Viikko 1
Vauva 1 vko
Tervetuloa maailmaan!
Mikä uskomaton ihme sylissäsi onkaan! Pieni ihminen, joka totuttelee ulkomaailmaan ja mullistaa samalla vanhemman elämän. Suojattu, rauhaisa elo kohdussa on nyt ohi, ja vauva kokee ensi kertaa kylmyyttä, nälkää ja voimakkaita aistihavaintoja. Vastasyntyneen tärkeimpiä tarpeita ovat syödä itsensä kylläiseksi ja saada aikuiselta läheisyyttä ja hoivaa – mieluiten ihokontaktissa sydämenlyöntejä kuunnellen. Alkuun hän todennäköisesti joko nukkuu suuren osan ajasta tai keskittyy ruokaan kellon ympäri. Siirtymä kohdun ulkopuoliseen maailmaan on suuri muutos, johon vauvat sopeutuvat hyvin eri tavoin. Jos olet jo vaihtanut ensimmäisen kakkavaipan, olet varmaankin huomannut, että ensimmäinen uloste on kuin mustaa tervaa. Sen peseminen pois voi olla hankalaa – kokeile pepun puhdistamiseen vauvaöljyä. Kakan väri muuttuu muutamassa päivässä, kun vauva pääsee kunnolla rinta- tai pullomaidon makuun.
Vanhempi
Onnea!
Synnytys on takana ja sinusta on tullut vanhempi! Ensitapaaminen oman lapsen kanssa on mullistava hetki, joka on täynnä suuria tunteita. Synnytyksen jälkeinen aika kuluu usein kokemusta työstäessä – olipa se helppo, vaikea tai jotain siltä väliltä. Usein tekee hyvää jutella siitä läheisten ja mukana olleen hoitohenkilökunnan kanssa. On täysin tervettä ja normaalia haluta kertoa tarina yhä uudestaan! Tämä on itse asiassa tärkeä osa totuttelua uuteen vanhemman rooliin, joka voi olla pitkä prosessi. Onko tulokkaalla sisarus, joka on odottanut häntä malttamattomana? Tällöin vanhempaakin voi jännittää, miten itsestä riittää molemmille. Omien rutiinien muuttaminen voi olla haastavaa, mutta voit luottaa, että sydämeen mahtuu rajattomasti rakkautta. Tämä auttaa sopeutumisessa. Toisaalta voi olla hyvä tietää, että alakuloisuus ja jopa masentuneisuus synnytyksen jälkeisinä päivinä on hyvin yleistä. Tämä niin kutsuttu baby blues eli synnytyksen jälkeinen herkistyminen liittyy muun muassa hormonitasojen muutoksiin, joita tapahtuu paljon. Mielialan tulisi kohentua parin viikon kuluessa – jos niin ei käy, pyydä tukea neuvolasta.