siis ihan oikeesti mihin kaikki apu katosi.....

oon saanut periaatteessa hyvin apua alussa mun synnytyksen jälkeiseen masennukseen mutta nyt raskaana kun asiat on vielä pahemmin niin ei sitten mikään voi sujua.. kamalaa kun on kaksi vauvaa joita pitää miettiä, toinen mahassa rv8, toinen 1v ja tällainen tilanne... eli siis käytin vajaa 3kk lääkkeitä tähän masennukseen (ei kovin iso annos, 10mg) jotka sitten lopetin kuin seinään kun tein positiivisen testin.. soittoajan sain lääkärille 2vk päähän enkä uskaltanut syödä ilman lääkärin lupaa niitä siinä välissä, tosin lääkäri ne kielsi kumminkin kun tutkimustuloksia ei ole.... joku muuten tääläkin kertoi että voi raskaana syödä tuota mun lääkettä mutta se ei ihan ole niin. lääkärin, neuvolan ja farmaseutin mukaan tuota lääkettä voi syödä vain keskiraskaudesta eteenpäin ja pitää lopettaa ajoissa ennen synnytystä ja ikinä ei tiedä kuinka aikasin se lapsi tulee niin itse en ainakaan söisi kuin keskiraskauden ajan kun en todellakaan halua niitä vierotusoireita mitä itselle tuli, niin lapselle.. hui..   mulla siis vielä kuukausi että voisin lääkkeet aloittaa eikä nekään tietysti heti vaikuta ja sittenhän se jo kohta pitää taas lopettaa ja ne kamalat vierotusoireet yök.. en siis varmaan uskalla alottaa niitä noin lyhyeksi ajaksi enää ollenkaan vaan myöhemmin sitten katson taas.. tätä en vielä pitänyt ongelmana koska mulla odotti aika neuvolapsykologille 3vk päässä ja heräsin sitten silloin aamulla ajatellen että ihanaa kun saa ajatuksia purkaa niin tuli viesti että aika on peruttu... noh seuraava aikahan voi joulun takia mennä kahdenkin kuukauden päähän.... edellinen aika peruuntui mun pääsykokeiden takia joten olen kerran päässyt psykologille masennukseni aikana, ja sekin oli silloin kun lääkkeet vaikutti ja sain kotiin terkan auttaan myös, eli kaikki apu tuli tavallaan kerralla ja nyt raskausaikana ne vietiin kaikki pois hetkessä.. nyt sitten mulla ei ole enää mitään eikä ole kuukauteen ollutkaan.. todella hyvä hoitojakso siis kun lääkkeet piti lopettaa ja psykologiaikoja ei saa sataan vuoteen..   kaiken lisäksi tuo puolen tunnin soittoaika ei tietysti riitä mihinkään että saisin koulun mukaan sovittua ajan ennen koulun alkua vaikka vielä jos tosi hyvin käy.. tuon edellisenkin ajan sain kun viikon ajan soitin niin viimeisenä päivänä viimeisellä minuutilla vastattiin.. viestinkin voi jättää mutta kun tuo koulu alkaa niin en tiedä miten saan edes enää aikoja sovittua ennen kuin alkukuusta näen lukujärjestyksen jolloin aika menee varmaan helmikuulle asti jos en sitä heti saa sovittua siis prkl... ensin sain hyvin apua muttta nyt kun olen raskaana eikä ole lääkkeitä ja henkisesti kaikki on tosi rankkaa niin haluaisin apua mutta sen saaminen kun on näin vaikeaa vaikkei se nyt niin kamalalta ehkä kuulosta mutta on se niin tekee mieli lyödä hanskat tiskiin... enkä jaksa miettiä kelle muulle voisi puhua.. oma terkkani sanoi kun aloin kertoa tilanteestani että voit puhua sitten psykologille lisää joten heitä ei todellakaan kiinnosta itkevät raskaana olevat naiset, sitä varten on siis sairasteleva, kiireinen psykologi... juu juu ihmisiä hekin vaan ovat mutta hitto niin minäkin ja erittäin vaivainen sellainen...

21.12.2012
AMP91
AMP91

ja mitän uutta lääkettä en viitsi aloittaa koska jos se ei sovi niin se vasta pahentaa asioita kun noi on kumminkin tosi tujuja ja menee kauan tottumiseen..

