AISTI YLIHERKKÄ LAPSI

Esikolla (poika 6v2kk) on huomenna KELTO,omahoitaja (lastentarhanopettaja) ja me vanhemmat palaveri päiväkodissa koskien ensi syksyn alkavaa esikoulua. Omahoitaja oli päivittänyt päiväkodin kuvauksen lapsesta. Hirvittävän taidokkaasti ja moni-alisesti oli hän osannut pojastamme kirjoittaa ja tuosta kuvauksesta hyvin poikani tunsin, tosin joiltain osin kotona tiettyä käytöstä yms ei ole, mutta onhan lapsella päiväkotiminä ja kotiminä. Tuosta paperista bongasin sanan aistiyliherkkä lapsi. Ja kyllä, nyt kun asiaa olen hiukan itsekseni selvittänyt, niin paljon löytyy yhtäläisyyksiä meidän poikaan. Poika hurahti oikein urakalla 3-vuoden alla oikein kovapäiseksi. 3V2KK iässä hänellä oli jo 2 pikkusisarusta, joita kohtaan ei mitään mustasukkaisuutta yms ollut.Tuolloin aloitti kerhon seurakunnalla, joka oli 1x vk, 2h/krt. Tuolloin kerhotädit jo puuttuivat jatkuvasti esikon "häiriökäyttäytymiseen". Paikoillaan pysyminen, oman vuoron odottaminen,ohjeiden kuunteleminen,jonottaminen, häviäminen (maailma romahtaa), voitto vain tärkeintä ja pitää olla paras kaikessa, joukkuepelit ei onnistu, kun pitää pelivälinettä vain itsellään, siirtymätilanteet jne ovat sieltä 3v lähtien olleet pojalle koitinkiviä ja kiihtyvään tahtiin niistä on kerhoista ja nyt syyskuun alun jälkeen päiväkodista negatiivista palautetta tullut :/ (5,5v aloitti päiväkodin 12-13pv/kk) Melko tarkkaan 5 vuotispäivänä pojalla oli 6vk putki, että sai niin voimakkaita raivokohtauksia päivittäin, että joka ikinen päivä piti sylissä voimakkaasti pitää ainakin 30min kerrallaan, jottei olisi satuttanut itseään tai muita/rikkonut tavaroita. Pahassa raivokohtauksessa yritti purra, lyödä, potkia jne.Ja tällaisen ravokohtauksen saattoi laukaista, vaikkapa uloslähtötilanne, kun kehoitin pukemaan housut päälle. Poika on ihan pienestä asti ollut koville äänille herkkä. Peittänyt helposti korvansa, vaikkei omalle korvalle ääni ole kovin kovalta kuulostanutkaan.Korkeat paikat pelottaa, kierreportaat ja portaat muutoinkin on ihan painajaiset pojalle (alusta asti tsempattu ja rohkaistu näissä, muttei painostettu tai pakotettu), isot liukumäet yms on paikkoja johon poika ei uskaltaisi mennä. Pihakaivot, hissikuilut aiheuttaa paniikinomaisen kohtauksen, poika pelkää, että jotain tavaroita tippuu sinne, eikä niitä saada pois tai joku puristuu hissinovien väliin jne. Päiväkodin lapussa oli lisänä laitettu, että poika ei siedä kosketusta. Tuo tuntui itsestä hiukan kummalliselta. Kyllä poika on antanut aina halia ja toisinaan vieläkin hyppää kaulaan kuunni, antaa unisuukon ja istuu sohvalla kainalossa jne. Mies tosin sanoi, että budossa on aina lopuksi loppurentoutus, jossa aikuinen "hieroo" lasta selästä ja hänestä poika ei tykkää siitä ollenkaan. Mietin vain, että päiväkoti ja aikaisemmin kerho ympäristönä, niin kokoajan on meluista ympärillä, niin tuohan väistämättä pitäisi olla suuri häiriötekijä juuri aistiherkällä (kuulo) lapsella, siis keskittymisen kannalta. Pojan päivä kun on ennalta arvattava, eikä yllätyksiä tule, niin kaikki sujuu mallikkaasti. Mutta, jos esim päiväkodissa onkin vieraileva nukketeatteri, niin pojalta katoaa kontrolli täysin. Lähtee kesken esityksen vaeltelemaan jne. Mikä minua nyt eniten huolestuttaa on tuo, että on alkanut tönimään muita lapsia päiväkodissa, jos joku ei ole mennyt hänen mielensä mukaan. Reilu 6v täytyy jo tietää, että toisia ei tönitä..ja poikaa tietää sen.Tämä nyt ei ihan tähän asiaan liity, mutta huoleni silti! Poika on hirvittävän taitava fyysisesti ja hienomotoriikka on kiitettävää. Kaikki eskaritehtävät tekee mennen-tullen, niin kauan kun ne häntä kiinnostavat. Kun loppuu mielenkiinto mihkä tahansa asiaa, poika pistää lekkeriksi ja alkaa "häiriköinti". Poika voi aloittaa leikin hetkessämuiden kanssa annetuilla tavaroilla, mielikuvitus on todella rikas. Toisaalta poika haluaa johtaa leikkiä ja käämit palaa, jos joku ei suostu leikkiä hänen säännöillään :/ Tämäkin kirpasee minua :( Taivahan tosi on, että jollain tasolla tätä kaikkea voi laitta tämän meidän pienimmän sairastelun piikkiin. Jatkuvaa lääkärissä/sairaalassa/tutkimuksiss​a juoksemista pinimmän koko elämä. Päivät täyttyy kuopuksen lääkinnästä ja kotitöistä. Onneksi mies osallistuu ihan yhtä täysin arkeen, joten kaikki lapset saavat tämän hulluuden keskelläkin jokainen omaa aikaa aikuisten kanssa..jokainen päivä on meille arvoitus. Yhteisiä retkiä/reissuja ollaan jouduttu perumaan pienimmän tilan takia taukoamatta ja nämä olleet erityisesti esikolle kovia paikkoja. (nykyisin sanataan lähdöstä vasta ennen päällepukemista)Tälle asialle (pienimmän sairastelu) me emme voi mitään. Vaikka se meille aikuisille on muuttunut arjeksi, niin varmasti muut sisarukset tätä asiaa käsittelevät mielessään. Tämähän lisää turvattomuutta, vaikka tosin arjen rutiinit pyörii (ja on aina pyörineet) ihan normaalisti. Koitetaan kyllä olla huolta pienimmän voinnista välittämättä muille lapsille, mutta eihän lapset tyhmiä ole! Pojalla on kulkenut päivittäin vihko päiväkodissa mukana, johon tädit kirjoittavat miten päivän tapahtumat on menneet ja hyvistä hetkistä laitetaan hymynaama ja huonoista surunaama. Jos päivä on mennyt hyvin, saa poika valita tarran vihkoon ja tarraa ei saa jos on törttöillyt tai surunaamoja on paljon. Käyvät ennen lepohetkeä (joka on pojan pahin hetki päiväkodissa..lopetti ihan kokonaan 2,5v päivä-unet ja ei olla  lepohetkelle poikaa ikinä pakotettu sen jälestä, koska ei ole sitä tarvinnut, niin tämä hiljaa paikoillaan olememinen sängyssä kesken päivän on ihan hirveää) sitten aamupäivän tapahtumat läpi ja poika itse arvioi miten hänestä on mennyt jne.Ja on suunnattoman ylpeänä aina onnistumisistaan. Biljoona asiaa jäi kirjoittamatta, mutta siis pointti taisi olla se, että kertokaahan te joilla aistiyliherkkyydestä "kärsiviä" lapsia on, niin miten se näkyy arjessa ja lapsen käytöksessä jne.      

