Kuukautiskierto – vaiheet, hormonit ja kierron laskeminen

Mikä kuukautiskierto oikeastaan on?

Kuukautiskierrolla tarkoitetaan vaiheita, jotka toistuvat kuukausittain kehon ollessa hedelmällisessä iässä, kun kohtu valmistautuu raskauteen. Kuukautiskierron varsinainen biologinen tarkoitus on siis lasten saaminen. On kuitenkin myös muita syitä tutustua omaan kuukautiskiertoon, sillä se vaikuttaa vointiin monin tavoin, kehon tuntemuksista aina mielialan ailahteluun saakka.

Kuukautiskierron neljä vaihetta

Kuukautiskierron pituus on yhteensä noin 28 päivää. Toisilla kierto on lyhyempi ja toisilla pidempi, mutta siinä on aina neljä vaihetta.

Kuukautiset H3

Kuukautisvuoto on monille tutuin kierron vaihe, mutta silti voi olla epäselvää, mitä siinä oikeastaan tapahtuu. Miksi kuukautiset oikeastaan tulevat? No, kuukautisvuodon syynä on, että munasolu on jäänyt hedelmöittymättä. Keho hajottaa itse munasolun, mutta sen ja kohdun limakalvon jäänteet poistuvat verisenä vuotona – siis kuukautisvuotona. Useimmilla kuukautiset kestävät noin 3–5 päivää, mutta tämä vaihtelee. Kuukautisten aikana ja heti niiden jälkeen estrogeenin ja keltarauhashormonin eli progesteronin määrät veressä ovat pienimmillään.

Joskus vähäistä vuotoa voi tulla, vaikka raskaus olisi alkanut. Syynä on munasolun kiinnittyminen kohtuun. Kiinnittymisvuotoa ei tule kaikille ja sitä voi olla vaikea huomata, sillä se ilmenee samoihin aikoihin kuin kuukautisten olisi pitänyt alkaa. Usein kiinnittymisvuodon erottaa kuukautisvuodosta vähäisempi määrä, ja voi myös näyttää erilaiselta.

Follikkelivaihe

Tämä vaihe alkaa jo kuukautisten ensimmäisestä vuotopäivästä ja päättyy ovulaatioon. Follikkeli- eli follikulaarivaihe on siis käynnissä myös kuukautisten aikana, ja sen pituus vaihtelee eri ihmisillä. Kuukautisten päätyttyä follikkelivaihe jatkuu, kun munasolu kypsyy munasarjassa ja sen irtoaminen eli ovulaatio lähestyy. Follikkelivaiheen alussa – kuukautisten aikana – energia ja into ovat usein vähissä, mutta kun estrogeenitaso vähitellen nousee, mieliala ja keskittymiskyky paranevat.

Ovulaatio

Tämä on kuukautiskierron lyhin ja varmaankin itsestään selvin vaihe, jossa kypsä munasolu irtoaa munasarjasta. Ovulaation jälkeen munasolu on hedelmöitettävissä enintään vuorokauden ajan. Jos yrität raskautta, voi olla huojentavaa tietää, että hedelmällinen vaihe on tätä pidempi, sillä siittiöt voivat elää naisen kehossa useamman päivän ajan. Tavallisesti joka kierrossa irtoaa yksi munasolu, mutta joissakin kierroissa niitä voi irrota useita yhtä aikaa tai ei yhtään. Ovulaatio tapahtuu noin kaksi viikkoa ennen kuukautisia, mutta kuten todettu, sen ajankohta voi vaihdella eri ihmisillä kierron pituuden mukaan. Itse asiassa omassakin kierrossa voi olla vaihtelua. Joillakin meistä on luonnostaan epäsäännöllinen kierto, mutta myös sairaudet ja stressi voivat vaikuttaa ovulaatioon.

Luteaalivaihe

Luteaalivaihe alkaa ovulaation jälkeen ja jatkuu kuukautisten alkamiseen saakka, ellei munasolu ole hedelmöittynyt. Tämän vaiheen pituus on useimmilla melko säännönmukainen: noin kaksi viikkoa. Keltarauhashormonitaso nousee nopeasti ovulaation jälkeen. Se vaikuttaa kohdun limakalvoon ja valmistelee sitä ottamaan vastaan hedelmöittyneen munasolun. Hormonin määrä on huipussaan suunnilleen luteaalivaiheen puolivälissä, ja jos raskaus ei ole alkanut, se kääntyy laskuun. Tämä nopea pudotus on todennäköinen syy, miksi monen mieliala laskee ja PMS-oireita ilmenee ennen kuukautisia. Luteaalivaihe on kuukautiskierron viimeinen vaihe. Jos munasolu ei hedelmöittynyt kyseisessä kierrossa, sen jäänteet poistuvat kuukautisvuotona ja uusi kierto alkaa.