22.12.2012
AMP91
AMP91

yksityinen psykologi maksaa niin paljon ettei siihen ole varaa.. kun 300e jää kuussa käteen ruokaan ja laskuihin eikä se riitä muutenkaan mihinkään :/

 

ja toiseksi.. nuo vieroitusoireet on yksilöllisiä ja en todellakaan halua edes päiväksi vauvalleni niitä vieroitusoireita mitä mulla oli saati kun ei tiedä vaikka tulis kymmenkertasina mun tapauksessa :o kamala alku elämälle.. eli en söisi synnytyksen lähellä.. omapahan on lapseni :P ja minusta kyllä nyt tuo mitä sun lapset on kokenut ei kerro mitään koska totuus on se että lääkkeestä ei ole tutkimustuloksia joten et voi edes sanoa että siitä ei tulisi pysyviä haittoja, kaikki ei näy pitkiin aikoihin saati tule kaikille kuitenkaan joten miksi ottaa mitään riskiä vaan koska sinulle ei mitään tullut?? jos omalla kohdallasi kävi periaatteessa hyvin se ei todellakaan tarkoita myös minua koska kaikki vaikuttaa erilailla kaikkiin.. oma lääkärini kuitenkin oli sitä mieltä että keskiraskaudessa on turvallista ja kaikissa lääkkeissähän joita ei ole tutkittu raskausaikana lukee että turvallista keksiraskaudessa kun tärkeät elimet on kehittyneet..

 

ja tottakai lopetan lääkkeen syönnin seinään jos en saa lääkäriä kiinni, eikö se nyt ole itsestäänselvyys ? :O eihän ominpäin mitään lääkettä saa raskaana napsia.. sain kumminkin soittoajan kahden viikon päähän vasta... ja näen kumminkin perheeni tuen takia turvallisempana olla syömättä ollenkaan niitä lääkkeitä nyt kun en kestä niitä vieroitusoireita kummallakaan ja en näe mitään järkeä aloittaa niitä ja sitten samantien lopettaa.. se olisi liian rankkaa. elämässä ilmeisesti jotkus asiat on kestettävä sellaisenaan ja kyllä tämä vielä helpottaa.. =) lapseni kärsii ilmeisesti teidän mielestä vaan jos en syö lääkkeitä mutta oma mielipiteeni on ettette voi tietää mitä lääkkeen käytöstäkään seuraisi joten jätän väliin.. voin kumminkin yrittää edes pärjätä itseni kanssa niin että kaikki menee hyvin, ja voi jo paremmin kun kuukausi sitten =) toki tämä alku tökkii vielä mutta se voi johtua raskaushormoneista ja alkushokistakin, mutta koska molemmissa vaihtoehdoissa on puolensa valitsen sen missä lapsella on edes syntyessä hyvä olla =)

 

ja tuosta kouluasiasta vielä, voin toki olla koulusta pois tiettyinä tunteina mutta hoitoalalla todella suuri osa tunneista on heti alussa pakollisia mikä tarkoittaa sitä että ne on käytävä myöhemmin sitten jos ei silloin voi ja se on sitten +-0 jos pääsen psykologille ja sen takia joudun tekemään ison pinon korvaavia tehtäviä niin se  nyt vasta stressaa... en minä nyt niin hölmö ole että jätän avun väliil koulun takia , en vaan kestä sitä työmäärää mikä seuraa jos olen väärältä tunnilta pois ja tipun kärryiltä.. mulla on kaikenlisäksi 3 neuvola-aikaa tammikuussa jo muutenkin :/ parasta olisi siis odottaa että näen lukkarin ja sovin sen mukaan kun noita poissaoloja on muutenkin, mutta siihen menee vielä monta viikkoa sitten.. helpompi niin koska en halua kivistä koulunalkua koska se vasta stressaakin jos on heti ihan pihalla :/

 

kiitos myötätunnosta =) täytyy kuitenkin vielä sanoa osaan kyllä laittaa asiat tärkeysjärjestykseen omassa elämässäni, aina se ei vaan onnistu ulkoisten tekijöiden kannalta ihan täydellisesti.. vointini on, uskokaa tai älkää tästä vuodatuksesta huolimatta parempi, :D en edes lääkkeitä välttämättä enää tarvitse mutta puheapua kyllä.. lääkkeitä olisin toki jatkanut vielä pidempään kunnes olen varmasti terve mutta jos nyt lääkäri ehdottaisi en välttämättä niitä ottaisi siis jos en olisi raskaana.. tilanne on kuitenkin nyt parempi kuin kuukausi sitten kun taa kaikki tapahtui ja alun j'lkeen helpottaapi )

22.12.2012
AMP91
AMP91

Kirjoittaja on poistanut kommentit.

22.12.2012
AMP91
AMP91

3 en mä osaa oikein muuta sanoa kuin että pistä tärkeysjärjestykseen ensimmäiseksi se neuvolapsykologiaika, ei se koulu siitä niin paljon kärsi jos sä osan päivästä tai koko päivänki oot sen takia poissa. sillä on kuitenki isompi merkitys et pääset sinne purkaan ajatuksia. eli ottaisin sen ajan minkä pystyy saamaan ja muuten lapsenhoidon kannalta järkkään.

21.12.2012
Mummy83
Mummy83
Tapahtui virhe. Yritä myöhemmin uudelleen.
Ladataan...