Onnenhuntu – kun vauva syntyy sikiökalvoissa
Faktantarkistus: Ria Malva, laillistettu kätilö
Lapsen syntyminen sikiökalvoissa eli niin kutsuttu onnenhuntu yllään on harvinaista mutta mahdollista. Se on melkoinen näky, ja ehkä juuri siksi ennen vanhaan uskottiin sen tuovan lapselle onnea. Miten tämä erikoinen syntymä oikein tapahtuu ja onko sillä merkitystä?
Mikä on onnenhuntu?
Onnenhunnusta tai onnenhatusta puhutaan, kun lapsi syntyy kokonaan tai osittain sikiökalvoissa. Ylivoimaisesti suurin osa raskauksista etenee niin, että kalvot puhkeavat ennen synnytystä tai sen aikana ja tulevat ulos jälkeisten mukana. Joskus harvoin ne jäävät kuitenkin puhkeamatta ja verhoavat lasta hänen syntyessään. Vauvalla voi olla päässään myssyä tai huntua muistuttava pala kalvoa tai hän voi olla kokonaan pussin sisällä.
Miten yleistä vauvan syntyminen sikiökalvoissa on?
Noin yksi tuhannesta lapsesta syntyy osittain ehjässä sikiöpussissa, eli se on varsin harvinaista. Vielä paljon harvinaisempaa on syntyä täysin ehjässä sikiöpussissa: näin tulee maailmaan vain yksi lapsi 80 000:sta. Onnenhunnun todennäköisyys on hieman suurempi ennenaikaisessa synnytyksessä sekä sektion eli keisarileikkauksen yhteydessä, koska siinä kalvot eivät välttämättä puhkea luonnostaan.
Liittyykö sikiöpussissa syntymiseen riskejä?
Kalvoissa syntyminen on tavallisesti täysin vaaratonta sekä vauvalle että synnyttäjälle. Kalvopussi tietenkin avataan ja poistetaan heti, jottei se haittaisi vauvan hengitystä.
Onko onnenhunnulla merkitystä?
Onnenhunnulla on tietty historiallinen merkitys, koska ennen uskottiin, että se toi lapselle onnea. Monissa kulttuureissa sitä pidettiin varmana merkkinä, että lapsella olisi erityisiä kykyjä tai lahjoja. Sikiöpussissa syntyneillä lapsilla ajateltiin olevan jokin suurempi tarkoitus, yliluonnollisia voimia tai hyvin onnellinen elämä edessä. Toisinaan kalvot otettiin talteen, kuivattiin ja säilytettiin onnenkaluna. Suomalaisessa ja saamelaisessa muinaisuskossa oli onnenhattuun tai -huntuun liittyviä uskomuksia, ja myös Ruotsin historiasta tunnetaan esimerkkejä. Kuningas Kaarle XII:n onnenhuntu on jopa esillä Tukholman kuninkaanlinnan Livrustkammaren-museossa, kun taas kuningatar Kristiinan muistelmissa mainittu onnenhuntu ei ole säilynyt. Ajatus onnekkaasta ja onnellisesta elämästä näkyy edelleen onnenhuntu-nimityksessä, mutta se on tietenkin pelkkää taikauskoa. Mikään huntu, hattu tai pussi ei määritä, millainen lapsen elämästä tulee tai mitä kaikkea hän voi saavuttaa!
Faktantarkistus: Ria Malva, laillistettu kätilö
