Selkä- ja lantiokivut sekä häpyliitoksen löystyminen

Puhuimme äitiysfysioterapeutti Sanni Meron kanssa raskausajan selkäkivuista, siitä mistä ne johtuvat ja miten niitä voi hoitaa.

Millaiset ovat tavallisimmat selkäkivut raskauden aikana?

Odottajilla kohtaa monen tyyppisiä selkävaivoja raskauden aikana. Tyypillisimpiä ovat erilaiset lanneselän kivut, jotka voivat olla joko paikallisesti alaselällä tuntuvia tai säteillä esimerkiksi alaraajoihin tai lantion etuosaan. Usein raskaana olevilla kohtaa myös ristiluun alueelle sekä häntäluulle kohdistuvia kipuja ja osalla kivut voivat paikallistua myös yläselän tai koko rangan alueelle.

Tyypillisesti selkävaivat provosoituvat esimerkiksi pitkästä paikallaan istumisesta tai selkä voi tuntua jäykältä aamulla yön jäljiltä. Toisilla myös esimerkiksi raskaammat nostelut ja kumartelut ovat omiaan provosoimaan kipuja.

Voiko raskausajan selkäkipua ennaltaehkäistä?

Koskaan ei voi luvata, että tekemällä asioita x ja y välttyy odotusajan selkävaivoilta, mutta kyllä kipuja silti useimmiten voi erilaisilla toimilla ehkäistä. Jos selkävaivat provosoituvat herkästi staattisista asennoista, on näitä hyvä pitkäaikaisesti välttää ja tarjoilla keholle kevyttä liikettä säännöllisesti. Yleisesti odottajia kannattaakin muistuttaa siitä, ettei liikkumattomuus palvele ketään, vaan päinvastoin altistaa erilaisille vaivoille.

Toisaalta myös kehon keskiasennon kannattelun merkitys korostuu raskauden aikana, kehon muutosten kasvaessa. Kasvavan vatsan ei ole hyvä antaa ns. ”viedä mennessään”, monen odottajan perusasento painuu voimakkaasti notkolle vatsan kasvaessa ja tämä saattaa herkistää lanneselän kivuille. Siksi omaan perusasentoonkin on hyvä hieman kiinnittää huomiota.

Liikkeen ja liikkumisen kannalta tärkeää olisi huolehtia hyvästä liikkuvuudesta läpi raskauden. Mitä enemmän odottajan kudos hormonaalisesti pehmenee ja kehon asento sekä painopiste muuttuvat kohdun kasvaessa, sitä herkemmin kehoon myös kehittyy erilaisia kompensaatiotiloja ja kireyksiä, jotka voivat kivuille altistaa. Tästä syystä liikkuvuudesta huolehtiminen on tärkeää, tasapainoinen ja pehmeä keho on useimmiten myös kivuttomampi.

Toisaalta myös stabiloivaa ja vahvistavaa liikeharjoittelua olisi tärkeää tehdä läpi raskauden, aina tilanteeseen sopivien harjoitteiden muodossa. Raskauden aikana lihastoiminta myös heikkenee monilla alueilla voimakkaan mekaanisen venytyksen sekä asennon muutosten vuoksi. Tyypillisesti esimerkiksi pakaroiden voimantuotto heikkenee raskauden aikana ja toki myös esimerkiksi vatsanseinämän kudosten voimakas venyttyminen aiheuttaa suuria muutoksia lihastyöhön, siksi esimerkiksi lantion alueen lihasryhmiä aktivoiva ja vahvistava harjoittelu olisi tärkeää odotuksen aikana. Lisäksi tiedämme myös, että kipuun voivat vaikuttaa esimerkiksi univaikeudet ja väsymys sekä stressi, siispä ihan kokonaisvaltainen hyvinvoinnista huolehtiminen on myös paikallaan, kun puhutaan kipujen ennaltaehkäisystä.

Miltä symfyysikipu tuntuu?

Kivut häpyliitoksen alueella ovat useimmiten joko jonkun/ joidenkin tiettyjen liikesuuntien aikana tuntuvia vihlaisuja häpyliitoksessa, tai ihan levossa tuntuvaa jomottelua häpyliitoksessa. Symfyysikivut voivat paikallistua tarkasti häpyliitoksen alueelle, tai ne voivat säteillä eri puolille lantiossa, esimerkiksi alavatsalle ja nivusiin, reisien etuosiin tai reiden lähentäjien alueille.

Voiko liitoskipuja helpottaa?

