Tanskassa kaksi synnyttäjää sadasta valitsee kotisynnytyksen, Alankomaissa jopa joka kolmas. Täällä Suomessa lähes kaikki lapset syntyvät sairaalassa, mutta suunniteltujen kotisynnytysten suosio on kasvussa. Silti vain noin yksi tuhannesta synnytyksestä tapahtuu suunnitellusti kotona. Toisin kuin muissa Pohjoismaissa, Suomessa ja Ruotsissa kotisynnytyksen hinta täytyy maksaa itse.
Ovatko kotisynnytyksen riskit suuremmat kuin sairaalasynnytyksen?
Tutkimusten mukaan synnytyksen riskit eivät ole kotona sen suurempia kuin sairaalassakaan, kunhan seuraavat ehdot täyttyvät:
- raskaus on sujunut ilman komplikaatioita
- kyseessä on uudelleensynnyttäjä
- aiemmat synnytykset ovat sujuneet normaalisti.
* kotisynnytyksessä on avustamassa kätilö tai lääkäri
Hollantilaisessa tutkimuksessa uudelleensynnyttäjillä, joiden raskaus oli sujunut normaalisti, oli jopa pienempi vaara saada vakavia komplikaatioita kotisynnytyksessä kuin sairaalasynnytyksessä.
Ensimmäisen lapsen kohdalla kotisynnytystä ei kuitenkaan suositella. On vaikea tietää, miten ensisynnyttäjä reagoi hänelle täysin uuteen tilanteeseen, ja ensisynnytyksessä myös kotona synnyttämisen riskit ovat suuremmat.
Sairaalaan siirtyminen kotisynnytyksestä on paljon yleisempää ensisynnyttäjällä kuin uudelleensynnyttäjällä. Tapauskohtaisesti ja kotikätilön kanssa neuvoteltuaan ensimmäisen lapsensa voi synnyttää myös kotona, vaikka sitä ei Suomessa viranomaisten taholta suositellakaan.
Vanhempien on maksettava kotisynnytys Suomessa itse
Suomessa kotisynnyttäjä vastaa kustannuksista itse. Lisäksi on löydettävä kotikätilö eli kotilo, joka on käytettävissä, kun synnytyksen aika koittaa. Kysy ensin lisätietoja ja vinkkejä neuvolasta.
Suomessa kotikätilöillä on hyvä ja toimiva yhteistyö useimpien neuvoloiden ja synnytyssairaaloiden kanssa. Joillakin paikkakunnilla kotisynnyttäjän ja kotona syntyneen vauvan sujuvaa hoitopolkua sairaaloiden kanssa ei vielä ole, mutta useimmiten kotikätilö auttaa käytännön asioiden hoitamisessa. Äiti voi haluta synnytykseen avuksi myös doulan eli synnytystukihenkilön. Yleensä doula ei ole koulutukseltaan kätilö eikä hänellä ole lääketieteellistä roolia, vaan hän tarjoaa käytännön apua ja ennen kaikkea henkistä tukea ennen synnytystä ja sen aikana.
Kivunlievitys, kotisynnytys ja luonnonmukaisuus
Yleensä kipu on erottamaton osa synnytystä. Kotona synnyttäessä ei voida käyttää aivan kaikkia samoja kivunlievityskeinoja kuin sairaalassa. Esimerkiksi selkäpuudutusta ei voida antaa. Toisaalta monen kotisynnyttäjän toiveena on fysiologinen synnytys eli mahdollisimman luonnonmukainen synnytys. Usein kätilö voi ehdottaa kivunlievitykseksi akupunktiota, TENS-hoitoa tai hierontaa.
Tarvittaessa sairaalaan
Jos synnytyksen aikana tapahtuu jotakin odottamatonta, on tietysti mahdollista siirtyä sairaalaan. Kotikätilö kertoo siirryttäessä sairaalahenkilökunnalle, mikä äidin ja vauvan tilanne on.
Länsimaisten tilastojen mukaan sairaalaan pyritään yleensä lähtemään jo ennen varsinaista hätätilannetta. Tyypillinen syy sairaalaan tuloon on esimerkiksi synnytyksen pitkittyminen ja äidin väsyminen.
Synnytys voi olla nopea ja odottamaton
Vielä 1900-luvun alussa useimmat lapset syntyivät kotona. Sen jälkeen terveydenhuolto, yleinen hygieniataso ja ravitsemus ovat kehittyneett niin paljon, että sekä äitiin että lapseen kohdistuvat riskit ovat nykyään suhteellisen pieniä huolimatta siitä, missä synnytys tapahtuu.
Jotkut lapset syntyvät myös täysin suunnittelematta esimerkiksi eteisen lattialla tai autossa matkalla sairaalaan. Vanhemmille tämä on tietysti epämukavaa, epäkäytännöllistä ja hieman pelottavaakin. Silti näissäkin tapauksissa kaikki sujuu yleensä hyvin.
Faktantarkistus: Silja Seppänen, kätilö
