Ajatus työhön palaamisesta kauhistuttaa

Huomenta kaikille. Kuten tuolla toisessa ketjussa kirjoitin, meikäläiselle on tarjottu vuoden mittaista opettajansijaisuutta tältä paikkakunnalta, jossa olen kuvitellut olevan todella huonot työnsaantimahdollisuudet. Olen jo luvannutkin rehtorille mennä koululle, mutta nyt on alkanut hirvittää. Olen todella huolissani siitä, miten pienin lapsistamme kestäisi sen. Jonkun verran eroa äidistä varmasti helpottavat kotiin tuleva hoitaja ja 5v isosiskon seura suurimman osan päivistä. Mutta silti: tuntuu hyvin vaikealta ajatella, että joka aamu 2v8kk ikäinen tyttö ehkä itkee äidin perään. Varsinkin kun tajuaa, että äidin poissaolo on jokapäiväistä eikä satunnaista, kuten juuri nyt. Osaako kukaan saada ajatuksiani pirteämmille raiteille? Kiitos etukäteen mahdollisista vastauksista.

13.6.2012
odottaja
odottaja

Ei yhtään vastausta vielä.

Tapahtui virhe. Yritä myöhemmin uudelleen.
Ladataan...