miten pidätte itsenne sekä naisena, puolisona että äitinä? =)

Minulla tuo puoliso osio on jotenkunten hanskassa ainakin tällä hetkellä, läheisyyttä on ja kehutaan toista ja käydään silloin tällöin kaksinkin jossain mutta sitten tuo naiseus ja äitiys ovat jotenkin ristiriidassa.. jos haluan omaa aikaa niin se on pois vauvalta (7kk) vaikka tiedän että se silloinen isäaika on ihan yhtä arvokasta mutta jotenkin tuntuu pahalta kun kaikki sanoo että nauti nyt kun se on noin pieni niin muusta en uskalla nauttia kun vaan keskittyy nauttimaan siitä ja kauhistuu sitten kun vauva kasvaa.. näen noin kerran viikossa kavereitani vauvan kanssa ja joskus harvoin ilman, ja käyn myös noin kerran kuussa yksin esim shoppailemassa, se on sinänsä ihan riittävää kun jotkut pääsevät kerran vuodessa ulos mutta jotenkin tuntuu että en tee elämässäni mitään vaikka kasvatanhan uutta ihanaa ihmistä tähän maailmaan.. =) en keksi mitään harrastusta koska kaikki on niin kallista/täyttä ja tässä iässä vaikea löytää sopivaa amatööriryhmää ja oma aloitteinen harrastaminen loppuu aina siihen kun ei ole ketään patistamassa. noin pienen kanssa ei ihan hirveasti ole kerhoja yms mistä saisi yhteistä kivaa vauvan kanssa kun en ole niin sosiaalinen että menisin perhekerhoihin yms, en tunne sitä luontevaksi, muita vauvaperheitä on kyllä ystäväpiirissä. ollaan kyllä vauvauinnissa ja muskarissa mutta ne alkaa vasta syksyllä taas joten kesä menee jotenkin hukkaan.. tuntuu että kun vauva nukkuu niin en muuta kuin siivoa tai ole koneella ja elämä valuu ohi.. asiaa pehntaa se että moni kaverini pääsi unelmaopiskelupaikkaansa ja käyvät töissä ja harrastuksissa ja enää kultainen noutaja puuttuu ja minäkin niin haluaisin sen opiskelupaikan nyt, enkä 35 vuotiaana. pitäisin siis paikkaa itselleni koulussa mutten vielä menisi mutta se toisi turvan tulevaisuuteen olla kirjoilla. ja työkokemustakin olisi kiva joskus kerryttää, ei nyt mutta pelotta etten pääse ikinä töihin kun oon ollut sata vuotta kotona (jo ennen vauvaa). rakastan kaikkea vauvassa ja hänen kanssaan olemisessa mutta kai jokainen äiti nyt tarvii jotain vastapainoksi vaipanvaihdolle? miten teillä menee päivät ja arki ja "kärsiikö" kukaan muu tästä toimettomuudesta? tiedän että kun vauva kasvaa niin sen kanssa onkin sitten hommaa joka sekunti mutta silloin varsinkin tarvitsee jotain vastapainoksi että jaksaa.. mitähän sitä keksisi kun tuntuu etten oikein mitään varsinaisesti osaakaan eli en nyt jaksa opetellakaan esim kokkausta, ompelua, sisustamista jne ajankulukseni.... en oikein tiedä miten hyödyntää tää kotona oleminen itseni kannalta, vauvan kanssa kyllä touhutaan ja nauretaan mutta mites muu elämä, vai katoaako se äitiyden myötä? en oikein tiedä tarvitsenko lisää omaa aikaa, lisää kavereita vai toisiko vaikka vklopputyö mielekkyyttä vai enkö ole tottunut vielä kotiäitiyteen vai olenko vaan oikeasti ollut liikaa kotona kun ennen vauvaa oli välivuodet yms kesät ilman töitä ja muuta laiskottelua niin haluan actionia.. pitääkö jo pyöräyttää uusi vauva?? :D mikä siis teidät pitää järjissään muu kuin ihana rakas perhe ja mitä TE teette päivisin kotona? =) vauvamme on toivottu eikä ollut mikään superyllätys joten en kuitenkaan tunne luopuneeni mistään sen kummemmasta mutta haluaisin nuorena ihmisenä vähän tulevaisuuttakin miettiä kun se on niin auki, ja tehdä sen eteen muutakin mielekästä kuin vauvan kanssa elämistä ja olemista vaikka se onkin ihanaa =)

