Purkaudunpa tänne....

On taas niin kaikkien aikojen paskin mutsi fiilis :( Vaikka tiijän kyllä ettei tarviis olla. Jätkä vetelee hirveitä rintaraivareita. Näkyy selvästi, et rupee pojalla olee nälkä, otan tissille, mutustelee, pureksii ikenillä, tarraa ikenillä kiinni ja vetää minkä jaksaa, imasee ehkä kerran tai kaks ja rupee huutaa naama punasena. Rauhotellaan ja vähän ajan päästä rupee itkee jo ihan vaan koska on nälkä. Uus yritys ja samat temput :( Joka kerta ennen syömistä näköjään pakko nukuttaa, sit herättää sen verran, et saa huijattuu syömään ja nukuttaa syönnin jälkeen uuvestaan. Pitäs saaha tuo vanhempiki hoijettuu ja vissiin tätä kotiiki, mut tuntuu et kaikki aika ja energia menee taiteillessa tän pienemmän kans, ku nukkumaanki suostuu päivä aikaan näköjään taas vaan miun sylissä. Neuvolan täti just sano, et meijän ei näköjään tarvii poikaa ees tuttipullolle opettaa, ku nii hyvin tulee maitoo. Et suoraan sit vaa nokkikseen, ku rupee muuta syömään. Ja nyt mie oon jo melkei valmis luovuttaa ja kauhulla ootan niitä hampaitaki, ku toi ikenillä pureminen jo tuntuu siltä, et lähtee koko nänni irti :(

15.12.2012
huopis
huopis

Meillä oli tismalleen samanlaista raivoamista tissillä, ja on yhä edelleen joskus.

Meillä toimi se, että kävelen vauvan imiessä tissiä! Liittyy kai siihen, että paikallaan ollessa vauva keskittyy kaikkeen muuhun paitsi siihen syömiseen. Liikkuessa ainoa paikalla pysyvä asia on se tissi, ja sitten se rauhottuu syömään.

15.12.2012
Laurus2
Laurus2

Ei tää nyt oo sitä itkuu, et tulee liian paineella. Sitäki on itketty, mut siitä selvitään kyllä :) Ja miun on ihan turha pumppailla ennen syöttämistä, ei irtoo pumpulle mitään ennen ku vauva rupee syömään.

15.12.2012
huopis
huopis

Toi on 3,5kk. Ja hampaita kyllä vissiin tekee jo, kuolaamisen määrästä ja nyrkkien syönnistä päätellen. Oonki antanu Panadolii aina välillä, jos on näyttäny ettei mikään muu enää auta itkuihin.

Tulee vaa itelle nii kauheen paha mieli noista tissitaisteluista ja siitä, ku tuntuu ettei saa mitään aikaseks. Sit jos ois hetki aikaa, ni on jotenki nii poikki, etten saa itteeni heti toimimaan. Ja sit se hetki onki jo menny ohi :(

Ja myös toi pureminen oikeesti pelottaa. Et jouvun lopettaa imettämisen siihe, ku hampaat tulee, jos ei toi pureminen lopu. Oisin halunnu imettää "mahollisimman" pitkään, ku tota maitoo kuitenki tulee vaikka muille jakaa. Ja toi mahollisimman pitkään tarkottaa siis miun kohalla, et melkei sinne puolvuotiseks ois menty pelkällä tissillä ja sit kiinteitten tultuu kuvioihin ois sitä nokkista ruvennu harjottelee. En siis haaveile mistään vuosien imetyksestä kuitenkaan, vaan et ois selvitty tissillä sinne kiinteisiin ja hetki siitä eteenpäin...

15.12.2012
huopis
huopis
Tapahtui virhe. Yritä myöhemmin uudelleen.
Ladataan...