23.5.2012
tyttö
tyttö

Hieno homma,että saatte asian eteenpäin.

 

24.5.2012
tiinu
tiinu

todella hienoa että oli noin positiviinen tapaaminen ja että tuli itselle se olo, että nyt on jotain mistä lähteä liikkeelle ja ymmärtää paremmin mistä tietyt asiat johtuu ja miten niiden kanssa voi toimia, että helpottaa toisen oloa.

24.5.2012
Mummy83
Mummy83

Kyllä on ilo huomata miten mahtavien ammattilaisten kanssa sitä saakaan toimia! :) Erittäin hyvässä hengessä palaveri käytiin ja hyviä pointteja saatiin varmasti puolin ja toisin esiin.

Pikaisena raporttina, sekä sisun omahoitaja (LTO) ja kiertävä erityisLTO oli sitä mieltä, että pojan kohdalta on ehdottomasti aloitettava tutkimukset aisti yliherkkyyden tiimoilta, varsinkin, koska poika "oireilee" niin monella alueella, eikä pelkästään esim kuulon alueella. Samaa mieltä olivat, että "normaaleista" asioista ei poikamme kohdalla ole kyse.Päätimme myös, että asiaa lähdetään purkamaan ja selvittämään psykologin kautta.

Lisäksi päätettiin, että poika pääsee erityistuen piiriin syksyllä kun eskari alkaa, ei saa omaa avustajaa, mutta yhden osan avustajasta, joka jaetaan kolmen lapsen kanssa. On siis vain Sisua ja kahta muuta lasta varten eskarissa,avustaja on siis LTO:n lisänä. :)

Todella mukavaa oli, että Keltokin oli niin hyvin pojan asioista perillä ja hirvittävän laajasti annettiin meille vaihto-ehtoja miten tätä voitaisiin lähteä purkamaan.

Ja sekin muistettiin sanoa, että miten kultainen ja hieno poika Sisu pohjimmiltaan on.

Hyvällä mielin tästä eteenpäin!

24.5.2012
tyttö
tyttö

Minä äitinä olisin yhteydessä neuvolaan, lapsen neuvolalääkäriin ja terveydenhoitajaan.

Joillain lapsilla myös päiväkotiin ja omaan ryhmään sisään pääseminen kestää. Näin ainakin meillä esikoisella, joka 4-vuotiaana joutui vaihtamaan päiväkotiryhmää, uudet aikuiset ja lapset tulivat esikoisen elämään. Esikoisella meni monta kuukautta, että tutustui uuteen omaan ryhmäänsä.

24.5.2012
PekkajaMatti
PekkajaMatti

Olipas tuo sinun tekstisi kuin meidän pojasta. Tai no ehkä puoliksi.

Kovapäinen lapsi joka ei tunne juurikaan mustasukkaisuutta pikkuveljeä kohtaan, haluaisi lähinnä lisää pikkuveikkoja. "Paikoillaan pysyminen, oman vuoron odottaminen,ohjeiden kuunteleminen,jonottaminen, häviäminen (maailma romahtaa), voitto vain tärkeintä ja pitää olla paras kaikessa, joukkuepelit ei onnistu, kun pitää pelivälinettä vain itsellään" hyvin pitkälti samaa. Melkoinen rasavilli, eli ei kielloista välitä laisinkaan vaan jatkaa aina vaan kunnes fyysisesti estetään. Minua tottelee pääosin mutta juuri muita ei.

"Poika on ihan pienestä asti ollut koville äänille herkkä. Peittänyt helposti korvansa, vaikkei omalle korvalle ääni ole kovin kovalta kuulostanutkaan. Korkeat paikat pelottaa" Korvansa peittää helposti ja korkeat paikat pelottaa joskus, mitään selkeää linjaa ei ole havaittu milloin joku pelottaa ja milloin ei. Liukumäistä kyllä tykkää. Joskus ei meinaa uskaltaa tulla alas.

"Poika on hirvittävän taitava fyysisesti ja hienomotoriikka on kiitettävää. Kaikki eskaritehtävät tekee mennen-tullen, niin kauan kun ne häntä kiinnostavat. Kun loppuu mielenkiinto mihkä tahansa asiaa, poika pistää lekkeriksi ja alkaa "häiriköinti". Poika voi aloittaa leikin hetkessämuiden kanssa annetuilla tavaroilla, mielikuvitus on todella rikas. Toisaalta poika haluaa johtaa leikkiä ja käämit palaa, jos joku ei suostu leikkiä hänen säännöillään" Nämä myös melko sama juttu. Eskarista en osaa sanoa kun eskari alkaa syksyllä. Mutta halutessaan osaa laskea plus- ja vähennyslaskuja, jopa kymmenylityksiä ja osaa lähes kaikki kirjaimet.