Yleisesti voisi sanoa, että kaikkia raskauden aikana ilmaantuvia kipuja voidaan aina helpottaa, myös liitoskipuja. Mikään kipu ei kuulu raskauteen, eikä odotusajan kuulu olla kivuliasta, vaikkakin odottajan keho on normaalitilaan nähden alttiimpi erilaisten kipujen kehittymiselle. (Liitos)kipujen taustalta löytyy useimmiten erilaisia kireyksiä sekä toisaalta myös lihasheikkouksia, johtuen kehon nopeasta muutoksesta sekä kudosten hormonaalisesta löystymisestä raskauden edetessä. Siksi tyypillisesti manuaalisella hoidolla, kuten vaikkapa faskiahoidolla tai osteopaattisella hoidolla saadaan usein nopeakin apu kipuihin. Lisäksi aiemmin mainittu liikkuvuudesta huolehtiminen ja toisaalta myös stabiloiva harjoittelu sekä ergonomiasta huolehtiminen arjen toiminnoissa auttavat usein liitoskipuihin. Osalle raskausajan tukivyön käyttö on tarpeellinen apu liitoskipuihin.

Mistä alaselän säryt ja häntäluun kipu raskausaikana johtuvat?

Kivun taustalla olevan syyn etsiminen ei aina ole ihan yksiselitteistä, emmekä välttämättä aina vastaanotollakaan löydä vaikkapa alaselkäkivulle mitään yksittäistä selkeää aiheuttajaa. Kuitenkin raskauden aikana tapahtuvat keholliset muutokset ovat niin suuria, että ne ovat yleensä ainakin osittain kipujen taustalla. Kudosten hormonaalinen pehmeneminen, lantion liitosalueiden löystyminen, keskivartalon kudosten mekaaninen suuri venyttyminen ja koko kehon asennon ja painopisteen muutos vaikeuttavat odottajan kehonhallintaa ja lihastyön tasapainoa, mikä voi toisilla provosoida kipuja. Mitä enemmän kudos hormonaalisesti pehmenee, sitä herkemmin kehoon myös syntyy kompensaatiotiloja ja kipuja, ja toisaalta hormonaalisesti pehmeän kudoksen kuormituksensietokykykin heikkenee, jolloin keho rasittuu normaalia herkemmin ja tämä saattaa provosoida erilaisia vaivoja.

Onko alaselkäkivun helpottamiseksi mitään vinkkejä?

Vinkeiksi alaselkäkipujen hoitoon ihan kotioloissa mainitsisin muutaman tärkeän asian, joista oikeastaan jokaisen odottajan olisi hyvä huolehtia;

• Liikuta kehoa, vaikka ihan pieniä aikoja kerrallaan. Vältä fyysistä passiivisuutta ja liikkumattomuutta, selkäkipuun ei oikeastaan koskaan toimi ainakaan pitkäaikaisena apuna liikkumisen välttely. Liikkumisen ei tarvitse olla mitään erikoista, lähde vaikka kevyelle kävelylenkille, tai jos kävely on juuri se mikä provosoi kipua, tee jotain sellaista mikä ei lisää kipua; ui, pyöräile, joogaa, tee kevyttä kotijumppaa, venyttele ja liikuta rankaa eri suuntiin, vaihtoehtoja on monia!
• Lepää riittävästi ja pyri pitämään kiinni hyvistä yöunista. Jos hyviä lepoasentoja on vaikeaa löytää, tue asentoa tyynyillä, esimerkiksi kylkimakuulla ollessasi voit laittaa polvien väliin tyynyn, se keventää kuormitusta lonkkien ja lantion alueella. Ota itsellesi mahdollisuuksien mukaan lepotaukoja myös päivän aikana.
• Hengitä. Raskausajan keholliset muutokset vaikeuttavat tärkeän hengityslihaksemme, pallean, toimintaa ja hengitys muuttuu odottajalla herkästi kovin pinnalliseksi, mikä voi vaikuttaa kipuja pahentavasti, siispä rauhallinen hengittelykin voi olla paikallaan kivun hallinnassa. Lisäksi olisi hyvä tiedostaa, että suurin osa raskausaikana ilmenevistä tuki- ja liikuntaelimistön kivuista on siinä mielessä vaarattomia, etteivät ne yleensä kerro siitä, että mikään osa kehossa olisi rikki tai viallinen. Selkäkipua ei siis kannata liiaksi pelätä, vaikka kipua onkin hyvä hoitaa. Kuitenkin mitä enemmän kipua pelkäämme, sitä enemmän saatamme myös tulla sitä lietsoneeksi, tästä syystä rauhallinen suhtautuminen kipuun olisi myös tärkeää, mutta tämän ymmärtämisessä saattaa usein tarvita ammattilaisen apua.
• Nesteytä kehoa riittävästi ja muista myös ravita kehoasi.
• Ja viimeisenä, muttei missään nimessä vähäisimpänä; jos edellä mainituista ei ole apua, älä turhaan jää odottelemaan ja kärvistelemään kivun kanssa vaan hakeudu osaavan äitiysfysioterapeutin vastaanotolle. Kenenkään ei pidä jäädä kipujen kanssa yksin!

Miksi häntäluu voi olla arka raskausaikana?

Tähänkin vastaukseen voisi listata jo aiemmin esille tulleita asioita, jotka oikeastaan voivat vaikuttaa kaikkiin raskausajan kipuihin; kudosten ja lantion liitosalueiden löystyminen hormonaalisen toiminnan muuttuessa, sekä kudosten venyttyminen ja näistä johtuvien kompensaatiotilojen syntyminen.

