Kun jatkat tämän sivun käyttöä hyväksyt samalla evästeiden käytön. Voit lukea lisää tästä linkistä.

close

Vauvauinti

Vauvauinti

Kun lapsi on alle kaksivuotias, ja käytte yhdessä uimassa koulutetun vauvauinninohjaajan valvonnassa, kyseessä on vauvauinti. Vauvauinnin kokonaisvaltaisena tavoitteena on tutustuttaa lapsi veteen niin, että hän oppii nauttimaan vedessä olosta, mutta osaa samalla varoa vettä.

Vauvauintiin voivat osallistua kaikki terveet lapset ja myös lapset, joilla on jokin erityistarve.

Jos olet vähänkään epävarma siitä, sopiiko vauvauinti lapsesi terveydelle, kysy neuvoa lääkäriltä. Lapsi voi aloittaa vauvauinnin, kun hän on täyttänyt kolme kuukautta ja painaa vähintään viisi kiloa. Jos lapsi on syntynyt ennenaikaisesti, kolmen kuukauden ikä lasketaan lasketusta syntymäajasta. Näin pienten lasten uintialtaan veden tulee olla vähintään 32 asteista.

Uimavaippa on tärkeä
Lapsella on oltava joko uimavaippa, Swimpants-vaippa tai uimavaippahousut. Niiden on istuttava napakasti ja myötäiltävä jalkoja ja vatsaa. Ne eivät saa sisältää muovia, jotta housuihin ei pääse ilmaa kelluttamaan lasta. Housujen on oltava joustavat lapsen liikkeiden helpottamiseksi.

Vanhemmat ja lapsi yhdessä
Vauvauinnissa lapsella on tietysti enemmän liikkumisvapautta kuin kotona kylpyammeessa. Vanhemmat ja lapsi voivat kokeilla yhdessä uudenlaisia harjoitteita. Sana vauvauinti tuo usein mieleen hymyilevän, sukeltavan vauvan. Sukeltaminen on kuitenkin vain pieni osa kaikista harjoitteista. Kaikki lapset eivät edes pidä sukeltamisesta tai halua sukeltaa – kuten eivät kaikki vanhemmatkaan.
Lue myös: Lapsen itsetunto

Turvalliset lapset vedessä
Vanhemmat päättävät, mitä harjoitteita lapsi tekee vauvauinnissa. Kaikki tapahtuu lapsen ehdoilla ja on tärkeää, että sekä lapsi että vanhemmat tuntevat olonsa turvallisiksi. Vauvauinnin lisäetuna on sen antama mahdollisuus leikkisään kanssakäymiseen vanhempien ja lasten välillä. On upeaa nähdä, että lapsi nauttii vedestä, tottuu siihen ja tuntee vähitellen olonsa yhä turvallisemmaksi. Useimmiten harjoitteet ovat myös hauskoja, sekä vanhempien että lasten mielestä.

Erilaiset harjoitteet
Harjoitteet perustuvat lapsen ikään. Vauvauinnissa opetellaan pidättämään henkeä, kellumaan selällään ja pelastautumaan. Jotkut vanhemmat sukeltavat lapsen kanssa, mutta niille, jotka eivät halua sukeltaa on muita harjoitteita, jotka totuttavat veteen ja luovat turvallisuutta. Vedessä lapsi saa oppia myös tasapainon pitämistä ja motoriikkaa.

Tietoa sukellusheijasteesta
Ennen uskottiin, että "sukellusheijaste" on välttämätön vauvauinnissa käymiselle. Nyt tiedetään, että tärkeintä on opettaa lapsi pidättämään hengitystään tahdonalaisesti, jotta hän selviytyisi joutuessaan vahingossa veden alle. Heijasteilla ei siis ole mitään käytännön merkitystä lapselle, joka käy vauvauinnissa. Sukellusheijaste koostuu itse asiassa monista heijasteista, jotka aktivoituvat veden alle jouduttaessa.

• Nielemisheijaste eli Laryngeal ChemoReflex on suojaheijaste, joka sulkee muun muassa kurkunpään, kun vettä tai muuta nestettä joutuu nieluun. Heijasteeseen kuuluu myös käsi- ja jalkaliikkeitä, jotta lapset pystyisivät nousemaan veden pintaan. Heijaste on synnynnäinen ja häviää vähitellen iän myötä. Aikuisena dominoivampi aivokuori syrjäyttää useimmiten tämän heijasteen.

• Trigeminusrefleksi eli räpäysheijaste aktivoituu, kun nenän ja otsan alue joutuvat kosketuksiin veden kanssa ja antaa nielemisheijasteen kaltaisen vasteen, paitsi että siihen ei kuulu nielemisliikkeitä.

• Kasvoheijaste aktivoituu, kun kasvot joutuvat kosketuksiin veden kanssa, ja myös se auttaa suojelemaan hengitysteitä vedeltä.

Molemmat viimeksi mainitut heijasteet ovat aktiivisia myös aikuisiässä, kun taas nielemisheijaste ei normaalisti aktivoidu muuta kuin erityistapauksissa.

Lue myös:
Vastasyntyneen heijasteet
Lapsen iho
Tapahtui virhe. Yritä myöhemmin uudelleen.
Ladataan...