31.7.2012
AMP91
AMP91

en oo kyllä ihan samaa mieltä että nainen on sama kuin puoliso :o minä ainakin äitinä imetän-leikitän-pesen pyllyn-nukutan mm. ja puolisona pusuttelen-keskustelen-rakastan-kehun mm. ja naisena meikkaan-pukeudun-kahvittelen kavereiden kanssa-shoppailen-istun liberossa jne se oma aika on sitä naiseutta, miehen kanssa puolisona oloa ja vauvan kanssa äitinä oloa eli niissä on suuuuuuuri ero kaikissa vaikka helposti sulautuvatkin huomaamatta yhdeksi.. =) en minäkään vaihtaisi päivääkään pois mutta niinhän sitä sanotaan että kuolinvuoteellaan ei kadu sitä mitä teki vaan sitä mitä jätti tekemättä joten vielä minä näytän itselleni :D

ja pakko vielä sanoa että tuntuu jopa hiaman loukkaavalta että sanotaan monen lapsen äitinä että on varmaan lomailua yhden kanssa, no eikä ole!! :D kokoajan pitää keksiä uutta ja koska vauva on ensimmäinen niin ei ole mitään kokemusta päivittäisestä hoidosta ja tekee kaiken alusta asti ja voin sanoa että se aika mikä menee kahteen niin menee minulla kaikki esikoiselle kun se on ainoa niin ei sitä aikaa jaa muille niinkuin kahden kanssa ja monet sisarukset sitten on jo keskenäänkin. ellei nyt kaksosia ole niin toinen on sitten jo vanhempikin mutta yhden kanssa menee kaikki aika kun vielä harjoitteleekin ja kahden kanssa se aika jaetaan. muttei ole kyllä lomaa vaikka laiskottelusta puhuinkin mutta juuri sitä tarkoitin että aika menee tavallaan vauvan kanssa möllötellessä tai koneella niin tavallaan laiskottelua kun muut tekee töitä ja opiskelee, muttei se vauvan kanssa möllöttelykään lomaa ole kun kokoajan pitää keksiä uutta leikkiä ja laulua ja lelua ja sitten onkin nälkä ja mitähän se nyt itkee jne ja kaikki pitää opetella siinä hetkessä =)

1.8.2012
AMP91
AMP91

Kun sain esikon eksyin myös itsestäni joksikin aikaa. Kesti aikansa että pysty olemaan äiti ja nainen...

Mä käyn jumpalla, zumbaa ym ryhmäliikunta lajeja, silloin minä olen vain minä, enkä kellekkään mitään, vaan tunneilla mä zumbailen vain omaksi hyväksi ja mielihyväksi ja kuulostelen itseeni ja samalla jollainlailla tutustun itseeni, millainen olen ku kenelläkään ulkopuolisella ei ole mitään vaateita. Samalla tunnit saa mut tuntemaan itseni naiseksi, zumbassakin kun pitää antaa pyllyn pyöriä niin ei siinä ainakaan kovin miehekäs olo tule=)

Vaatteitten ostaminen tai vaikka vaan shampoon ostaminen on mulle myös sitä naisellisuutta...parturissa käyminen ja kynsien lakkaaminen ns pikku jutut. Ja sittenkun sitä tuntee itsensä naiseksi niin on luonnollista olla se puoliso mitä miehelle alunperin on ollu siis ennen lapsia... Pitää osata säilyttää jotain pientä siitä mielialasta ja olosta ennenku tuli äidiksi... Jos sä vaan päivästä toiseen tunti tunnin perään oot vaan äiti ja vastaat lapsiesi tarpeisiin niin silloin on vaan äiti...siis ettei sitä varmaan kovin pysty olemaan sit eri rooleja...

Meidän kahden keskinen aika miehen kans on ku ollaan sohvalla ja kattotaan jotain housea tai vastaavaa ja sit me käydään silloin tällöin saunas juttelemas eli kun lapset on nukkumas niin me mennään saunaan ja silloin ei paljoa ole häiritteviä tekijöitä ja pystytään puhumaan.

Mulla ei ainakaan ole mitään tekemisen puutetta ku on kaksi lasta ja omakotitalo. Mun päivät täyttyy imuroinnista, kokkauksesta, erotuomaroinnista =), pyykin pesusta, kaupas käymisestä jne ja jos on ollu oikein toimelias niin kyllä rikkaruohot pitää huolen siitä ettei tuonne riippumattoon pääse rojahtamaan ja paistattelemaan aurinkoa. Mun lapset on kaksi ja viisi vuotiaat. eikä enää siis niin kiinni mussa...