Ja wikissä oli maininta et paitojen laput häiritsee. ne kyllä häiritse meidän poikaa ihan jatkuvasti. Koko ajan on kiskomassa paitojaan ihan mutkille. Itse olin kyllä aikoinaan ihan samanlainen. Paidat tuntui pahalta päällä.

Kukaan ei meillä ole kuitenkaan esittänyt arviota aistiyliherkkyydestä. Ehkä tämä voi sitten olla tuon ikäiselle ihan normaalia? Teillä on kyllä kovin paljon kaikkea muuta siinä päällä että ehkä siitä sitten yhdistettynä tulee tuo aistiyliherkkyys.

24.5.2012
misukka
misukka

Valehtelin, olihan poika jo 5v9kk kun ekat ajot ilman appareita ajoi ja nyt talven jälestä meni muutamia viikkoja, kun ajo alkoi sujumaan ilman vaapuntaa.

Noh, enää en oo ihan niin pihalla. Aioin kyllä vaatia asian tiimoilta tutkimukset, mikäli sellaisia on :D

Ja tietysti päiväkodissa ammattilaiset osaa varmaan kantaa asiaan ottaa. Palailen myöhemmin tänään asialle siis.

24.5.2012
tyttö
tyttö

luistelu on meilläkin vaikeaa juuri tuon kaatumis pelon takia.Pyörässä täytyy olla vielä apurenkaat,ilman niitä ei rupea ajamaan

24.5.2012
tiinu
tiinu

tuo on totta,että itse aiheutettu meteli ei haittaa ollenkaan,mutta toisten ja ei välttämättä kovatkaan äänet on pahasta.

Kuulokkeet kannattaa hommata,jos lapsi suostuu niitä käyttämään.Meillä poika itse ottaa ne esille ja laittaa päähän kun äänet ahdistaa tai äiti imuroi:)

24.5.2012
tiinu
tiinu

Juuri noin, poika itse pitää toisinaan välillä kovaa ääntä ja huutaa, mutta häiriintyy heti muiden aiheuttamasta metelistä!

Ja todellakin pitää välillä minusta haaleaa suhkuvettä liian kuumana :o

24.5.2012
tyttö
tyttö

Ja pyöräilyn opettelu ilman appareita oli todella vaikeaa, kaksi kesää harjoiteltiin ja "vasta" 5,5v taidon oppi. Nyt 2 talvea käyty luistelemassa (tosin vain n.10 kertaa/talvi) ja edistystä ei ole tullut lainkaan, pelkää kaatumista liikaa..kävellä töpöttää luistimilla, muttei uskalla liukua.

24.5.2012
tyttö
tyttö

Onneksi koskaan ei ole liian myöhäistä puuttua tällaisiin asioihin. Äläkä missään nimessä itseäsi syytä siitä, että et ole tajunnut yhdistää asioita ennenmmin.

Kuuloherkälle henkilölle juurikin nuo kuulokkeet olisivat kokeilemisen arvoinen juttu. Yleensä itseaiheutettu meteli ei ole pahasta, mutta tosiaan ympäriltä tulevat äänet. Eikä niiden tarvitse välttämättä olla edes kovia ääniä.

Tsemppiä huomiseen palaveriin!!

24.5.2012
gift
gift

tuosta kosketuksesta,tosiaan pieni silittely saa välillä aikaan itkun,kun taas reippaammat otteet ei tunnu missään.Vauvasta asti on tykännyt "kovemmista"otteista.

Suihkun kanssa täytyy olla tarkka ettei käännä hanaa liian kuumalle.Tykkäisi käydä polttavassa suihkussa.Aiemmin oli päinvastoin mitä kylmempi vesi sen parempi

24.5.2012
tiinu
tiinu

Ihan pienenä meidän poika pelkäsi imurin ääntä (niinkuin moni pieni), mutta tottui siihen ajan saatossa. Nykyisin on niin siedättynyt, koska meillä imuroidaan alakerta ainakin kerran päivässä (imuroitu monta vuotta) :D

23.5.2012
tyttö
tyttö

Hirveesti kirjoitusvirheitä..yöputki töissä taas menossa, pahoittelen.

