Lasketun ajan ylittyminen ja synnytyksen käynnistys

Lasketun ajan ylittyminen on turhauttavaa mutta ei lainkaan tavatonta. Itse asiassa hyvin harva synnytys osuu lasketulle päivälle. Useimmat lapset löytävät silti itse tiensä ulos, mutta jotkut voivat tarvita apua. Kerromme synnytyksen käynnistysmenetelmistä ja siitä, voiko asialle tehdä itse mitään.

Lasketun ajan ylittyminen ja mitä sille voi tehdä

Useimmat kokevat viimeiset raskausviikot uuvuttaviksi. Jos raskaus venyy yli lasketun ajan, odottelu voi käydä lähes sietämättömäksi. Voiko synnytystä siis yrittää käynnistää itse? On olemassa paljon kotikonsteja, joiden uskotaan saavan synnytyksen käyntiin. Vinkkejä riittää mausteisesta ruoasta seksin harrastamiseen, mutta useimmat niistä eivät perustu mihinkään tieteelliseen näyttöön. Yleensä vauva tulee, kun hän on siihen valmis. Joskus supistuksia voidaan kuitenkin yrittää käynnistää irrottelemalla sikiökalvoja, ja joskus synnytys on tarpeen käynnistää esimerkiksi lääkkeillä.

Yleisiä tapoja synnytyksen käynnistämiseen

Joskus synnytys on tosiaan autettava käyntiin, eikä tämä koske pelkästään yliaikaisia raskauksia. Käynnistys voi olla tarpeen myös, jos lapsivesi on mennyt mutta supistukset eivät ole alkaneet tai jos esimerkiksi raskausmyrkytys eli pre-eklampsia tai raskausdiabetes uhkaa lapsen tai äidin hyvinvointia. Käynnistysmenetelmiä on useita. Jotkut niistä sopivat käytettäväksi varhaisemmassa vaiheessa ja jotkut vasta, kun kohdunkaula on riittävän kypsä. Varsinkin ensisynnyttäjillä voidaan tarvita useamman menetelmän yhdistelmää.

Suun tai emättimen kautta otettavat hormonit

Prostaglandiini on hormoni, joka kypsyttää kohdunkaulaa ja saa sen avautumaan. Elimistö tuottaa prostaglandiinia luonnostaan, mutta synnytyksen käynnistymistä voidaan nopeuttaa antamalla lisäksi synteettistä hormonia. Prostaglandiinia käytetään joko suun kautta tablettimuodossa tai esimerkiksi emätingeelinä tai emätinpuikkona.

Ballonkimenetelmä

Ballonkimenetelmässä lääkäri vie pehmeän muoviletkun eli katetrin emättimen kautta kohtuun. Katetrin päässä on yksi tai kaksi pientä täytettävää palloa. Lääkäri täyttää nämä ballongit suolaliuoksella, jolloin ne kohdistavat painetta kohdunkaulaan. Tämä kypsyttää kohdunkaulaa ja auttaa saamaan supistukset käyntiin. Ballonki tulee itsestään ulos, kun kohdunsuu on avautunut 3–4 cm.

Sikiökalvojen puhkaisu

Tätä menetelmää voidaan käyttää vasta, kun kohdunkaula on kypsynyt hieman pidemmälle ja lapsen pää on laskeutunut riittävän alas. Kalvojen puhkaisussa lääkäri tai kätilö tekee reiän sikiökalvoon. Tällöin lapsivesi pääsee valumaan ulos ja lapsen pää laskeutuu painamaan kohdunkaulaa samaan tapaan, kuin jos lapsivesi menisi itsestään. Kalvojen puhkaisu ei yleensä aiheuta kipua mutta voi tuntua hieman epämiellyttävältä.

Supistuksia stimuloiva hormoni

Oksitosiini on hormoni, jonka tehtävänä on käynnistää supistukset. Elimistö erittää sitä luonnostaan esimerkiksi ihokontaktin tai halailun yhteydessä, mutta sitä voidaan antaa myös suoraan suoneen, jos supistukset eivät tahdo alkaa. Synnytyksen käynnistäminen synteettisellä oksitosiinilla edellyttää, että kohdunkaula on riittävän kypsä, joten sitä käytetään usein käynnistyksen loppuvaiheessa. Yleensä oksitosiinia annetaan vasta, kun lapsivesi on mennyt.

Milloin synnytys voidaan käynnistää?

Niin meillä kuin maailmallakin on pohdittu vuosien ajan, kuinka pitkälle normaalisti edenneen mutta yliaikaisen raskauden on turvallista jatkua, ennen kuin synnytys käynnistetään. Tästä on annettu kansallinen suositus. Ohjeistuksen mukaan odottajan ja lapsen vointi ja mahdolliset riskitekijät arvioidaan neuvolakäynnillä 41. raskausviikolla. Supistusten tulee olla käynnistynyt tai lapsen syntynyt viimeistään 42. raskausviikolla. Tämä on kuitenkin yleinen suositus terveydenhuollon ammattilaisille, ja käynnistyksen tarkka ajankohta voi edelleen vaihdella. Joissakin sairaaloissa kaikki synnytykset pyritään käynnistämään jo 41. raskausviikon aikana.

Ensisynnyttäjän synnytyksen käynnistäminen

Ensisynnyttäjille käytetään samoja käynnistystapoja kuin uudelleensynnyttäjille. Käynnistys voi kuitenkin kestää kauemmin, ja siinä voidaan tarvita useita eri menetelmiä (kuten prostaglandiinia, ballonkikypsytystä ja oksitosiinia). Syynä on, että ensisynnyttäjän kohdunkaula kypsyy usein hitaammin. Lisäksi ensimmäisen lapsen kohdalla on yleisempää, että laskettu aika ylittyy ja synnytys on käynnistettävä.

Ensimmäinen synnytys herättää usein kysymyksiä ja huolta, eikä tieto käynnistämisestä ainakaan vähennä jännitystä. Voi olla helpottavaa tietää, miten käynnistys tapahtuu ja kuulla, että äidin ja lapsen vointia seurataan tarkkaan. Synnytyssairaalan henkilöstö osaa tukea tulevia vanhempia ja kertoa käynnistyksestä selkeästi ja ymmärrettävästi. Muista, että voit aina kertoa huolenaiheistasi ja esittää kysymyksiä!

Myös käynnistetty synnytys kestää oman aikansa

Ei ole mahdollista tietää varmasti, miten kauan synnytyksen käynnistys vie. Kukin synnyttäjä reagoi eri menetelmiin omalla tavallaan. Yleisensä toisen tai myöhemmän lapsen synnytys etenee nopeammin kuin ensimmäisen. Synnytyksen käynnistäminen voi epäkypsässä tilanteessa kestää useamman päivän ja varsinainen synnytys vielä päivän lisää.

Käynnistetty synnytys voi koetella kärsivällisyyttä ja tuntua loputtoman pitkältä, koska käynnistyksen jälkeen on yleensä jäätävä loppuajaksi sairaalaan, kun taas itsestään alkaneen synnytyksen alkuvaiheet vietetään kotona. Jotta aika osastolla kuluisi nopeammin, kannattaa pyytää joku pitämään seuraa. Lisäksi on hyvä ajatella käynnistystä synnytykseen valmistautumisena eikä itse synnytyksen osana. Näin synnytyksen jälkeen on helpompi ajatella, ettei se sittenkään kestänyt koko sairaalajaksoa.

Faktantarkistus: Ria Malva, laillistettu kätilö