Raskauden jälkeen kuukautiskierto käynnistyy vähitellen uudelleen. On hyvin yksilöllistä, kuinka nopeasti tämä tapahtuu, ja esimerkiksi mahdollinen imetys vaikuttaa asiaan.

Milloin on kyse pitkästä tai lyhyestä kuukautiskierrosta?

Kuukautiskierron pituus on yleensä 28 päivää, mutta siinä on yksilöllistä vaihtelua. Toisilla kierto on lyhyt ja lähempänä noin 21 päivää, kun taas toisilla sen pituus voi olla peräti 35 päivää. Normaalina pidetty kuukautiskierron pituus on jossain tällä välillä. Lyhyen ja pitkän kuukautiskierron ero syntyy follikkelivaiheesta, sillä kuukautisten kesto vaihtelee ja ovulaatio voi tapahtua aiemmin tai myöhemmin kuukautiskierron aikana.

Mitkä ovat kuukautiskierron hedelmälliset päivät?

Hedelmällisiä päiviä on keskimäärin kuusi kiertoa kohden. Hedelmällinen aika alkaa noin viisi päivää ennen ovulaatiota ja päättyy sen jälkeiseen päivään. Syynä on, että siittiöt elävät kohdussa muutaman päivän ja voivat siis odottaa munasolun saapumista. Kun munasolu on irronnut, se on hedelmöittymiskykyinen noin vuorokauden ajan. Raskauden todennäköisyys on kaikkein suurin, kun yritys ajoitetaan ovulaatiota edeltävälle päivälle – mutta koska ihmiskeho ei ole kello, ovulaation ennustaminen tarkkaan voi olla vaikeaa. Siksi voi olla viisasta ryhtyä yrittämään jo neljä tai viisi päivää ennen odotettua ovulaatiota ja jatkaa vielä sen jälkeiseen päivään.

Miten kuukautiskierto vaikuttaa mielialaan ja seksuaaliseen haluun?

Moni tuntee itsensä erityisen sosiaaliseksi ja iloiseksi kuukautisten jälkeen ja ennen ovulaatiota. Voi tuntua, että kehossa on yleisesti enemmän voimaa ja mieli on terävämpi. On myös yleistä, että seksiä tekee eniten mieli juuri tällöin. Hyvän fiiliksen taustalla on kuukautisten jälkeen nouseva estrogeenitaso, joka valmistelee kehoa ovulaatioon. Kun ovulaatio on tapahtunut, estrogeenitaso laskee ja on keltarauhashormonin vuoro lähteä nousuun. Joihinkin tällä on rauhoittava vaikutus, mutta moni tuntee vain olonsa yhä väsyneemmäksi ja alakuloisemmaksi, kun kuukautiset lähestyvät.

Valkovuoto ja lämpötila kuukautiskierron aikana

Kuukautiskierto ei vaikuta pelkästään mielialaan, vaan siihen liittyy monia muutoksia kehossa. On esimerkiksi yleistä, että valkovuodon väri ja koostumus vaihtelevat kuukautiskierron varrella. Juuri ennen kuukautisia ja niiden jälkeen valkovuoto on valkoista ja voidemaista. Ovulaation aikaan se on pikemminkin kirkasta, liukasta ja hieman sitkeää. Muutoksen tarkoituksena on helpottaa siittiöiden selviytymistä ja uintia munasolun luo. Lisäksi kehon lämpötila voi nousta noin puolella asteella heti ovulaation jälkeen. Se pysyy hieman korkeammalla suuren osan luteaalivaiheesta ja alkaa taas laskea kuukautisten myötä. Tämä pieni, kuukautiskiertoon liittyvä lämpötilan muutos voi tehdä esimerkiksi treenaamisesta hieman raskaampaa luteaalivaiheessa. Keho saattaa väsyä ja hiki nousta tavallista nopeammin.

Faktantarkistus: Ria Malva laillistettu kätilö