Välipalajugurtiksi voi tarjota maustamatonta jugurttia, johon laittaa marjoja tai hedelmiä.

tuossakin voi olla perää, kun on kuitenkin esikoinen ja aina se ISOIN lapsi, joka huolehtii pienemmistä. Varsinkin isäänsä on kovin kiintynyt, on huomattavasti rennompi kurin yms. muunkin suhteen, mutta onkin ollut ihan pienestä saakka ns. isin tyttö.

Keskimmäinen taas on äitin tyttö, ennen kuopuksen syntymää oli ihan totaalisesti kiinni aina mussa. Nyt vähän se jo helpottanut, mutta edelleen kaipaa monta kertaa enemmän läheisyyttä (mm. tulee öisin omasta sängystään nukkumaan vanhempien sänkyyn). Joskus huomaankin iltaisin/päiväuni-aikaan, että esikko käpertyy vain hiljaa kainaloon kattomaan esim. telkkaria ja silloin tuleekin huono omatunto siitä, kun äitin huomion vie osaksi myös kaksi pienempää lasta, eikä aina pysty kaikkia huomioimaan niin paljon kuin pitäisi.

....seuraavaksi annan kuitenkin vain iltapalan, enkä mitään muuta mussutettavaa... alkaa tuo ruokapuoli niin heikosti maistumaan.

nyt söi sentään kinkkukiusausta sen 4 reilua haarukallista, kun sanoin, ettei saa muussa tapauksessa ollenkaan iltapalaa. MUTTA tämän jälkeen tytön pikkusisko heräsi päikkäreiltä ja söi välipalajogurtin, jonka jälkeen molemmat vinkui omenaa - sen niille lupasin ja sen söivät hyvällä ruokahalulla. Ja nyt on sitten isompi tyttö vinkumassa LISÄÄ välipalaa, kun on vieläkin kuulemma nälkä, Kun sanon, että olisi syöny kinkkukiusauslautasensa kokonaan tyhjäksi, niin ei olisi nälkä, tyttö vastaa, että ei oo NIIB PALJON nälkä x/

Meillä tuo nyt 5-vuotias ollu aina huono syömään,taustalla pahat allergiat ja sitten kun ois saanu ruveta syömään niiin ei maistunu mikään..se söis vaan vihanneksia ja hedelmiä eikä kunnon ruokaa=)Kotona taisteltu ja kokeiltu vaikka mitä keinoja,mutta poika jopa välillä oksensi ruuan=(

3kk sitten aloitti päiväkodin ja sen myötä ruvennu syömään paremmin ja siellä maistellu ennakkoluulottomasti ruokia eli meillä auttoi päiväkoti..nyt kotonakin syö paremmin=)

Meillä se oli osaksi uhmaa vanhempia kohtaa tuo syömättömyys=(

Mutta meillä ei välipaloja annettu,tai nekin oli tyyliin saat omenan ei mitään vanukkaita yms mitä poika söis joka päivä jos antais.Nykyään meillä saa vanukkaan jos on pari päivää syöny hyvin=)Eli lahjonta toimii...saatan sanoa että jos nyt koko viikonlopun syöt hyvin ja maistat kaikkea niin saat sit ma jäätelön=)

En usko että purkkiruualla olisi vaikutusta. Meidän esikko oli purkkilapsi vuosikkaaksi asti ja ihan mainiosti tuolle on aina ruoka kelvannut. Mitä nyt ronkeliutta oli just tuossa 4-5v paikkeilla. Eli toi ronkelius kuuluu osaltaan ikään mut myös persoona vaikuttaa et kuinka helposti ylipäätään tykkää uusista asioista ja mauista.

Mut isännän kanssa teillä on kyllä keskustelun paikka. Ei se käy, että isä viestittää lapsille ettei äidin mielipiteistä ja käskyistä/kielloista tarvitse välittää.

kovasti tykkää esim. leipoa meijän vanhempien kanssa ja joskus tehdään ruokaakin yhdessä. :) Oon ajatellut tuon nirppanokkaisuuden ruokaa kohtaan johtuvan siitä, kun annoin ihan pikkuisena tytölle lähes aina purkkiruokaa (ei tottunut ns. kotiruokaan ollenkaan). Tästä johtuen tyttö ei syö esim. marjoja, vihanneksia, suurin osa hedelmistäkin tuottaa vaivaa (omenaa syö.)

Pienempi tyttö, 2v11kk, on paljon rennompi ruuan suhteen ja maistaa mielellään uusia juttuja niinkuin pikkuveljensäkin. Heille oonkin sitten antanu (oasta tyhmyydestä viisastuneena) jo pienestä pitäen ihan kotirukaa, ja vältellyt pelkkää purkkipilttiä yms.

tätä mieltä mäkin oon... ärsyttää vain, kun perheen sisälläkin lipsutaan herkkujen antokiellossa. Ite oon suhteellisen tiukka siitä, että lauantai on herkkupäivä ja muina päivinä saa herra hakkaraiskarkit ruuan päätteeksi. M)

Samaa mieltä ku misukka :) Meillä on ollut sääntönä että yhtä monta haarukallista syyvään ku on ikävuosia, ja yllättävän usein on käynyt niin että syyvään enemmänkii :) Ootteko semmosta kokeillut? Alkuun sitä piti vääntää, mutta nyt se on jo opittu ihan sujuvasti :)

Mies arestiin! Ei tuommonen peli vetele.

Ja tarjoa sitä päiväruokaa iltapalaksi ja aamupalaksi ja niin edelleen kunnes se ruoka kelpaa. Kyllähän lapsi oppii olemaan ilman ruokaa ja täyttämään mahansa herkuilla iltapalalla jos vaan antaa.