Anatomisia yhteyksiä ajatellen häntäluun kipuiluun voi vaikuttaa monikin eri alue, esimerkkeinä näistä pakaralihakset, lanneselkäkalvo ja lantionpohjan rakenteet. Nämä kaikki ovat sidekudoksen välityksellä suorassa yhteydessä häntäluuhun ja erilaiset muutokset niiden toiminnassa (esim. lihasvoiman ja aktivaation heikkeneminen, kireys, yliaktiivisuus jne) voivat heijastella oireita myös häntäluun alueelle. Esimerkiksi lanneselkäkalvon alue useimmiten kiristyy odottajalla vastapuolella olevan vatsanseinämän kudosten venyttyessä, ja tämä voi osaltaan vaikuttaa häntäluun kipuihin.

Toisaalta myös, jos historiassa on vaikkapa häntäluun murtuminen, voi tuo vanhakin vaiva provosoitua oireilemaan uudelleen raskauden aikana. Raskausaika on itseasiassa aika tyypillistä aikaa vanhojen vaivojen ”esiin nousemiselle”, suuret ja nopeat muutokset kehossa odotuksen aikana voivat ikään kuin triggeröidä esiin jo aiemmin olemassa olleita epätasapainotiloja kehossamme, jotka eivät välttämättä ennen raskautta ole juurikaan oireilleet tai joista johtuvat oireet on aiemmin saatu hallintaan.

Mitä voi tehdä häntäluun kivulle?

Häntäluun alueen kipuja helpottaa usein edellä mainittujen lihasalueiden aktivointi ja vahvistaminen, rentouttaminen ja myös manuaalinen käsittely. Joskus saatetaan tarvita ihan häntäluuhun kohdistuvaa mobilisoivaa käsittelyä, joskin useimmiten päästään etenemään niin sanotusti pehmeämmillä keinoilla. Jos häntäluun seutu on kovin arka ja haittaa arkea, voi tilannetta helpottaa akuutisti myös esimerkiksi välttämällä kovilla alustoilla istumista ja tarvittaessa voi istua rengastyynyn päällä, jolloin häntäluuhun ei kohdistu istuessa niin voimakasta painetta.

Pitääkö raskausajan selkäkivuille tehdä jotain erityistä?

Yleisesti kaikelle kivulle odotusaikana kannattaa tehdä jotain, kivuissa on turha kenenkään kärvistellä, kun apua on yleensä aina saatavilla. Odottajat ovat valitettavan usein tottuneet siihen, että kun kivuista kertoo vaikkapa neuvolassa tai lääkärin vastaanotolla, kuitataan asia sillä, että ”kivut kuuluvat raskauteen ja ne loppuvat sitten synnytykseen”. Tosiasiassa kuitenkaan mikään kipu ei sellaisenaan kuulu raskauteen ja odotusaikana ilmaantuville vaivoille voidaan aina tehdä jotain. Avun hakeminen raskausajan vaivoihin on tärkeää siinäkin mielessä, että odotusajan kivut useimmiten kertovat jotain äidin kehon toiminnasta ja tasapainosta ja tällä puolestaan voi olla oma vaikutuksensa myös edessä olevan synnytyksen sekä synnytyksen jälkeisen palautumisen sujumiseen. Mitä paremmin huolehtii kehonsa tasapainosta raskauden aikana, sitä enemmän helpottaa myös näiden kahden sujuvuutta!

Selkäkivun kanssa tehoavat useimmiten jo aiemmin mainitut asiat; kehon säännöllinen liikuttaminen ihan vaikka pieniä aikoja kerralla, tarkemmin ajateltuna liikkumisen osalta olisi hyvä tehdä sekä stabiloivaa harjoittelua, että toisaalta myös liikkuvuusharjoittelua. Toisaalta usein ihan kevyt kävelylenkkikin voi helpottaa kipua, eli mitään tämän erikoisempaa ei aina välttämättä tarvita, etenkin jos kivun taustalta löytyy liikkumattomuutta ja fyysistä passiivisuutta. Omaan arvoonsa täytyy nostaa myös yleisestä hyvinvoinnista huolehtiminen; riittävä lepo, ravinto, kehon nesteytys ja hyvä stressinhallinta. Jos näiden kanssa mennään metsään, provosoituvat monesti kivutkin. Lisäksi suurin osa etenkin pitkittyneistä kivuista kärsivistä odottajista hyötyy kehoa tasapainottava manuaalisesta hoidosta osaavan terapeutin vastaanotolla (esim. äitiysfysioterapeutti tai -osteopaatti). Osa hyötyy myös raskausajan tukivöistä, mutta itse en näitä koskaan mitenkään rutiininomaisesti ohjaa käyttämään, vaan tarve tukivyön käyttöön tulee aina arvioida yksilöllisesti.