien asioiden asettamista etusijalle.