Henkinen jaksaminen omat lapset+perhepäivähoi​tolapset, kokemuksia

Mulla on nyt semmonen tilanne, että nuorimmainen täyttää 3 vuotta. Sitten on yksi eskarilainen ja ekaluokkalainen. Eilen sain puhelun ystävältäni, että hän olisi aloittamassa koulun tammikuussa ja se päättyisi toukokuussa. Hänellä on vähän yli vuoden ikäinen lapsi. Hän ei haluaisi laittaa lasta päiväkotiin, ja kysyikin että jos minä olisin ottanut lapsen perhepäivähoitoon tänne meille. Aika olisi kai jotain 8-17. Eli aika pitkä päivä tulisi lapsellekkin. Mä olen nyt ihan pihalla mitä mun pitäisi tehdä. Viikko aikaa miettiä. Meillä on ollut aikmoista menoa nämä vuodet ja nyt on jonkin aikaa tuntunut siltä että on alkanut helpottamaan oman jaksamisen kanssa. Heh, hellasuojukset on voitu poistaa, tuolit nostaa pystyyn, pahin uhma on lähtenyt, rappusista on poistettu portit, isommat lapset pukee ja osaa toimia aika itsenäisesti jne. Ja sen aikana kun vanhemmat lapset ovat eskarissa ja koulussa, ovat suorastaan olleet mulle tosi tärkeitä hetkiä henkisen jaksamisen kanssa. Tuntuu että voin pitkästä aikaa hyvin. Kyllä siis lapsiani kovasti raksastan ja nautin heidän seurasta, mutta ymmärrätte kai mitä tarkoitan?  Yksi vuotias on kuitenkin vielä niin pieni, ja hänen päiväunetkin ajoittuisivat juuri siihen aikaan kun eskarilainen haetaan. Kertokaa nyt te, joilla on hoitolapsia omien lisäksi, että miten te oikein jaksatte, uupuuko siinä ihan täysin vai tuntuuko että se menee vähän niinkuin vasemmalla kädellä? Siinä mielessä tämä olisi hyvä, että saisi vähän ekstraa kun se vanhempainraha nyt loppuu. Kiitos jos joku jaksoi lukea ja kiitos vielä enemmän jos joku kertoisi vielä kokemuksia.

19.11.2012
Lizzy
Lizzy

mulla ei ole ollut hoitolapsia mutta kaksi kertaa on kysytty sellaisen ottamisesta. molemmilla kerroilla sanoin ei. ensimmäinen oli pojan kerho tuttu meidän pojat ovat saman ikäisiä ja kun hänen äitinsä palasi töihin olisi hän halunnut minun ottavan hänen poikansa hoitoon. toinen oli kaverini lapsi mun poika oli 2v ja hänen tyttärensä 1v hänkin oli palaamassa töihin.

mä sanoin ei molemmilla kerroilla oman jaksamisen takia. oman lapsen kanssa voi päivisin tehdä mitä vaan mieleen juolahtaa mutta hoitolapsen kanssa olisi sidottu kotiin. onhan meillä toki rutiiinit mutta oman lapsen kohdalla niistä voi tarvittaessa joustaa hoitolapsen vanhemmilta täytyisi kysyä lupa joka asiaan. ystäväni kohdalla pelkäsin myös hoitosuhteen vaikutusta ystävyyteemme. aluksi kieltäytymiseni vaikutti myös mutta lopulta ystäväni ymmärsi kieltäytymiseni. kerhotuttu ei sen sijaan ymmärtänyt suora lainaus "mikset voi kun kerran kumminkin olet kotona samassa kaksi menee kun yksikin."

mä tekisin sinuna niin kuin sinusta sisimmässäsi tuntuu. tekstisi perusteella tuntuu ettet ole kovin innostunut asiasta.

19.11.2012
alexsandra
alexsandra
13-month-old baby

Voithan ehdotta tälle äidille toista hoitomuotoa kuin päiväkoti, esim.ryhmäperhepäiväkoti (3 työntekijää, ja 12 lasta), jos teidän paikkakunnalla on. Tai, että kysyy toista perhepäivähoitajaa kuin sinä.

  Sinun on hyvä jaksaa oman perheesi ja lastesi tähden.

19.11.2012
PekkajaMatti
PekkajaMatti

Musta kanssa kuulostaa siltä, et jo lähtökohtaisesti et ole kovin innostunut ylimääräistä ottamaan joten ihan itsesi ja ystävyytenne vuoksi älä ota. Toivottavasti ystäväsi ymmärtää, että vaikka haluaisit auttaa, niin jaksamisesi ei anna myöten.

Vaikka kyse on vain viidestä kuukaudesta niin sekin on pitkä aika tietyissä tilanteissa.

19.11.2012
misukka
misukka
Tapahtui virhe. Yritä myöhemmin uudelleen.
Ladataan...