Äiti on enkeli 3

Mä löysin mun äidin tänään aamulla kotoaan kuolleena. Mä en vaan voi uskoa tätä todeksi. Kuljen jossain ihme sumussa. Ruumishuoneellakin sanoin että oon aina varautunut siihen että isä kuolee, mutten koskaan siihen että äiti kuolee, ainakaan ennen mua. Toisin kävi. Tää on niin perseestä.

10.1.2013
RJ89
RJ89
3 years, 6-month-old toddler

Voi Sam sinua!

hookoo, meiltä ajaa kantatietä jonkun 10min siihen, se on tossa "naapuripitäjässä", mikä siis kuuluu nykyään Seinäjokeen.

Mehän käydään ton apinan kans sielä pikkulapsipsykiatrisella vielä niiden unijuttujen takia, niin sielä taidetaan nyt myös tästä hiukan keskustella, mikä on ihan hyvä.

17.1.2013
RJ89
RJ89
3 years, 6-month-old toddler

Moi rj! Kunsä sanot ettet jaksa enää itkeä... Oon huomannut että itellä on niin että suru ei ole pahimmillaan silloin kun itkee. Itkun myötä suru purkaantuu. Pitkän aikaa oli niin että suru pusersi, tuska oli kauhea mutta itku ei tullut. Mutta sitten kun katseli valokuvia, luki runoja tai päiväkirjaa, niin itku tuli ja olo vähän helpottui sen myötä.

Toinen mikä helpotti oloa oli puhuminen. Tuntuu kliseeltä sanoa että otan osaa, mutta mun mielestä jokainen joka mua jaksoi kuunnella vauvan kuoleman jälkeen otti oikeasti pienen pienen osan minun surua pois. Just niinkuin Marikakin sanoi että suru pitää jakaa.

Sun tosi kovan menetyksen lisäksi olet kokenut trauman koska löysit äitisi kuolleena. Se pitkittää varmasti surua ja tekee siitä entistä vaikeamman. Ja se että sinulla on se kohdun tyhjennys vielä edessä...

Onko se hautapaikka kaukana, siis mihin äitisi tullaan hautaamaan? Tuo tekeminen on tärkeetä, yritä vaan saada arki pysymään mutta anna sen surunkin olla siinä. Mielessä olet!!

15.1.2013
hookoo
hookoo

Joo, siis vaikeintahan tästä varmasti tekee se että me oltiin äitin kanssa aivan älyläheisiä. Meillä pelas kemiat yhteen ihan täydellisesti. Ihan joku pikkujuttu niinkun kahvittelu, mä saatoin laittaa äitille viestin että pannu porisee, tuu jo, ja äiti soitti just kun sain viestin lähetettyä että paa pannu porisemaan, oon tulos jo. Näin ei käyny ihan mitään yhtä tai kahta kertaa, vaan usein.

Äiti oli ihan hirvee natsi kun mä olin teini ja ennen kun muutin muualle opiskelemaan (mitä muuten suosittelen jokaiselle jolla on sukset ristissä äitin kanssa). Oli hirveen tiukat kotiintuloajat ja mitään ei koskaan saanut tehdä jne jne. Mut näin vanhemmiten on oppinut ymmärtämään ja arvostamaan sitä että MIKSI äiti niin teki. Eihän se jumalauta kiusallansa sitä tehnyt. Ja ilman tota natsikautta mä tuskin olisin tässä tällänen ihminen ja äiti. Mun arvomaailma olis varmasti ihan toinen jos äiti ei olis ollut äiti.
Mut sit tosiaan muutin pois kotoa ja meidän välit parani huomattavasti. Ja vuosi vuodelta ne vaan parani ja parani. Äitille mä pystyin kertomaan ihan kaiken ja kysymään ihan mitä vaan, ja äiti osas aina vastata oikein. Pyysi äitilä taloudellista tai esim. lastenhoitoapua, niin äiti auttoi aina. Äiti oli meillä yhden juhannuksen yökylässä kun se ruokki meidän kissat, siis olishan se nyt riittänyt että se käy nakkaamassa naput kippoon ja tyhjää laatikon, mut äiti oli aina niin perinpohjanen joka asiassa.

15.1.2013
RJ89
RJ89
3 years, 6-month-old toddler

Kuinka voin? Huonosti. Sydäntä särkee ja se huutaa tuskaa. Mä en jaksa enää itkeä, mut mun rintaa puristaa, ahdistaa niin maan perkeleesti. Sanat loppuu. Hirveesti yritän keksiä kaikkea muuta mietittävää ja suorastaan välttelen asioiden hoitamista, toki mitään muuta kuin hautajaisia ei vielä pysty järsjestelemään kun ei ole edes virallista kuolinpäivää saatika syytä. Tänään on ollut oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus ja ajattelin huomenna soittaa tätä asiaa hoitavalle poliisille, josko olis jo tuo kuolinpäivä niin sais lehti-ilmoituksen edes. On muuten ihan helvetin syvältä soitella äitin ystäviä ja kavereita läpi tämän suru-uutisen kanssa.

