Kylläpä osaa olla kurja olo nyt..
Tässä ihan muutama päivä sitten sain rapaa niskaan koskien meidän vahinkopentuja. Olin kuulema vetänyt tunnetun kennelnimen lokaan myymällä sukusiittoisia pentuja, jotka ovat yhdenkyseisen kennelin koiran jälkeläisen jälkeläisiä. Niin, ja vielä hinnottelemalla ne siten, että kannatan likipuilleen pentutehtailua, ja näinollen kukaan ei ostaisi enää näitä puhtain paperein olevia koiria. kyllä tuli ensin itku siitä, että vaikka kuinka olin apua pyytänyt soittamalla eläinlääkäreille ja kenneliin ja vielä´pä rotuliittoon, ja kyselläkseni apua, kuin tällaisessa tilanteessa tulisi toimia,ja kun ohjeitten mukaan tehdään, niin olen silti koko rotuliiton vihatuin ihminen. ei senpuoleen, että liiton kanssa missään tekemisissä olisin, mutta kun kuulee juttuja, missä miut on suoranaisesti maalattu epäilyttäväksi tarkoituksella väärillä koirilla pentuja tehtailevaksi joka yrittää vaan rikastua, niin väkisinkin tullee paha mieli:( sitten sain juuri kuulla, mitenmiun osakkeet aiemmassa firmassa on aika heikoilla, koska olen kuulema haastanut entisen pomoni ja firman OIKEUTEEN! siis mitä helevettiä?? taas tuli itku! mie oon NIIIIN monesti ikävöinyt vanhoja työkavereitani ja muistellut hyvällä pomoakin, vaikka meillä tasaseen tahtiin olikin napit vastakkain, niin silti. osasi se olla myös helevetin reilukin tyyppi. mie kasvoin ulos siitä firmasta, mutta en missään vaiheessa lakannut kuitenkaan kaipaamasta niitä hommia ja ihmisiä:( ja nyt mie olen sielläkin yleinen selkäänpuukottaja... voi itku sanon minä. kyllä nyt tuntuu että teki mitä hyvänsä, tai oli tekemättä, niin rapaa tulee niskaan ja ihmiset pittää minnuu todella viheliäisenä tyyppinä...
Vastaa
Listaa uusin ensin
nolous tässä on se, että vahinko on jo toinen. ekalla kerralla kahdella (eivät puhuneet mitään kolmannesta:O) jälkiehkäsypiikillä syntyi aikanaan 6 pentua. ja ihan ajallaan otettuna. ei ehtinyt koira steriilisaatioon, kun alkoi uudet juoksut, ja tällä kertaa astuminen tapahtui housujen läpi. nyt on koira menossa veitten alle ennen joulua vielä, koska tuo toinen ryökäle näemmä astuu sen vaikka telepaattisesti naapurikaupungista:/
häpeä on ollut suuri, muttei musta ole taittelemaan pentujen niskoja nurin nurkan takana, vaan ravatuttaa eläinlääkärit läpi, turvata alkutaival niin pitkälle kuin mahdollista ja etsiä rakastava koti taustoista huolimatta. ja että ostajille olen rehellisesti kertonut kaikki mitä tiedän sukuhistoriasta ja sukusiitoksesta ja riskeista jnejne... yhdeltä hain viime kerralla pennun takaisin, ja tästä satsista peruin jo yhden kaupan, koska ostajan motivaatiot alkoivat epäilyttämään. näin ollen meille jää pikkuisin vauva kotia.
jos minnuu joku yhtään helpottaa,niin saan säännöllisesti kuvia/kuulumisia edellisten pentujen omistajilta. että niistä jokainen sai parhaan mahdollisen kodin, ja niin paljon rakkautta osakseen kuin vain voi kuvitella:) silloin minnuu hymyilyttää, että vaikka kaikkeni tein estääkseni niitten synnyn, niin niin ne vain tulivat, ja valloittivat sydämet! että josko kaikki voi mennä pieleen, niin näitten kohdalla ainakin onnellinen lopputulos kaikesta huolimatta.
mutta sen myös tiedän, että kennelliitot ym kivittäisivät miut tähän paikkaan siltikin. aikanaan kun näyttelytin tuota toista, niin joku tärkeilevä kasvattaja tuli yhessä näyttelyssä miulta tenttaamaan, että olenkomahdollisesta käyttänyt koiraani silmätippa-dopingia ja värjännyt tämän turkkia! :D ja mie olin silleen et WHAT? tekeekö ihmiset semmosta?? joo-o, empä sen jälkeen mennyt sinnekkään enää, pelottavaa touhua oli:O
juu, koskien edellistä duunia.. vaikka kaikille on selvää että kasvoin siitä firmasta ulos enkä palaa enää koskaan, niin kyseessä oli kuitenkin ainutlaatuinen firma, ja ainutlaatuiset työkaverit. ja monasti olen heitä ikävöinyt, joka kerta iloinnut kun olen heitä vilaukselta nähnyt helsingin ytimessä, tullut hirmu nostalginen fiilis ja oisi tehnyt mieli pysäyttää pikaiseen kuulumisenvaihtoon. sitten kuulee tommosta jamiettii että kehtaakohan sitäenää naamaansa näyttää helsingissä:O ja liekö munpuolesta nyt sillat poltettu täysin kaikkeen rakennusalaan liittyvään?
no, entiseen työnjohtajaan olin yhteydessä ja pyysin oikaisemaan asian. että kaikkea hyvää heille toivon enkä ole lähössä ketään rosikseen viemään.
No kyllä on meininkiä :/ Ihan varmalla harmittaa.
Minusta sinä oot tehny kaiken mahdollisen kyllä niihin pentujen kanssa ku ehkäsyt oli käytössä ja neuvoja oot kyselly kaikista mahollisista paikoista niitä saamatta. Olisko sun sit pitänyt ottaa ja hukuttaa ne pennut heti syntymän jälkeen jolloin sut tuomittais eläinrääkkäyksestä? Näinhän ennen vanhaan toimittiin vahinkopentujen kanssa. Niskat nurin tai upotetaan vesipaljuun.
On siellä nyt jollakulla ei niin puhtaat jauhot pussissa ja siusta tehään nyt vaan syntipukkia. Samoin kuulostaa siellä ex-työpaikassakin olevan.
