Mä kerroin heti siskoille plussan jälkeen :)

Sisko kertoi sitten iskälleni

Ekana tietysti soitin miehelle töihin. sitten Muutaman viikon päästä kaverille ku oli tulossa sen häät missä olin kaasona. Itkin. ja kaverikin kysyi et eikö se ole hyvä asia...minä: joo on on mut mua vaan itkettää...=) Häiden iltana mun vanhemmat ja mun mies ja mun sisko miehineen lähti jatkoille ja siellä mies oli kysyny tulevalta mummalta et mitä se tuumais jos meitä olis jonku ajan päästä kolme. Mummalla oli kyllä ollu jotain ihan muuta mieles;) ihmettelin vähä ku mumma mulle aamulla laittoi kovasti viestiä ja kyseli kuulumisia ja vointia jne. Piti herättää mies ja kysyä kertoko se vai mitä toi tarkottaa=) oikea täpinä isi 3

miehen vanhemmille kerrottiin ihan niinkuin suoraan ja jäykästi oppi kirjoista..olemme raskaana ja saamme vauvan oletettavasti silloin ja silloin...kyllä se tunnelma sitten siitä notkistu.

Työkavereille leivoin omena piirakan ja kaikki ihmetteli et kuka sen on tehny ja onko silä nimipäivä vaiko synttärit ja sitten ne tuli multa kysymään ettätiedänkö mä ja sanoin että minä sen olen leiponu. Miksi, mitä juhlitaan? Vastasin että haikaran kylälle tuloa. Ei syttyny juuri lamppuja ja sitten että no elämän jatkumista ja sitten jo kuulu muutama ahaa...Se oli kyllä kivaa mut toisesta en kyllä yhtään muista kelle ja koska...anoppi sai tietää työnsä puolesta ilman mitään kertomisia...se kyllä suuresti harmittaa...kakkosta pidin suurena salaisuutena vielä suuren vattanki kans..en olisi vissiin halunnu kellekkään kertoa...=)

Itseasiassa työnantaja oli eka ulkopuolinen kelle kerroin kun en viittiny sit ekan oksennustauti viikon jälkeen enää jatkaa oksennustauti linjalla vaan kerroin suoraan, vaikka eihän se pomolle kuulu miks oot saikulla mut ite halusin kertoo totuuden. Ja kun heti alusta olin 3kk saikulla niin eipä tarvinu sit ihmetellä. Osa työntekijöistä sai tietää vasta kun jäin äitiyslomalle :D ei paljon maha näkyny reiluhkojen työvaatteiden alta. Molempien vanhemmille sit 12 viikon jälkeen ja sit vähän myöhemmin sisaruksille ja muille tutuille.

en osaa sanoa asiaani kerralla :D miehelle kerroin noin rv.6, kavereille rv8 ja vanhemmillemme rv13-14 ekan utran jälkeen:) osalle kavereista tietysti myöhemmin kun ehti..

miehelle kerroin herättämällä hänet aamu 8 raskaustesti kourassa ja ilme oli aikamoinen :D kyllä me sitä jo aavisteltiin kun oli menkat myöhässä ja outo olo mutta vaikka mies oli seuraavat 8kk shokissa on hän ollut mahtava isä nyytillemme sitten syntymän jälkeen :)

ultraäänikuvaa näyttämällä =) oli kyllä elämäni hikoiluttavampia asoita kertoa 20 vuotiaana raskaudesta :S se oli aikamoista vaikka sama poikaystävä oli viiden vuoden ajan ollut mutta vanhempani ovat aika vanhanaikaisia ja sikollani on kaksi lasta 24 vuotiaana joten he halusivat suojella minut samalta turvattomuudelta elämässä niin oli kamala kertoa että menen siskoni jalanjäljissä nuorena äitinä kun onhan siinä puolensa kun ei koulutusta ole jne.. mutta jo hetken päästä kuvan näyttämisestä keitettiin onnittelukahvit ja halailtiin ja kaivettiin siskoni lasten ja meidän siskosten vanhat vauvan vaatteet ja äitiysvaatteet esiin innoissaan =)

