Mitä yöllä tapahtuu – Liberokerhon raportti

Mitä yöllä tapahtuu on Liberon raportti tutkimuksesta, joka lähetettiin Liberokerhon jäsenille syksyllä 2025. Kysymykset koskivat unta, pikkulapsielämää ja valvottuina tunteina koettuja tunteita. Tarkoituksena oli antaa realistinen kuva siitä, miten vanhemmilla Pohjoismaissa oikeastaan menee yöllä ja tehdä tarjoamastamme tuesta entistä sopivampaa. 

Näin tutkimus toteutettiin

Tutkimus lähetettiin sähköpostitse Ruotsissa, Norjassa, Suomessa ja Tanskassa oleville jäsenille, ja se koostui 16 kysymyksestä. Osallistuminen oli täysin vapaaehtoista eikä siitä maksettu korvausta. Siitä huolimatta 11 009 pikkulasten vanhempaa päätti jakaa kokemuksiaan. Vastaukset antavat selkeän kuvan pikkulapsiajan öiden suurimmista haasteista, mutta myös siitä, millaisia tukitarpeita ja ratkaisuja vanhemmat itse nostavat esiin toisistaan riippumatta. 

Tutkimus osoittaa seuraavaa

Yö on täynnä tunteita: yksinäisyyttä, huolta – mutta myös läheisyyttä ja rauhallisuutta

Yö on aika, jolloin pienten lasten vanhemmat kokevat eniten tunteita.

• 7/10 vanhemmasta ilmoitti tuntevansa olonsa yöllä yksinäiseksi.
• 6/10 vanhemmasta koki huolta tai alakuloisuutta.
• Monet kokevat riittämättömyyden tunnetta, kun lapsi ei nuku.

Samalla 5/10 vanhemmasta kertoo, että yöt voivat myös olla rauhallisia ja mukavia – hiljaisen läheisyyden aikaa, jollaista ei aina ole vauhdikkaassa arjessa.

Monet vanhemmat kaipaavat yhteisöllisyyttä, tukea ja neuvoja

Monille tuki oli tärkeintä yön pimeinä hetkinä.

• 1/3 vanhemmasta haluaa jutella muiden yöllä valvovien vanhempien kanssa.
• Yli puolet toivoo helpompaa pääsyä mukaan yhteisöön sekä tukea terveydenhuollosta tai muilta vanhemmilta.
• Vanhemmat kaipaavat valvottuina tunteina eniten vinkkejä, neuvoja ja kannustusta.

Yölliset rutiinit koostuvat muustakin kuin vain itse nukkumisesta.

Kun pienten lasten vanhemmat valvovat yöllä, ei ole kyse vain siitä, että saisi lapsen nukahtamaan.

• 7/10 pienten lasten vanhemmasta herää vähintään 2–3 kertaa yössä tai enemmän.
• Paitsi, että vanhemmat huolehtivat lapsestaan, he lukevat lapsen terveydestä, selaavat puhelinta, kuuntelevat podcastejä tai shoppailevat. Osa kertoo, että heillä on tapana hoitaa kotiaskareita ja laatia to-do-listoja.

Jaettu vastuu on vanhempien suurin toive

Koko tutkimuksen selkein toive on saada tukea kumppanilta.

• Useimmat yöllä valvovat vanhemmat toivovat yöllä jaettua vastuuta.
• Monet kertovat, että mahdollisuudella nukkua aamulla pitkään tai vain rentoutua hetken, on suurempi merkitys kuin neuvoilla, yhteisöllä tai mahdollisuudella jutella muiden kanssa.

Pohjoismaiset erot

Monista yhteisistä kokemuksista huolimatta pikkulapsiperheiden öissä on joiltain osin eroja maiden välillä.

Tanskalaiset vanhemmat tuntevat olonsa vähiten yksinäiseksi yöllä, ja he kokevat yleisesti vähemmän huolta tai alakuloisuutta. He kääntyivät ensi kädessä kumppaninsa puoleen saadakseen tukea ja toivovat vähemmässä määrin yhteyttä muihin vanhempiin.

Norjalaiset vanhemmat ovat asteikon toisessa päässä: he tuntevat olonsa kaikkein yksinäisemmiksi, nukkuvat vähiten ja kaipaavat eniten tukea ja kannustusta yöllä. He myös katsovat eniten sarjoja ja videoita ja kuuntelevat podeja pysyäkseen hereillä.

Ruotsalaiset pienten lasten vanhemmat erottuvat siinä, että he haluavat suurimmassa määrin jutella muiden yöllä valvovien vanhempien kanssa. He kertovat myös yöheräilyjen suuresta määrästä ja ovat muita Pohjoismaiden vanhempia taipuvaisempia jakamaan yövastuuta.

Suomalaiset vanhemmat nukkuvat yleisesti ottaen eniten, mutta käyttävät myös valvottuina tunteina paljon puhelinta. He toivovat tukea ja yhteisöllisyyttä muilta vanhemmilta ja terveydenhuollolta, ja haluaisivat tanskalaisia ja norjalaisia vanhempia useammin jutella muiden kanssa yön valvottuina tunteina.

Kaiken kaikkiaan vastaukset osoittavat, että vaikka öiden haasteet ovat yhteisiä, jokaisella Pohjoismaalla on omat tarpeensa, nukkumistottumuksensa ja tapansa hakea tukea.