Sanotaan se suoraan: rinnanpäihin voi sattua ensimmäisinä imetyspäivinä vietävästi. Ajan mittaan tilanne kuitenkin helpottuu, ja kipu häviää, kun vauva oppii hyvän imuotteen ja rinnanpäät tottuvat. Sitä odotellessa voit lukea tästä artikkelista, miten lievittää imetykseen liittyvää kipua.
On vaikeaa – ellei mahdotonta – varautua siihen, miten paljon imettäminen voi aluksi sattua. Kun nälkäinen vauva haukkaa rintaa, voi tuntua, kuin tuhat neulaa pistettäisiin ihoon. Usein todella pahasti aristavat rinnanpäät ja niihin ilmestyvät pienet rakkulat ja haavaumat eivät ainakaan auta asiaa. On yksilöllistä, kuinka kauan kipeistä nänneistä ja rinnanpäistä joutuu kärsimään. Kipein vaihe voi kestää mitä tahansa päivistä viikkoihin, mutta tilanne on pahin ensimmäisinä päivinä. Tällöin vauva imee erityisen kovaa, jotta maidoneritys lähtisi käyntiin.
Kun kipu saa kylmän hien nousemaan pintaan, on tärkeää muistaa, että se menee ohi. Imetyksen ei kuulu sattua pitkään – itse asiassa siitä kehittyy useimmille valtavan ihana tapa viettää aikaa vauvan kanssa, ja rinnan tyhjeneminen tuntuu helpottavalta. Jos arat rinnanpäät vaivaavat pidempään, usein syynä on, ettei vauva saa hyvää imuotetta rinnasta. Juuri imutekniikka onkin tärkeä yrittää saada kerralla kohdalleen, koska se voi aiheuttaa ongelmia pidemmäksi aikaa. Joskus imetyksen yhteydessä voi kehittyä myös muita ikäviä vaivoja: esimerkiksi maitotiehyttukos, joka voi aiheuttaa kipua ja kuumetta, tai sammas eli hiivainfektio, joka voi tarttua rintaan vauvan suusta. Melko ikävä yllätys on myös, jos vauva puree rintaa...
Kipeiden nännien rauhoittumista odotellessa oloa voi helpottaa eri tavoin.
Jos rinta punoittaa, aristaa tai kuumottaa, kyse voi olla maitotiehyen tukoksesta. Tukokset altistavat rintulehdukselle, joka voi vaatia antibioottihoitoa. Joskus siihen voi liittyä myös kuumetta tai vilunväristyksiä.
Hiivainfektio voi saada rinnan sekä kutisemaan että särkemään. Nännipiha saattaa turvota ja hilseillä. Usein syynä on vauvan suussa oleva sammas, joka tarttuu imetyksen yhteydessä rintaan. Jos vauvan suussa on sammasta, rinta on hyvä pestä ennen ja jälkeen imetyksen. Jos hiivasieni tarttuu silti, imetysliivit ja tutit on pestävä päivittäin ja liivinsuojat vaihdettava joka imetyskerran jälkeen. On mahdollista, että vauva ja vanhempi on hoidettava samanaikaisesti, jotta sienestä päästään eroon. Kotona voi käyttää suolatonta kivennäisvettä tai puolukkamehua vauvan suun hoitoon, mutta tälle ei ole tieteellistä näyttöä. Tähän ei kuitenkaan saa ryhtyä omin päin, vaan lääkärin on ensin todettava hiivainfektio.
Joskus vauvalle voi kehittyä ikävä tapa puraista rintaa. Tämä on tietysti erityisen ikävää, jos hänelle on jo puhjennut hampaita, joilla näykätä. Jos pureminen alkaa hampaiden tulon yhteydessä, se voi olla vauvan tapa hangata kutisevia ikeniä. Joskus puremisen syynä voi olla myös uteliaisuus: vauva haluaa seurata katseellaan, mitä ympärillä tapahtuu, joten hän kääntelee päätään rinta suussa. Toisaalta se voi olla myös tapa leikkiä ja katsoa, miten vanhempi reagoi. Vastasyntyneellä puremisen syy on usein huono imuote joka pakottaa vauvan pitämään kiinni ikenillä, ja silloin tarvitaan imetysohjausta. Olipa puremisen taustalla mikä hyvänsä, sen kohteeksi joutuminen on epämiellyttävää. Tässä konsteja, joita voit kokeilla, jos vauva puree imetettäessä:
Faktantarkistus: Silja Seppänen, laillistettu kätilö