Mä plussasin rv 5+3 ja se oli 7.12.2010. Ekana kerrottiin vanhemmille, tarkkaanottaen soitin mun äitille jouluaattona lappiin että mutsi hei, susta tulee taas mumma! Ja siinä joulun pyhinä sit muukin perhe sai tietää. Läheisimmille ystäville ja muutamalle kaverille kerrottiin uuteen vuoteen mennessä. Ja sit se ei ollu enää salaisuus, mut ei siitä kylillä huudeltu. Sillon olin koulussa ja koulussa sai tuollon plussauspäivänä tietää terkkari jolla kävin varmistamassa asian ja tottakai oma opettaja, sopivasti alko 3kk työharjotteluputki alkuvuodesta niin luokkatoverit sai tietää vasta keväällä kun palasin mahakkaana koulunpenkille. ;b Osa-aikatöihin ilmotin myös suht heti.

Mun isosisko (tuolloin hällä oli alle 6kk ikänen muksu) sai jonkunsortin slaakin kun kerrottiin asiasta ennen np-ultraa, se itki mulle puhelimessa että entä jos meneekin kesken että mitäs sitten? Mutta mä oon sen sortin ihminen et jos olis käyny niin että olis menny kesken, eikä oltais kerrottu kenellekkään, niin mä olisin kääntyny kuoreni sisään enkä olisi osannu surra ja siitä sitten aikanaa jatkaa elämää. Mulle oli turvallista että kaikki läheiset tiesi asiasta, että on joku jolle purkaa jos joku meneekin huonosti.

Jatkossakin tulemme näin toimimaan, jos siis lisää lapsia siunaantuu. Ei mieluiten piiiitkään aikaan, mutta kun on aika.

Ensimmäisenä asiasta lipsautin kesken lastenkasvatuskeskustelun isoäitini 80-vuotissyntymäpäivillä lähes kaikille sukulaisilleni rv11 paikkeilla. Paikalla oli myös siskoni ja äitini jotka kuulivat silloin asiasta. Vähän harmitaa näin jälkikäteen tuo tapa, mutta minkäs teet.

Mieheni vanhemmille kerrottiin yhdessä, kun hänen äitinsä oli sopivasti kertomassa omasta tulevasta sairaalareissustaan :) joskus rv12-13 paikkeilla.

Töissä ilmoitin rv 16 rakenneultran jälkeen merkkaamalla taukotilan lomalistaan pitkän punaisen viivan muiden kesälomien joukkoon ja kirjoittamalla "äippälomalla". Siinä sitten kukin vuorollaan huomasi ja tuli onnittelemaan. Kiva tapa eikä lähtenyt juoruja/epäilyitä kiertämään kasvavasta masusta tms.

Mä soitin mutsille ja systerille heti ku testi näytti plussaa :)

Faija ja miehen vanhemmat sai tietää rakenneultran jälkeen, mies ite halus niin ja yks kaveri siinä välissä ku piti juhlia sen synttäreitä ja oltiin pitkään sitä suunniteltu ni mikä muu selitys ei olis kelvannu juomattomuudelle :) kaverille kerroin päin namaa, muille soitettiin.

Omille isovanhemmille lähetin kortin, jossa äiti pingviinin alta kurkistaa pikkupingviini ja laitoin että sukuun syntyy musta-valkoinen pikkupingviini. En ollut varma tiesivätkö he, että seurustelen tummaihoisen kanssa, itse en ollut kertonut mut en oo varma oliko suvussa juorut kulkenu. :) mut ainaki kortista hiffasivat sitten :)

ekasta kerrottiin rv 12 perheillemme. oltiin yritetty niin kauan lasta että ootettiin että se on tarpeeks pitkällä. toisesta kerrottiin rv10-11 kun äitini tarjos kuoharia niin sanoin ettei nyt passaa taas juoda vähään aikaan :D