Meinattiin alkuun että äiti haudataan tohon meidän kotokaupungin hautuumaalle, yksin. Mut sit tultiin toisiin aatoksiin kun puhuin mumman (äidin äiti) kanssa ja mumma sanoi että paapan vieressä on varattuna paikka hänelle, että tottakai äidin saa isän kainaloon haudata. Paapan kuolemasta tulee nyt syksyllä kuluneeksi 24v, joten mumman pitäis vielä jaksaa 1,5v niin sitten hänet voi haudata paapan päälle. Ja äitin täti soitti mulle ja sen kans puhuttiin myös tästä hautapaikkasopasta ja se sanoi että äiti oli isän tyttö, mullahan ei tästä ole kokemusta kun olin 2vk kun paappa nukkui pois. Mutta uskon että tää on oikea päätös, ei tartte äitin nukkua ikiunta yksin vaan sielä isän kainalossa.

15.1.2013
RJ89
RJ89
3 years, 6-month-old toddler

rj, kuinka voit? Ilmoittele jotain itsestäsi. Olet mielessä!

14.1.2013
hookoo
hookoo

osanottoni ja jaksamisia kovasti

12.1.2013
jonnu
jonnu

Osanottoni ja paljon jaksamista!

12.1.2013
Anni92
Anni92

Otan osaa.

Mun isä kuoli pitkän taistelun jälkee haimasyöpää vastaan muutama vuosi sitten. Mun äiti hoiti hänet kotona loppuun asti ja mäkin ehdin kotiin pitämään isän kädestä hänen poistuessaan tästä maailmasta. Tän kokemuksen perusteella voisin sanoa, että ei se kuoleman näkeminen ole pelottavaa tai hirveää. Se on vain surullista, ja surullista siitä tekee tieto siitä, että sitä ihmistä ei enää koskaan näe, sen kanssa ei enää koskaan voi keskustella.

Voin vain kuvitella, miten hirveää on valmistautumatta kohdata vanhemman kuolema näinkin nuorena. Mulla oli isän sairastumisen myötä aikaa tottua ajatukseen, että isää ei kohta enää ole. Voimia sinne todella paljon ja uskoa parempaan huomiseen. Hyviä muistoja ei onneksi kukaan voi viedä.

11.1.2013
Laurus2
Laurus2

Osanottoni suruun. :( Voimia ja jaksamisia sinne kaikille.

Oli varmasti suuri järkytys nähdä äitisi kuolleena.

Itse pelkään omaa kuolemaa ja yhtä paljon ikävöisin vanhempieni pois menoa, kun koskaan ei voi tietää kenelle lähtö tulee milloinkin.

11.1.2013
tähtisilmät
tähtisilmät
2 years, 4-month-old toddler

Osanottoni ja kovasti voimia suureen suruunne RJ.

11.1.2013
lenkkari
lenkkari

Osanottoni suureen suruusi.

Voimia teidän koko perheelle!

11.1.2013
misukka
misukka

Osanottoni! 3

10.1.2013
Keisarinna
Keisarinna
17-month-old baby

Kiitos te. 3

10.1.2013
RJ89
RJ89
3 years, 6-month-old toddler

:,( Osanottoni ♥

10.1.2013
Äitiorava
Äitiorava

Osanottoni suruusi ja voimia teidän koko perheelle.

10.1.2013
Tiitu
Tiitu
3 years, 5-month-old toddler

Osanottoni!

10.1.2013
alexsandra
alexsandra
13-month-old baby

osanottoni ♥

10.1.2013
odevenks
odevenks

Voi RJ! Kylläpä sun harteille nyt raskaat taakat on annettu :( Halaus! 

Lämmin osanottoni

10.1.2013
marjaana
marjaana

Lämmin osanottoni :( 3

10.1.2013
Lora91
Lora91
3-month-old baby

Lämmin osanotto suruusi ;(

10.1.2013
tyttö
tyttö

osanottoni 3

10.1.2013
Mummy83
Mummy83

RJ, "voi, kauheeta!", oli mun ensimmäinen ajatus, kun just luin tästä tuosta sun toisesta ketjusta.

Voimia käydä surutyötä läpi. Osanottoni.

10.1.2013
PekkajaMatti
PekkajaMatti
Tapahtui virhe. Yritä myöhemmin uudelleen.
Ladataan...