23.5.2012
tyttö
tyttö

Ihan eri perspektiivistähän vieraat asioita katsoo ja ammattilaisen silmin, kun on kyse toisen lapsesta. Mulla ei ole näistä asioista mitään omakohtaista kokemusta, eikä tuttavapiirissä ole vastaavaa.

Nyt tuntuu jotenkin typerältä, etten ole osannut nivoa näitä asioita yhteen aikaisemmin..vaikka huoli onkin aina takaraivossa aina ollut.

Luojan kiitos, että poika on alkuvuoden lapsi ja aloittaa näinollen vasta nyt syksyllä esikoulun ja nämä asiat saadaan ajoissa selvitettyä..että ei tässä peli ole vielä menetetty. Ja mitä luin tuosta siedätyksestä, niin tuonkin kanssa olemme vahingossa ihan oikein toimineet.

23.5.2012
tyttö
tyttö

meidän pojalla on todettu aistiyliherkkyys.Ääni herkkyys on hankalin.Päiväkodissa ollut vuoden ja siellä oli alkuun hankalaa.Poika ei suostunut mihinkään yhteisiin juttuihin,laulu ja musiikkihetket kamalia.Korvakuulokkeet päässä kulki aiemmin paljon.

Nyt on tottunut päiväkodin meteliin ja lähtee jopa hetkeksi musiikkituokioille mukaan,mutta poistuu omaan rauhaan kun ei enää jaksa melua.

Kotioloissa imuri on kaikkein pahin korville.Myös tapahtumat missä paljon ihmisiä paikalla on vaikeita.Eikä huvipuistoihin tai tivoliin tarvitse hänen kanssaan mennä.

 

23.5.2012
tiinu
tiinu

Apua!!! Mun ei ollut tarkoitus sinua huolestuttaa... Mutta, kun selvästi on monenlaisia ongelmakohtia, niin selitykset ei ehkä olekaan kovin yksinkertaisia.

Tuohon kosketukseen sen verran, että joillakin aistiyliherkillä on niin, että juuri pienet kosketukset eivät tunnu hyvälle, mutta isompi kosketus on ok. Eli sellainen laajempi kosketus, kuten kunnon halaus tai kainalossa oleminen voi tuntua hyvälle, mutta kevyt hively tai hieronta ei.

23.5.2012
gift
gift

Mitään diagnoosia ei ole suuntaan eikä toiseen. Poika on perusterve. 3v asti jatkuvassa infektiokierteessä ja korvakierteessä. Oppi puhumaan aikaisin, puhui sujuvasti 1,5v 5-6 sanan lauseita. Mitään fyysisessä kehityksessä ei ole poikkeavaa.

Nyt mua huolestuttaa entistä enempi! Olen neuvolassa siitä 3v asti puhunut, tästä kaikesta..mutten ehkä ole osannut olla tarpeeksi huolissani.

Tuolloin raivokohtausten pahimmalla kaudella soitin perheneuvolaan ja saatiinkin aika sinne. Käytiin koko perheellä ja tuomioksi saatiin, että hiukan etupainotteisesti ollaan liikkellä. Että pojan esikosasema,pitää olla iso ja pieni samaan aikaan 5-vuotiaana, uhma jne olisi tuohon ollut syynä.Ja seurataan päiväkodin aloitusta miten rupeaa sujumaan.

 

23.5.2012
tyttö
tyttö

Onko lapsellasi jokin diagnoosi jo olemassa? Itse työskentelen autismin kirjon henkilöiden kanssa, ja huomasin paljon samoja oireita. Muun muassa aistiyliherkkyys, siirtymätilanteiden vaikeus, raivokohtaukset, tilanteiden ennakoinnin tärkeys jne. Aistiyliherkillä henkilöillähän ne aistimukset voivat todella tuottaa jopa voimakasta kipua, jota normaalisti aistivan on todella vaikea edes kuvitella.

23.5.2012
gift
gift
Tapahtui virhe. Yritä myöhemmin uudelleen.
Ladataan...