31.7.2012
myrmeli
myrmeli

Mie en itseasiassa ennää oikein ees muista mimmosta se arki oli vaan yhen lapsen kanssa? Heh varmaan aika lomailua nykyiseen verrattuna, ei siis millään pahalla, mutta paljon mahdollista :D Meijän parisuhde jaksaa porskuttaa eteenpäin pienten varastettujen hetkien varassa. Aina sillon tällön parii tuntia kaksin tekee ihmeitä, joskus ihan kokonainen yönseutukii. Kummallakin on omia menoja tasaiseen tahtiin, mutta yhteinen huumorintaju ja kun ollaan yhtäaikaa kotona niin esim. iltapalat ja pesut mennee kyllä jo aika mutkattomasti yhteistyössä. Meille on kummallekin ikään kuin jäänyt tietyt kotihommat, joita enimmäkseen tehdään. Mies hoitaa esim. kutakuinkin kaikki ulkotyöt ja lämmittää takkaa, mie enimmäkseen teen ruokaa, pesen pyykkiä ja hoidan tiskit. Tarvittaessa tietenkii tehhään toisenkii hommia :D

Mie oon yrittänyt keksiä aina sillon tällön jotakii tekemistä piristämään päivää. Sen ei tarvii olla mitään isoa ja kallista, kun vaikka pelkkä sorsien ruokkiminen saa lapsen iloiseksi ja kaikki tämä yhen alennusleivän hinnalla :D Käyvään jonku kaverin luona, jossain leikkipuistossa, ongella, mustikassa, pulkkamäessä jne. Ja sitte ihan ehdottomasti toisten aikuisten seura! Sosiaalinen media ensiapuna on ihan loistava, elämä ilman tätä libbeekin ois varmaan aika paljon nuivempaa :)

En tiiä, mie oon kyllä ihan tyytyväinen elämääni :)

31.7.2012
riu
riu

no mie yritän tasapainotella kaiken kanssa:D kavereita näjen tosi harvoin. kesälomallakin tasan yksi soitti ja tuli käymään kerran. siinä mun kaverinäkemiset ja yhteydenotot kuukauden aikana:D

sit 40h viikossa olen  työminä. suurimman  osan  päivästä  luteita  ja rottia. työongelmista ja haasteista puhuisin mielelläni miehelleni, mutta sitten tullee tunne, että kun vihdoin kotia pääsee ja saa hoidettua  äiti-hommatkin  kunnialla loppuun  (ruoat ja iltapuuhat) niin ei sitä viitti ainoana vapaahetkenään oman miehen kanssa enää mistään  torakoista jauhaa:D

toisinaan  tunnen huonoa omaatuntoa siitä, että yhteinen  aika nuorimmaisen kanssa jää niinvähälle arkisin. se  ei ole kuin  jokunen  hassu  tunti:( monesti sitten  iltasin  tuijottelenkin sen nukkumista ja ihailen mein rinsessaa:) vanhempia likkoja näkee  nykyään harvoin. jutellaan  sit puhelimessa säännöllisesti. onneksi toinen tullee huomenna  kotia ja viettää mein kanssa aikaa toivottavasti sunnuntaihin saakka ainaskin. toinen palaillee  sitten kun koulut taas alkaa.

miehen kanssa vaalitaan säännöllisiä kahdenkeskisiä aikoja ilman lapsia. joka vuotinen lomareissu on  sitä uudellen elettävää honeymoonia:)

31.7.2012
Blanco
Blanco

no minä koen tällä hetkellä että olen ehkä vaan joku kone joka suorittaa arkea.

odotan jo niin syksyä että alkaa harrastushommat. lapset menee kans vauvauintiin ja muskariin taas. ite meen taas jollekin kansalaisopiston kurssille niin on kerran viikkoon joku oma homma. ehkä sitten jaksaa olla taas vaimokin :D

tää loppukesä on aina niin masentava kun miehen lomat on lomailtu ym. se on niin vaikea illalla mennä tekemään jotain kun tuntuu että sit on taas kiire tulla kotiin kun mies soittelee kuitenkin perään että koska sä tuut ja..

no kavereita nään tooosi harvoin. yritän kans 1-2 kertaa kuussa mennä käymään, meillä on se huono että lähimmät asuu 20km päässä, ja mun tosiystävällä ei ole ajokorttia niin hän ei pääse muka ikinä meille käymään..

31.7.2012
mustikka88
mustikka88
Tapahtui virhe. Yritä myöhemmin uudelleen.
Ladataan...