Kun jatkat tämän sivun käyttöä hyväksyt samalla evästeiden käytön. Voit lukea lisää tästä linkistä.

close

Lapsen itsetunto

Lapsella, joka kokee tulevansa nähdyksi ja hyväksytyksi on hyvät edellytykset kehittää vahva itsetunto ja kasvaa aikuiseksi, joka tuntee turvallisuutta. Tämä ei kuitenkaan aina riitä. Tässä muutamia käytännön vihjeitä tärkeästä arkipsykologiasta.

Kaikki lapset – ja aikuiset – ovat herkkiä muiden arvostelulle ja tietoisia siitä. Jos lapsella on huono itsetunto, hänestä tulee äärimmäisen riippuvainen toisten hyväksynnästä. Lapsen itsetunto voi siinä tapauksessa kehittyä suoritusperusteiseksi, mikä vaatii jatkuvaa onnistumista ja tunnustuksen saamista.

Jos ihmisellä on huono itsetunto, hän käsittää helposti täysin neutraalin informaation kritiikkinä. Kun lapsi kasvaa, hänen on ehkä vaikea asettaa rajoja, sanoa ei ja puolustaa omia mielipiteitään. Aikuisena tämä voi johtaa liialliseen itsekeskeisyyteen tai pelkoon siitä, että kaikki muut pian ymmärtävät kuinka ”huono” hän on.
Huonoa itsetuntoa ei kuitenkaan saa sekoittaa ujouteen.  

Useimmat vanhemmat toivovat lapsilleen hyvää itsetuntoa. Tällöin lapsi pystyy käsittelemään elämän vastoinkäymisiä helpommin eikä aikuisena lannistu tilapäisistä epäonnistumisista tai muiden kritiikistä.

Miten itse käyttäydyt?
Monet näkevät oman käyttäytymisensä uusin silmin, kun saavat lapsia. Lapset eivät tee niin kuin heitä käsketään, vaan matkivat ennen kaikkea aikuisten käyttäytymistä. Toivot ehkä, ettei lapsestasi tule yhtä herkästi haavoittuva, kuin mitä koet itse olevasi, ja että hän saa vahvan itsetunnon ilman suorituspaineita.
Monien aikuistenkin on ehkä pyrittävä muuttamaan käytöstään, esimerkiksi liiallisen itsekritiikin hillitsemiseksi tietyissä tilanteissa – jos sanoo väärin, jos ei onnistu saamaan kaikkien hyväksyntää tai jos suoritukset onnistuvat hieman odotettua huonommin.

Neuvoja vanhemmille
Psykologien ja psykoterapeuttien mukaan lapsella, joka kokee itsensä rakastetuksi, nähdyksi ja hyväksytyksi, on hyvät mahdollisuudet kehittää vahva itsetunto. Persoonallisuus, olosuhteet ja ystävät ovat tietysti myös tärkeitä itsetunnon kannalta.

Tässä muutamia arkipäivän neuvoja:

• Kun lapsi tekee väärin – moiti lapsen käytöstä, äläkä lasta. Valitse sanasi oikein. Sano esimerkiksi: ”Älä tee niin!” eikä ”Nyt olet tuhma!” Tai jos yhteyteen sopii, on vielä parempi sanoa ”Tee mieluummin näin...”

• Pientä lasta ehkä kehutaan jokaisesta uudesta taidosta. Pidä aina odotuksesi lapsen suorituksista kohtuullisina lapsen ikään nähden. Älä tee suurta numeroa, jos kaikki ei sujukaan hyvin. Osoita lapselle, että rakastat häntä juuri sellaisena kuin hän on.

• Ole hyvä esikuva lapselle. Sano hyväksyviä ja positiivisia asioita itsestäsi, äläkä harmittele puutteitasi. Anna muiden ymmärtää, että todella arvostat itseäsi. Vältä alentavia kommentteja ulkonäöstäsi, kehostasi tai aikaansaannoksistasi. Tällainen suhtautumistapa saa sinutkin voimaan hyvin.

• Älä ole liian kriittinen muiden ihmisten ulkonäön tai suoritusten suhteen. Jos lapsi saa usein kuulla sinun puhuvan pahaa muista, annat hänen ymmärtää, että pitää koko ajan varoa muiden mielipiteitä. Tämä aiheuttaa ahdistusta.

• Salli niin kiukku kuin surukin. Jos lapsi saa kiukunpuuskan ilman järkevää syytä, ilmaise että huomaat lapsen ja ymmärrät hänen olevan vihainen. Kunnioitus ei vaadi ymmärrystä. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että hyväksyt lapsen tappelemisen tai sen, että hän rikkoo esineitä – on tärkeä asettaa rajat.

• Pidä omat ja lapsesi tunteet erillään. Itkevää lasta ei auta yhtään se, että sinäkin alat itkeä. Kysy sen sijaan, miten voit auttaa. Vaikka asioille ei yleensä jälkeenpäin voi tehdä mitään, on tärkeä kuunnella lasta. Pienen lapsen on ehkä vaikea selittää, miksi hän itkee. Tällöin voi riittää se, että lapsi saa istua hetken sylissäsi ja saa täyden huomion.

Itsetunto ja itsevarmuus eivät ole aivan sama asia, vaikka ne vaikuttavat paljon toisiinsa.

• Itsetunto voidaan kuvata perusasenteena omaan itseensä - kuinka ylpeä tai tyytyväinen lapsi on itseensä henkilönä. Huonoon itsetuntoon liittyy suurempi masennuksen, pelon ja ahdistuksen riski elämän aikana.

• Itsevarmuudella tarkoitetaan lapsen luottamusta omiin kykyihinsä eli siihen, mitä hän uskoo voivansa saada aikaan. Lapsella voi olla hyvä itsevarmuus joissakin asioissa ja huono toisissa.

Lukuvinkki:
Raisa Cacciatore, Erja Korteniemi-Poikela, Maarit Huovinen: Miten tuen lapsen ja nuoren itsetuntoa
Tapahtui virhe. Yritä myöhemmin uudelleen.
Ladataan...