isovanhemmat tiuskii lapsenlapsilleen-pitääkö hyväksyä?

itsellä siis vasta pieni vauva mutta pelottaa jo valmiiksi millaisen mallin omat vanhempani antavat hänelle kun katselen siskojeni lapsia heillä hoidossa/kylässä (siskot siis usein kyllä myös paikalla).. siskoillani on siis alle kouluikäisiä, hieman villejä poikia kolme yht. ja heti kun vähän ymmärrystä tulee iän puolesta, niin heille tiuskitaan kokoajan.. en todellakaan ole saanut mitään hyssyttely lellimis kasvatusta heiltä itse, ja koska ikää on toki 20v enemmän ja ikä painaa niin hermokin menee väsyessä helposti, sen ymmärrän, mutta kiellot yms torut ovat välillä todella tylyjä lapselle joka ei ajattele varttia pidemmälle eikä tarkoita mitään pahaa välttämättä teollaan, lapset on aina lapsia. mietin vaan että jos olisin itse tuossa huudossa pikkutyttönä alkaisin varmasti itkeä... vanhempani eivät siis huuda paitsi erittäin harvoin, mutta sillei karjaisevat ja sanovat lujaa ja tylysti, ei ikinä enää nykyään ensin kivasti/tomerasti pyytäen esim olemaan hiljempaa tai siivoamaan jne, vaan väsyneenä he heti karjuvat että 'nyt "heikki" heti siivoamaan, ei tollaista jaksa kukaan kattella kun kaikki autot on leväällään, heikki hei, nyt heti tähän tai lentää autot roskiin!' kun vähemmälläkin ymmärtäisi.. joskus he saattavat ensin mumista lapselle, mikä ärsyttää suuresti kun ei lapsi leikin ym juoksun keskellä kiinnitä semmoseen mitään huomiota jos aikuinenkaan kiinnittää... sitten karjutaan että kun mumisin eli sanoin kerran jo ja lapsi yrittää puolustaa etten kuullu niin sanotaan että olisit kuunnellut tai mitäs huusit vaan.. todella kypsää puhetta aikuiselta nyt tiuskia tollalailla kun lapset on mitä on! pitäähän lapsille nyt opettaa normaaliakin puhetta ymmärtämään.... vanhempani ovat yli 60v, mutta perusterveitä kumminkin ja järjen pitäisi juosta mielestäni vähän enemmän. pitääkö minun hyväksyä jos omalle lapselleni isompana huudetaan ja karjutaan ja minkäänlaista lapsenomaista mokailua tai hitautta ei hyväksytä? ei lapset toimi niin :( asiat ovat ihan vuoden sisällä muuttuneet tähän, ennen paikka oli se pullantuoksuinen mummula jossa ei välitetty joka pikkuasiasta vaan ymmärrettiin miten lapsi toimii.. mutta ei enää.. ymmärrän että ollaan väsyneitä mutta tarviiko sitten suostua jokaiseen lapsenhoitokeikkaan ja pyytämällä pyytää käymään jos ei jaksa? tai rentousuisi edes sitten illat kunnolla kun isänikin tekee kaikkea mahdollista sitten kun lapset on lähteneet yökylästä eikä voi edes kahvia juoda varttia ja puhua äitini kanssa jne vaan ruoho on ajettava sillä sekunnilla... hommat varmasti stressaa jos ne jättää huomiseen aina, mutta rajansa kaikella jos burn out iskee ja lapsen lapsille huudetaan kaikesta ja aina ollaan väsyneet kiukuttelevat isovanhemmat.. tiedän että näille lapsille menee perille myös hiljaisemmat ja mukavammat kiellot, ei ne mitään idiootteja ole.. toki lapset ovat vähän semmoisia aina ettei tahdo mennä millään perille mutta oikeuttaako se huutamaan ja ilkeilemään? isovanhempani joskus myös haukkuvat lapsenlapsia, eivät ikinä kiroile mutta sillei lannistavat todella loukkaavasti esim sanoilla laiskuri, tuhma, ilkeä, kakara ja siis saahan noita käyttää ei siinä mitään isoa ole mutta jos lapsi tekee jotain vahingossa ja huudetaan että oletpa tuhma vintiö niin kyllä se pidemmän päälle pilaa lapsen itsetuntoa ja suhdetta isovanhempiin edes vähän.. ainakin itse herkkänä