in raskaana

ja miten voin ehkäistä sitä jo näin raskausaikana?

hei. olen 32 toista odottava äiti. ensimmäinen 08 syntynyt ja tämän kakkosen kanssa ihan alkutaipaleella ollaan :)

La 18.12 ☆☆ aika juoksee nopeaan liiankin ;) tulevalle asukille haettiin vaunut eilen

Mulla on LA 15.5.2019 olen siis rv 8+0 ja olen yksin raskauteni kanssa. Mies lähti kun paniikki iski että vauva tulee. Onko täällä muita yksin odottavia joilta voisi saada vertaistukea tai neuvoja. :)

Onko muita joilla on laskettu aika marraskuussa? Itellä 6.11 :)

Onko muita jotka kärsvivät yksinäisyydestä, mieheni tulee töistä niin myöhään että päivät pitkät olen yksin. Kaverit ovat kaikonneet kun kuulivat että olen raskaana vaikka silloin sitä tukea tarvitsisi. Perhe ja miehen perhe toki ovat hyvänä tukena ja auttavat kaikin tavoin. En saa nukuttuakaa öisin kunnolla kun mietin miten yksin olen... itkeskelen paljon ja ei huvita tehdä mitään kun tuntuu että ei ketään edes kiinnosta... samoja fiiliksiä muilla?

Hei, onko muita ensiraskauden kokevia? Vailla juttukaveria? Minusta saisi juttelu seuraa, ja tykkäisin kun muut kirjottelis fiiliksiään. Mulla ollut ihan hyvä alkuraskaus, nyt viimeisen viikon aikana ollut vaan todella apea olo. Tuntuu että oon ihan yksin tän asian kanssa, vaikka mulla on mahtava tukiympäristö ja aviomies jne. Olispa yksi kaveri/tuttu joka olis samassa tilanteessa. Tien että mun fiilikset on ihan normaaleja mut ei ne silti niistä sen mukavampia tee. :) Laskettu aika maaliskuussa 14pv.

Heips!
Täällä ois la lokakuussa ja ois kiva saada uusia ystäviä täältä Oulun seudulta jotka oottaa kans lasta :) Esikoinen tulossa tänne ^_^
mirabella.night@gmail.com osoitteeseen voi laitella viestiä :)

Heips.

Millä viikoilla uussynnyttäjät olette alkanu tuntemaan liikkeitä ja onko ne ollu selvästi havaittavissa ja säännöllisiä?
Itellä menossa nyt rv 16 ja ekat liikkeet (kuplinnat) huomasin jo 3 viikkoa sitten. Sen jälkeen on aina silloin tällöin tuntunu kevyt tönäisy, mutta kuitenki useasti viikossa. Nyt on jo neljäs päivä ku ei tunnu yhtään mitään, ei edes pientä hipaisua. Seuraava ultra on kuukauden päästä ja ennen sitä ei ole edes neuvolakäyntiä :/ mutta pakko sinne on kai mennä sydänääniä kuuntelee jos ei ala vähä edes hipaisuja tuntumaan tässä pikkuhiljaa. Luultavasti stressaan turhaan mutta ku pelko siitä että kaikki ei ole hyvin tai mene hyvin on aika voimakas. Keskiviikkona kaikki oli ekalla lääkärikäynnillä hyvin mutta sen jälkeen ei tosiaan oo liikkeitä tuntunu. Pelottaa että sen jälkeen on tapahtunut jotain. Tai sit tuo vaan nukkuu tai potkii selkään.

Hei! Onko täällä pohjoisessa asuvia odottajia? :) Olisi mukava vaihtaa ajatuksia ja muutenkin olla yhteydessä samassa tilanteessa olevien kanssa:) Olen 24-vuotias ensimmäistä lastaan odottava rv 8+0 Tornion alueella. Toivottavasti voitte kaikki hyvin ja raskaus on sujunut teillä kaikilla mukavasti =)

Olen kärsinyt jo ennen raskautta masennuksesta ja ahdistuksesta, joihin minulla oli lääkkeet, joista ei kummoisempaa hyötyä edes ollut. Viikko sitten lopetin niiden käytön ja nyt ottaisin mielelläni vinkkejä ja kokemuksia vastaan mitenkä jaksaa raskausaika.
Liikunta tuo hieman iloa elämään, mutta usein olen hyvin itkuinen ja välillä vain kiukkuinen. Tämä on aivan kamalaa hormonimylläkkää ja raskauskin vasta alussa. La 29.1.
Miehestäkään ole mitään apua kun tällä oli niin ruusuiset kuvitelmat odotusajasta, eikä hän voi ymmärtää mitä minä koen, vaikka kuinka olen yrittäny selittää..

Olikos täällä muita joilla on laskettu aika elokuussa? Itselläni on 5.8 ja odotetaan jo kovasti milloin pieni ihme haluaa maailmaan saapua. Miten teillä muilla odottajilla menee vai joko on jollain jo syntynyt? Odotan itse esikoista joten jännitys kasvaa kovaa vauhtia mutta mitään synnytyspelkoa ei onneksi ole tullut. Nämä helteet verottaa oloa aika paljon ainakin minulla!