libero_brand-launch_ultrasound_desktop

Raskausdiabetes - tyypilliset oireet

Oletko huolissasi veren sokeriarvoista? Raskausaikana elimistö tarvitsee enemmän insuliinia. Tämä voi laukaista erityisen sokeriaineenvaihdunnan häiriön, josta käytetään nimitystä raskausdiabetes. Älä kuitenkaan huolestu, sillä tilannetta seurataan neuvolassa.

Raskauden aikana aineenvaihdunta muuttuu, jolloin veren sokeripitoisuus voi kasvaa liian suureksi. Siksi raskaana olevan elimistö tarvitsee enemmän insuliinia eli hormonia, joka säätelee veren sokeripitoisuutta. Syynä ovat istukan tuottamat hormonit, jotka vähentävät herkkyyttä insuliinille. Tällöin insuliinia tarvitaan enemmän, jotta se tehoaa. Jos haima ei pysty lisäämään insuliinin tuotantoa riittävästi, seurauksena voi olla raskausajan diabetes. Raskaana olevalle tarjotaankin neuvolassa sokerirasituskoetta, ja tarvittaessa verensokerin kotimittauksia sormenpäästä.

Raskausdiabeteksen oireet ja merkit

Mistä sitten tietää, että raskausajan diabetes voi olla kehittymässä? Raskausdiabetes on hankala sairaus, koska se kehittyy vähitellen ja usein huomaamatta. Siksi raskausaikana seurataan virtsan sokeriarvoja säännöllisesti. Jos verensokeri kohoaa huomattavasti, oireet ovat samanlaisia kuin muissakin diabeteksen muodoissa:

  • väsymys
  • jano
  • lisääntynyt virtsaamistarve.

Kuulostavatko oireet tutuilta? Raskausajan diabeteksen oireet voivat muistuttaa erehdyttävästi tuiki tavallisia raskausoireita – monia raskaana olevia väsyttää, janottaa ja pissattaa joka tapauksessa. Oireiden erottaminen ei ole aivan yksinkertaista, ja juuri siksi raskausajan sokerirasitus ja virtsasta tehtävä sokeriseuranta onkin tarpeen.

Ketkä kuuluvat raskausdiabeteksen riskiryhmään?

Raskausajan diabeteksen kehittymistä ei voida ennustaa varmasti, mutta on olemassa tiettyjä riskitekijöitä:

  • aiempi raskausdiabetes
  • aiemmassa raskaudessa suurikokoinen lapsi (4 500 grammaa)
  • ylipaino, painoindeksi (BMI) 30
  • diabeteksen esiintyminen vanhemmilla tai sisaruksilla
  • korkeampi ikä (yli 40 vuotta).
  • Monirakkulainen munasarjaoireyhtymä (PCOS)

Raskausdiabeteksen toteaminen: sokerijuoma ja verikoe

Jos raskausdiabeteksen riski on koholla tai tavanomaisissa kokeissa todetaan korkeita sokeriarvoja, tehdään niin kutsuttu glukoosi- eli sokerirasituskoe. Käytännössä sitä tarjotaan lähes kaikille yli 25-vuotiaille odottajille. Tutkimuksessa paastotaan ja juodaan sokeriliuos tyhjään vatsaan. Sitten odotellaan, minkä jälkeen verensokeri tarkistetaan verinäytteestä ensin tunnin, sitten kahden tunnin jälkeen. Jos raskausdiabeteksen raja-arvot täyttyvät, insuliinin tuotanto ja sokerin määrä eivät ole tasapainossa. Mahdollisia hoitomuotoja on useita.

Raskausdiabeteksen hoito

Jos glukoosiarvot ovat sokerirasituskokeessa vain lievästi koholla, pelkkä elämäntapamuutos voi riittää. Raskausdiabeteksessa ruokavaliosta on vähennettävä sokeria ja rasvaa, ja samalla tulee lisätä liikuntaa. Jos taas arvot ovat selvästi koholla ruokavaliohoidosta huolimatta, voi olla tarpeen aloittaa insuliinihoito tablettimuodossa tai pistoksina.
Kun raskausdiabetes on todettu, dieettihoitoista odottajaa hoidetaan yleensä äitiysneuvolassa, missä sokeriarvoja seurataan säännöllisesti. Mikäli aloitetaan tabletti- tai pistoslääkitys, hoito siirtyy sairaalan äitiyspoliklinikalle.

Raskausdiabeteksen riskit

Hoitamattomana raskausdiabetes on vahingoksi sekä lapselle että raskaana olevalle. Siihen liittyy suurempi raskaudenaikaisten komplikaatioiden kuten pre-eklampsian riski ja synnytyskomplikaatioiden riski. Raskausdiabeteksen vaikutus vauvaan on yleensä tavallista suurempi koko, täysiaikaisena yli 4 500 grammaa. Se voi heikentää vauvan hapettumista synnytyksen aikana, ja vaikuttaa vauvan verensokeritasapainoon syntymän jälkeen.

Raskausdiabetes ja synnytys

Raskausdiabetekseen sairastuneen synnytys joudutaan usein käynnistämään. Suunniteltu synnytyksen käynnistys ajoitetaan yleensä viimeistään 40. raskausviikolle, jos raskaus on muuten edennyt normaalisti. Jos kuitenkin sikiö vaikuttaa kasvavan liian nopeasti, lapsiveden määrä lisääntyy äkillisesti, odottajan verenpaine nousee tai valkuaisen määrä virtsassa lisääntyy, synnytys halutaan ehkä käynnistää jo aiemmin. Kun synnyttäjällä on raskausdiabetes, synnytyksen aikana voidaan joutua tarkkailemaan sokeritasapainoa normaalia tarkemmin. Syntymän jälkeen myös vauvan verensokeria tarkkaillaan hieman tavallista enemmän.

Raskausdiabetes synnytyksen jälkeen

Jos raskausdiabetes puhkeaa, voi olla rauhoittavaa tietää, että verensokeri palautuu useimmiten normaaliksi synnytyksen jälkeen. Silti diabetekseen raskausaikana sairastunut on jatkossakin herkempi sokeriaineenvaihdunnan häiriöille, ja raskausajan diabetes lisää myös tyypin 2 diabeteksen riskiä. Sen seurauksena on oltava hieman tarkempi ruokavaliosta ja pyrittävä harrastamaan liikuntaa säännöllisesti. Tämä vähentää diabeteksen kehittymisen riskiä. On myös hyvä huomata, että korkeat sokeriarvot voivat uusiutua mahdollisessa seuraavassa raskaudessa.

Aiemmin todettu diabetes ja raskaus

Jos odottajalla on ennestään diabetes, häntä seurataan tavallista tarkemmin. Kuten edellä kerrottiin, insuliinin tarve muuttuu raskauden aikana. Sen annostusta on siis tarkistettava. Lisäksi vauvan kehitystä ja kasvua seurataan hyvin tarkkaan ylimääräisillä ultraäänitutkimuksilla. Näin pyritään varmistamaan, että raskaudella on edellytykset sujua mahdollisimman hyvin hieman suuremmista riskeistä huolimatta.

Faktantarkistus: Silja Seppänen, laillistettu kätilö

welcome-bag-480x360

Saat ilmaisen Liberolaukun!

Liity nyt Liberokerhoon!

Jaa artikkeli

Artikkelit, jotka saattavat kiinnostaa sinua