ihmisenä muistan kuinka sattui jos vahingosta huudettiin noin tai sitten sai aikaan jostain isompaa vahinkoa kuin mitä luuli eli niinkuin puolivahinko jos vaikka riehui liikaa ja kävi jotain, niin kyllä se sattui ja itku tuli sitten peiton alla tms.... ei se ollut kivaa jos tehtiin iso numero epäonnistumisesta vaikkei sitä nyt villasella kuulu painaa mutta se kultainen keskitie olisi ok... toki he huomioivat onnistumiset jne ja leikkivät, vievät puistoon jne ovat hyviä isovanhempia sitten kun jaksamista on mutta loppupäivä on aina tappelua ja kuin murrosikäisten riitelyä ja tämä vaan on minulle ongelma! jos oma poikani on yhtä herkkä kuin minä niin sehän on yhtä itkua ja itsetunto ongelmaa koko isovanhemmilla kyläily kun ei mitään ymmärretä.. en halua että lapselleni huudetaan jos hän vahingossa kaataa maidon jne tai juoksee liian lujaa ja kaataa maidon niin sitten haukutaan huutamalla tottelemattomaksi kakaraksi, eikä esim sanota että 'voi ei "mikko" ole ensi kerralla varovaisempi, ei saa juosta, ja laitetaan siivoamaan jäljet' tai muuta semmosta, ja jos liian usein toistuu niin karjaistaan.. siskoni lapset ovat villejä mutta niin ihania kuitenkin joten säälitää katsoa heitä kun ilme menee ihan vakavaksi heillä ja mietin vaan että mitähän tonkin pienen päässä liikkuu nyt :D.. kerran myös kun ostimme siskojeni kanssa hampurilaisia kun pojat halusivat kerrankin niitä niin isäni sanoi että ihme juttu tommoset typerät hampurilaiset, ei ne oo mitään kunnon ruokaa ja sitten hän grillas kylkeen makkaraa ja laitto uudet perunat protestiksi.... tommonen käytös ja puhe on erittäin kivaa lapsista jotka oli innoissaan tulossa syömään mummolaan hampurilaisiaan ja isäni haukku idean lasten kuullen niin kyllä oli mukava kaikkien syödä kun ei toikaan nyt ollu juttu eikä mikään oikeesti.. nyt varmaan joku sanoo että ei lapset opi jos ei kiellä joo en tarkoita ettei saisi kieltää tai karjuakin lapsille mutta ongelma on siis kohtuuttomuus, eli isovanhemmat ovat käskyjensä ja odotuksiensa kanssa erittäin kohtuuttomia! vaikkette tästä sekavasta tekstistä saisi sitä kuvaa mutta mitä siis voi tehdä kohtuuttomien isovanhempien kanssa? tiedän mikä on normaalia ja sopivaa, niin oli ennen ja se kyllä toimikin. yksi siskoistani on yh ja hän tarvitsee 2 lapsensa kanssa paljon apua joten hän käy viikottain mummolassa koska oikeasti varmaan pää räjähtäisi kotona ja vastaus ongelmaan tuskin on se että me kävisimme vähemmän koska pitäähän isovanhempien lapsenlapsiaan nähdä varsinkin kun tämä yh siskoni tarivtsee apua, me muut emme niin usein käykään sitten... kaksi pojista ovat kaikenlisäksi jonkun sortin erityislapsia, emme vielä tiedä mitä tai onko todellisuudessa muuta kuin ylivilkkautta, mutta sen tyyppistä kun adhd on epäilty mutta vielä tutkitaan joten ahdistaa sekin, tai jos oma lapsi olisikin vaikka jotenkin vammainen tms niin huudettaisiko hänellekin jos hän olisi liian hidas ja se johtuisikin vammasta.. en ihmettelisi tätä, niin vaikea tämä tilanne on oikeasti.. :( siinä tilanteessa onkin kiva oikein korostaa lapsen vammaa ja torua vanhempia lapsen aikana jne, tällaista tilannetta en halua ikinä ja siis tämä oli vaan kuviteltu juttu jos olisi vamma tms.. hohhoijjakkaa.. en tiedä miten vanhempiani pitäisi lähestyä kun tuntuu että he ovat nykyään niin höppäniäkin jo kun on kiireitä kun he unohtavat syntymäpäiviä ja viikko sitten kerrottuja neuvolakuulumisia tms..